Treenaa tehokkaammin, vältä väsymys ja hallitse stressiä!

Älylaitteen avulla voit paremmin

 
Haluaisitko nukkua paremmin tai treenata tehokkaammin? Ehkä kaipaat kannustusta lenkille lähtemiseen? Ensimmäiset sykemittarit kehitettiin 1980-luvulla, ja 40 vuodessa on kuljettu pitkä matka nykyisiin älylaitteisiin ja hyvinvointisovelluksiin. Nuo taskukokoiset personal trainerit auttavat tekemään terveyden kannalta parempia valintoja arjessa.

Jos et tarvitse tarkkaa dataa ja haluat tutustua hyvinvoinnin mittaamiseen mahdollisimman helposti, yksi vaihtoehto on kokeilla puhelimeen ladattavia erillisiä sovelluksia, jotka toimivat ilman erillistä laitetta. Sovellukset eivät kuitenkaan mittaa kehon toimintoja, kuten sykettä tai energiankulutusta, joten niiden antama tieto on suuntaa antavaa. Tällaisia sovelluksia ovat esimerkiksi SportsTracker, Sleep Time+, StepsApp ja Zombies, Run.

Unen mittaaminen motivoi menemään sänkyyn ajoissa

Itsensä mittaaminen on jo monelle arkipäivää. Aktiivisuusranneke tai älykello löytyy joka neljännestä suomalaiskodista ja hyvinvointia mittaava sovellus joka kolmannen puhelimesta, selviää DNA:n Digitaaliset elämäntavat -tutkimuksesta.

Kun seuraat nukkumistasi digitaalisesti, huomaat, jos yöunet lipsuvat jatkuvasti liian lyhyiksi. Unidata auttaa myös tekemään unen kannalta parempia valintoja pitkin päivää. Voit datan perusteella huomata esimerkiksi, että kun treenaat jo päivällä, uni tulee illalla paremmin.

Työterveyslaitoksen tuotepäällikkö Teppo Valtonen muistuttaa, että pitkällä aikavälillä kerääntynyt univaje haittaa muun muassa keskittymiskykyä, motivaatiota ja lyhytaikaista muistia.

Näin unta mittaavat laitteet ja sovellukset toimivat:

  • Aktiivisuusrannekkeet, älykellot ja -sormukset seuraavat nukkumistasi liikkeen ja sykkeen perusteella. Kun makaat paikallasi, laite tulkitsee sinun nukkuvan ja kun liikut, se katsoo sinun olevan hereillä. Sykkeen perusteella laite mittaa univaiheitasi, kuten syvää ja kevyttä unta.
     
  • Älypuhelinsovellukset hyödyntävät puhelimen mikrofonia. Liikkumisen ääni, kuten lakanoiden kahina, tarkoittaa, että olet hereillä, mutta esimerkiksi kuorsaaminen kertoo sinun nukkuvan.
     
  • Älylaitteet ja sovellukset kertovat sinulle muun muassa nukahtamis- ja heräämisaikasi, yön aikaisen sykkeesi, syvän ja kevyen unen määrän sekä kuinka usein heräsit yössä.
     
  • Älypuhelinsovelluksissa voi olla myös älykäs herätyskello, joka herättää sinut unisyklin kevyen unen aikana – silloin, kun heräät vapaapäivänä luonnollisestikin. Voit asettaa sovellukseen toivomasi heräämisvälin, esimerkiksi 8­–8.30.

Ensimmäiset sykemittarit tulivat käyttöön 1980-luvulla. Tänä päivänä sykemittari on integroitu kännykkään tai älykelloon.
 

Aktiivisuusranneke kannustaa liikkeelle

Liikkuminen on mielekkäämpää, kun asetat itsellesi päivittäisen tavoiteaskelmäärän älykelloon tai aktiivisuusrannekkeeseen. Saatat innostua nousemaan bussista muutamaa pysäkkiväliä aiemmin ja kävelemään töissä kauimmaiseen kahvihuoneeseen. Aktiivisuusranneke tai älysormus voivat myös muistuttaa, jos olet istunut liian kauan.

Näin askeleita mittaavat laitteet ja sovellukset toimivat:

  • Älykellot, -sormukset ja aktiivisuusrannekkeet mittaavat askeleita kiihtyvyysmittarin avulla. Myös arkiaktiivisuus, kuten siivous tai haravointi, lisäävät askelia. Lisäksi jotkut laitteet osaavat mitata muunkin liikunnan kuin askeleisiin perustuvan, esimerkiksi uinnin.
     
  • Askelmittarisovellukset käyttävät puhelimen kiihtyvyysanturia askeleiden mittaamiseen. Muista, että puhelin laskee askeleita vain silloin, kun kannat sitä mukanasi.

