Tekoäly on muutakin kuin hypeä

Tämä artikkeli on tiivistelmä DNA:n Hyvä paha tekoäly -podcastista.

Neuroverkot eivät ole uusi asia, mutta syväoppivat algoritmit ovat vasta viime vuosina kehittyneet uudelle tasolle. Myös laskentateho on halvempaa, ja tekoälyn opetusdataa on helpommin saatavilla. Tämän seurauksena isot yritykset, kuten IBM, Google ja Apple ovat innostuneet tekoälystä. Niiden lisäksi kiinnostavaa liiketoimintaa muhii myös pienissä startupeissa ympäri maailmaa. 

Solitan Jonne Heikkinen näkee, että vuodesta 2012 alkaen tekoälyn kehittäminen ja hyödyntäminen on harpannut toden teolla eteenpäin. Hänen mielestään tekoäly on tällä hetkellä jo paljon muutakin kuin hypeä.

"Kyllä siinä ihan varmasti on kermaa kakun päällä, mutta se johtuu vain siitä, ettei vielä ole ihan täyttä ymmärrystä siitä, mikä on realistista ja mitä mahdollisuuksia seuraavaksi on tuloillaan."

Tekoälyä hyödynnetään reippaasti jo tunnistamisessa, ennustamisessa ja monenlaisessa optimoinnissa. Yksi arkinen esimerkki tekoälyn etenemisestä on Google translate -käännösohjelman kehittyminen yhä paremmaksi kääntäjäksi. 

Luonnollisen kielen ymmärtämiseen perustuvat myös chatbotit, joita yritykset ovat ottaneet käyttöön asiakaspalveluvälineenä. Suurin osa chatboteista ei vielä edusta kovin kehittynyttä tekoälyä, vaan lähinnä yksinkertaista "if-this-then-that" -automaatiota. 

Astetta pidemmällä on tekoäly, joka tekee toimittajan työtä raportoidessaan vaikkapa pörssin heilahteluista tai urheilutuloksista. Myös esimerkiksi lentojen ja hotellien dynaamisessa hinnoittelussa hyödynnetään algoritmeja, jotka oppivat, kuinka oikein hinnoittelemalla saadaan paras hinta. 

Vaan mitä tekoälyn valjastaminen yrityksiltä edellyttää? Yhden data scientistin palkkaaminen ei vielä kesää tee. Tekoälyä pitkään tutkinut Ella Bingham uskoo, että olennaista olisi lisätä osaamista.

”Kaikkien ei tarvitse osata ohjelmoida, mutta yritysten työntekijöille pitäisi saada sellainen perusymmärrys tietokoneen logiikan ja ihmisen logiikan erosta, jotta he pystyisivät työskentelemään tietokoneen rinnalla.”

Tällä hetkellä ihmiset vuorovaikuttavat tekoälyn kanssa tietokoneella tai mobiililaitteella. Siinä missä aivojen ja tietokoneen yhdistäminen vielä on enimmäkseen scifiä, laajennamme kuitenkin jo sujuvasti tietämystämme olemalla älypuhelimen välityksellä yhteydessä internetiin.

Puheentunnistuksesta povataankin tekijää, joka tuo tekoälyn hyödyntämisen toden teolla osaksi arkea. Sami Honkonen kertoo, että tekoälyn käytön uskotaan mullistuvan täysin, kun saavutetaan se tilanne, että tietokone ymmärtää 99 % puhutusta kielestä. Honkonen kulkee itse muutenkin kuulokkeet korvillaan, joten puheohjaus sopisi hänelle enemmän kuin hyvin.

”Kun sitä alkaa miettimään, niin onhan se aika naurettavaa, että tällä hetkellä saadakseen informaatiota on joka välissä kaivettava se mobiililaite esiin ja näpyteltävä komentoja. Se on aika hidasta ja vaikeaa!”

DNA Busineksen koolle kutsumassa Hyvä paha tekoäly -podcastissa keskustelevat Sallamaari Muhosen johdolla Boss Level -podcastin isäntä ja digitalisaation evankelista Sami Honkonen, Solitan tekoälyasiantuntija Jonne Heikkinen ja tekoälyä pitkään tutkinut Ella Bingham Aalto-yliopistosta.  Kuuntele koko keskustelu podcastina!

Keskustelijoiden lisävinkit aiheesta kiinnostuneille:

Jonne Heikkinen: The future of life -podcastit
Ella Bingham: Stanford 100 years of artificial intelligence ja video 5 Amazing Robots 2016 - The Shape of Things to Come
Sami Honkonen: Google translaten historia (artikkeli NY Times)

Avainsanat:

Artikkeli Digitalisaatio Muuttuva työ Tekoäly

Hyödynnetäänkö teillä jo uuden työn mahdollisuuksia? Ota yhteyttä – katsotaan yhdessä parhaat ratkaisut yrityksellesi.