Olemme talouden vallankumouksen kynnyksellä

Lohkoketjujen sanotaan mullistavan koko maailman. Mutta onko kyse vain hypestä ilman katetta? Kyllä ja ei.

Lohkoketjuteknologia on totisesti Gartnerin hypekäyrällä. Googlaamalla sanat lohkoketju ja mullistaa, selviää, että lohkoketju mullistaa asuntokaupan, finanssialan, historiankirjoituksen, energian tuotannon ja kulutuksen ja jopa koko maailman.

Lohkoketjuteknologian pihvi on, että se on hajautettu tietokanta, jota on mahdotonta peukaloida. Kaikilla käyttäjillä on sama, päivittyvä versio lohkoketjusta, johon jokainen muutos tehdään uudella kirjauksella. Jokainen kirjaus jää näkyviin, eikä niitä voi jälkeenpäin muuttaa.

Moni tietää, että bitcoin perustuu lohkoketjuteknologiaan. Bitcoin ja toinen suosittu lohkoketjusovellus Ethereum perustuvat julkiseen lohkoketjuun yksityisen, esimerkiksi vain tiettyjen yritysten käytössä olevan lohkoketjun sijaan.

Valtaosa lohkoketjupuheesta käsittelee oikeastaan yksityisiä lohkoketjuja, joissa ei hyödynnetä julkisen lohkoketjun koko voimaa. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi sähköinen asunto-osakerekisteri, joka tulee käyttöön ensi vuonna ja mahdollistaa digitaalisen asuntokaupan.

Aalto-yliopiston professori Pekka Nikander on yksi Suomen tunnetuimpia lohkoketjuasiantuntijoita. Hän huomauttaa, että yksityisten lohkoketjujen kutsuminen lohkoketjuiksi on pitkälti markkinointia.

”Yksityiset lohkoketjut ovat yksittäisen yrityksen tai yritysryppään tapahtumatietokantoja. Itse en edes sanoisi niitä lohkoketjuiksi. Jos haluaa pitää tietokantaa, joka ei ole yhdenkään yrityksen hallinnassa, on suljettu lohkoketju eli hajautettu tietokanta hyvin hyödyllinen”, Nikander avaa.

Hinta rajoittaa julkisen lohkoketjun käyttöä

Moni tuntee bitcoinin, mutta harva maksaa bitcoineilla ostoksiaan – vaikka sekin on osassa kaupoista mahdollista. Bitcoinien käyttö vaikkapa ruokakaupassa ei ole kovin kätevää, sillä bitcoin-transaktio maksoi pitkään yli 10 euroa ja nykyisinkin keskimäärin yli euron. Aikaa voi vierähtää tuntikin, ennen kuin bitcoin-verkosto on antanut riittävän varmistuksen maksamiselle.

”Bitcoinin ja Ethereumin käyttö on todella kallista. Esimerkiksi bitcoinin käyttäminen datan tallennukseen maksaisi noin kymmenen miljoonaa kertaa enemmän kuin saman datan tallentaminen vikasietoisesti pilveen. Vastaavasti laskenta Ethereumissa on suuruusluokkaa miljoona kertaa kalliimpaa kuin pilvessä. Pitää olla jokin hyvä syy käyttää avointa lohkoketjua, koska kustannusero on valtava”, Nikander sanoo.

Yksi syy on luottamuksen puute. Luottamuksen puutteen ja hankalan jäljitettävyyden vuoksi esimerkiksi huume- ja asekauppiaat ovat valmiita maksamaan transaktion hinnan ja odottelemaan sen vahvistusta.

”Perinteinen bisnesajattelu avoimien lohkoketjujen kohdalla on vain tiettyjen aika kapeiden toimialojen juttu”, Nikander sanoo.

Miten maailma mullistuu?

Vaikka avointen lohkoketjujen teknologia on tänä päivänä kallista ja epäkäytännöllistä, se ei välttämättä ole sitä ensi vuosikymmenellä.

Nikander siteeraa yhdysvaltalaista taloustieteilijää Jeremy Rifkiniä, jonka mukaan viestintävälineiden kehityksen myötä elämme nyt kolmatta teollista vallankumousta. Tässä rytäkässä lohkoketjuilla on mahdollisuus nousta oman vuosisatansa polttomoottoriksi.

”Uskon, että olemme perustavanlaatuisen taloudellisen vallankumouksen kynnyksellä”, Nikander sanoo.

Hän nostaa esimerkiksi Kiinan. Kiina otti maksamisessa nopean loikan käteisestä Alipayn ja WeChatin huippusuosittuihin sovelluksiin, joilla voi käytännössä tehdä kaiken, mitä moderni kaupunkilainen tarvitsee: lainata kirjastosta kirjan, maksaa lähes kaiken sähkölaskusta ruokaostoksiin, tilata illallisen kotiin ja hankkia taksin.

Alipayssa ja WeChatissa käyttäjät saavat eräänlaisen luottoluokituksen, joka perustuu muun muassa ostotottumuksiin, ystävien luokituksiin, tutkintoon ja omaisuuteen. Riittävän hyvä luokitus tuo erilaisia etuja, esimerkiksi ilmaisia upgreidejä hotelleissa. Yrityksille kyse on bisneksestä, mutta epävirallinen luottoluokitus tulee Kiinassa tarpeeseen, sillä aiemmin vastaavat tiedot ovat hidastaneet esimerkiksi luotonantoa.

”Tässä tapauksessa lohkoketju voisi mahdollistaa demokraattisemman systeemin luomisen. Meillä voisi olla avoimessa lohkoketjussa toimiva mainepassi, joka on riippumaton suurista korporaatioista. Tämän tyyppiset uuteen talouteen liittyvät kehityskulut ovat se kohta, missä avoin lohkoketju tulee muuttamaan maailmaa”, Nikander sanoo.

Lue myös, mitä muuta kuin lohkoketjujen kehittymistä ennustimme alkuvuodesta: Teknologiatrendit 2018.

Avainsanat:

Digitalisaatio Muuttuva työ Teknologia

Lue lisää uudesta työstä

Hyödynnetäänkö teillä jo uuden työn mahdollisuuksia? Ota yhteyttä – katsotaan yhdessä parhaat ratkaisut yrityksellesi.