Kun käyt ylikierroksilla, älylaite kehottaa rentoutumaan

Töissä tahti on tiukka, kotiin tullessa pitäisi heittää lapset harrastuksiin, viedä koira eläinlääkäriin ja auto katsastukseen. Ja siihen päälle vielä oma tennistunti. Nykypäivän nopeatempoisessa maailmassa stressi on jokaiselle tuttua.

”Pieni stressi kuuluu elämään, mutta jos stressitaso on jatkuvasti liian korkealla, se ei ole hyväksi terveydelle”, Teppo Valtonen toteaa.

Jos et itse huomaa hidastaa tahtia, stressitasoa seuraava älykello tai aktiivisuusranneke huomauttaa, milloin käyt ylikierroksilla. Pidemmällä aikavälillä stressin mittaaminen voi kertoa esimerkiksi, että olet jatkuvasti kuormittunut, mikä muistuttaa järjestämään aikaa myös rentoutumiselle.

Näin stressiä mittaavat laitteet toimivat:

  • Digitaaliset laitteet tarkkailevat stressitasoja sykevälivaihtelua mittaamalla. Kun sydämesi lyö tasaiseen tahtiin, kello tulkitsee, että elimistö on stressitilassa.
     
  • Jotkin älykellot ehdottavat sinulle lyhytkestoista ohjattua hengitysharjoitusta, kun olet stressaantunut.

Älykello on kuin personal trainer: se suosittelee vireystilaasi sopivaa treeniä, tarvittaessa tsemppaa kiristämään tahtia ja lopuksi kertoo, miten harjoitus sujui.
 

Saat treenistä enemmän irti älykellon avulla

Pitäisikö tänään pitää lepopäivä vai lähteä kunnon hikilenkille? Olitpa aktiiviliikkuja tai satunnainen treenaaja, saatat kaivata vinkkejä fiksumpaan treenaamiseen. Osassa älykelloista voit esimerkiksi suunnitella treenisi etukäteen, ja kello antaa sinulle ohjeita urheilusuorituksen aikana.

Kello voi kertoa myös, paljonko aikaa kehosi tarvitsee palautuakseen treenistä ja millaisessa treenivedossa kroppasi on. Älykkäimmät mallit ottavat huomioon, jos elimistösi on kuormittunut stressaavan työpäivän tai lyhyiden yöunien jälkeen.

Näin suoritusta ja palautumista mittaavat laitteet toimivat:

  • Älykellot kertovat urheilusuorituksestasi esimerkiksi paljonko kaloreita kulutit ja millä sykealueella treenasit. Ne hyödyntävät GPS:ää ja piirtävät lenkkireitistäsi jälkikäteen kartan puhelinsovellukseen.
     
  • Ennen treeniä valitse älykellosta urheilulajisi. Tavallisesti valittavissa on kymmeniä eri vaihtoehtoja hiihdosta uintiin – kunhan kellosi on vedenkestävä. Jotkin mallit tunnistavat lajin automaattisesti.
     
  • Älykellon avulla voit myös soittaa, lähettää viestejä, lukea sovellusten ilmoituksia ja kuunnella musiikkia langattomasti Bluetooth-kuulokkeiden kautta. Joissakin älykellomalleissa on myös lähimaksuominaisuus, joten voit lenkille lähtiessäsi jättää puhelimen kotiin.

Mitä itsensä mittaamiselta voi odottaa tulevaisuudessa?

Erilaisten hyvinvointia mittaavien sensoreiden laatu ja tarkkuus kehittyvät kovaa vauhtia, ja jo viiden vuoden kuluttua itsensä mittaaminen on todennäköisesti ottanut ison harppauksen, Työterveyslaitoksen tuotepäällikkö Teppo Valtonen visioi.

Älykellot ja aktiivisuusrannekkeet mittaavat vielä toistaiseksi isoja, selkeitä signaaleja, kuten sydämen sykettä tai kiihtyvyyttä. Tulevaisuudessa ne voivat kuitenkin lukea jo paljon heikompiakin signaaleja, kuten aivosähkökäyriä.

Joidenkin vuosien kuluttua nenälläsi saattavat keikkua silmälasit, jotka tarkkailevat stressitasojasi suoraan aivoista tai vitamiinikapselissa voi olla sisällä anturi, joka mittaa, kuinka hyvin vitamiini imeytyy elimistöön. Terveydentilaan liittyvät tiedot saattavat myös siirtyä laitteiltasi suoraan lääkärisi tietokantaan.

Älylaitteiden avulla voit paremmin, ja apua työntekoon saat vaikka roboteilta. Nämä toimiston kolme robottia voit ottaa käyttöön vaikka heti!

 

Avainsanat:

Digitalisaatio Teknologia
 

Lue lisää uudesta työstä

Hyödynnetäänkö teillä jo uuden työn mahdollisuuksia? Ota yhteyttä – katsotaan yhdessä parhaat ratkaisut yrityksellesi.