Talouselämä (5.10.) kertoi pari viikkoa sitten poikkeuksellisen innovatiivisesta sovelluksesta. Kempin hitsauslaitteessa oleva IoT-sensori säätää valokaarta ja tunnistaa laatupoikkeaman, kuten vaikkapa sen, että hitsarin käsi tärisee.
Hitsauslaite välittää tiedot pilvipalveluun ja tuottaa laatutarkkailudokumentaation jokaisesta hitsatusta saumasta. Se kertoo hitsarin työajatkin automaattisesti. Tuo on upea esimerkki siitä, miten IoT:tä hyödynnetään perusteollisuuden laadunvarmistuksessa.
Liiketoimintojen digitalisointi on ollut käynnissä jo noin 25 vuotta. Monet muistavat vielä, miten sähköpostiyhteydet tulivat ensin vain yrityksen sisäiseen viestintään. Vasta myöhemmin viestejä pystyi lähettämään talon ulkopuolellekin.
Karrikoidusti voi sanoa, että lähes kaikki isot digitalisointitoimenpiteet ovat olleet nykyisen liiketoiminnan automatisointia. Tarkoituksena on ollut vain yksikkökustannusten vähentäminen. Syytä kysyä olemmeko merkittävästi uudistaneet varsinaista liiketoimintaa tai tuottaneet asiakkaillemme radikaalisti suurempaa lisäarvoa digitaalisuuden keinoin? Rehellinen myöntää. Aivan liian harvoin!
IoT tarjoaa valtavia mahdollisuuksia rakentaa täysin uutta kilpailuetua.
Jos IoT:n myötä syntyy perinteisiä kustannussäästöjä, se on aivan mahtavaa. Suuremman kiinnostuksen kohteena tulisi kuitenkin olla merkittävän lisäarvon tuottaminen asiakkaille.
On dramaattinen virhe asettaa uudet tavoitteet nykyisen liiketoimintamallin, organisaatiorakenteen tai teknisen osaamisen pohjalta. Niin tekemällä voi saavuttaa vain perinteisiä kustannussäästöjä.
IoT-pohjaiset kehitysprojektit tulee toteuttaa ilman historian rasitteita. Jos vain mitenkään mahdollista, myös sellaisen tuoreen tiimin tukemana, joka on täysin vapaa nykyisen liiketoiminnan kahleista.
Liiketoiminnan innovoinnissa on aivan liian helppo takertua vanhoihin kaavoihin. Eikä teknisen ratkaisun tuottaminenkaan ole suoraviivaista. IoT-järjestelmien tekninen arvoketju on laaja ja nopeasti kehittyvä. Useissa tapauksissa yrityksen oma henkilökunta ei osaa hyödyntää uusimpia teknisiä ratkaisuja.
Sensorikaverit eivät ymmärrä data-analystien tarpeita, eivätkä pilvi-infran tuottajat ole tehneet IoT- toiminnallisuuksia riittävän ymmärrettäväksi ja helppokäyttöiseksi. Uusimmat teknologiat, kuten tekoäly, koneoppiminen, lisätty- ja keinotodellisuus, robotiikka sekä lohkoketjuteknologia ovat vieraita useimmille meistä, mutta mahdollistavat juuri niitä raikkaita innovaatioita.
Kaiken lisäksi teknologia on nopeasti liikkuva maali, johon osuminen vaatii jatkuvaa oppimishalukkuutta ja käytännössä usein konsulttien tukea.
Meillä teleoperaattoreilla on omat läksymme tehtävänä, jotta voimme tuottaa tulevaisuuden toiminnallisuuksia asiakkaillemme ja kumppaneillemme. IoT-alueella perinteinen tuotteemme on ollut M2M-matkapuhelinliittymä, joka mahdollistaa sensoridatan tehokkaan siirtymisen pilvi-infrapalveluihin jatkojalostettavaksi.
Suurimmat haasteet tällä alueella liittyvät sensoreiden virrankulutukseen, joka voi nostaa huoltokustannukset kestämättömälle tasolle. Mobiiliverkoissa virrankulutukseen on tulossa selkeää parannusta Nb-IoT:n muodossa. Se takaa vähintään vuosien, ehkä jopa kymmenen vuoden toiminta-ajan ilman akkujen vaihtoa.
Alhaisen virrankäytön salaisuus on sensoreiden ajoittainen sammuttaminen. Ne sopivat siten erinomaisesti pienen datamäärän käyttökohteisiin. 5G verkkojen tulo markkinoille ensi vuonna tarjoaa huikean parannuksen laitetiheyteen, datansiirtonopeuteen ja siirtoviiveisiin.
Olemme tämän vuoden aikana tukeneet useiden suomalaisten huippuyritysten liiketoimintojen kehittämistä IoT:n keinoin #IoTNextLevel-ohjelmassamme. Olen saanut mentoroida tiimiä, joka keskittyy Snellman Pro:n ruuanvalmistusprosessin tehostamiseen.
Olemme kehittäneet lukuisia ideoita, miten pienentää ruoka-, energia- sekä työhävikkiä digitaalisuudella. Näistä ratkaisuista kerromme lisää vuoden lopulla.
Lataa Älykkäistä palveluista uutta bisnestä -opas tästä linkistä.
