Miltä näyttää teknologiavuosi 2018?

Tiivistimme yrityksiin ja niiden verkkoihin vuonna 2018 vaikuttavia teknologiatrendejä. Katsausta varten perehdyimme erilaisiin raportteihin ja lehtiartikkeleihin sekä keskustelimme suomalaisten teknologia-alan asiantuntijoiden kanssa.

1. EU:n tietosuoja-asetus yllättää yritykset

EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) tulee voimaan toukokuussa. Kaikesta rummutuksesta huolimatta se tulee todennäköisesti yllättämään monta yrittäjää. Povaamme alkuvuoteen pientä paniikkia, sillä tietosuoja-asetus tulee käytännössä muuttamaan datan käytön perusteellisesti koko EU-alueella.

Tutkimusyhtiö Forrester arvioi, että jopa 80 prosenttia yrityksistä ei tule toteuttamaan tietosuoja-asetusta. Tietosuoja-asetus vaatii muun muassa, että asiakas saa halutessaan helposti ja nopeasti tietonsa rekisteristä. Asiakkaalla on myös oikeus tulla unohdetuksi, minkä lisäksi tiedon pitää voida helposti liikkua eri tietojärjestelmien välillä. Yrittäjiä huolettaa luonnollisesti tietosuoja-asetuksesta määrätty sakko, joka nousee korkeimmillaan 20 miljoonaan euroon tai neljään prosenttiin liikevaihdosta, kumpi näistä onkaan suurempi.

2. Pilvenreunasta puhutaan yhä enemmän

Tutkimusyhtiö Gartner arvioi, että esineiden internetiin kytkeytyvien esineiden määrä nousee tänä vuonna 11,2 miljardiin. Vuonna 2020 Gartner arvioi määrän nousevan 20,4 miljardiin. Laitteiden räjähdysmäinen kasvu muuttaa myös datan käsittelyä. Esimerkiksi verkkoon kytkeytynyt auto ei voi viedä dataa liikenteestä pilveen päätöksen tekemistä varten vaan laskennan ja päätöksenteon pitää tapahtua laitteessa. Silloin yrityspilven reuna lavenee laitteisiin.

Pilvenreunan venyminen aiheuttaa yritysten tietoturvalle uusia haasteita. Yrityksille keskitetty näkymä verkkoon onkin nyt entistä tärkeämpi.

3. Liikenteestä tulee palvelu

Helsingissä sellainen jo on: kuukausimaksullinen liikenteen kokonaispaketti, joka sisältää rajattomasti joukkoliikenteen kertalippuja sekä halpoja takseja ja tuettua autonvuokrausta. Erilaiset liikenne palveluna (MaaS) -ratkaisuna tulevat yleistymään tänä vuonna, kun IoT-ratkaisut liikenteessä yleistyvät.

Kehitys on saanut myötätuulta liikennettä koskevan sääntelyn kehittämisestä vastaamaan uutta IoT-aikaa. Markkinoille tulevat MaaS-palvelut tulevat näkymään muun muassa asiantuntijatöiden rekrytoinneissa, kun työsuhdematkalipun mahdollisuus täydentyy työsuhde-MaaSilla.

Yksi näkyvimmistä muutoksista Suomen liikenteessä on taksiliikenteen vapautuminen. Tämä johtaa muun muassa Uberin palaamiseen Suomen kaduille.

4. Blockchain tulee kaikkeen IT:hen

Blockchain- eli lohkoketjuteknologia tulee kaikkeen IT:hen. Tällä hetkellä esimerkiksi Rotterdamin sataman yhteydessä on osaamiskeskus, joka tutkii lohkoketjuteknologian sovellutuksia logistiikka-alalle. Vastaavia hankkeita on käynnissä monilla eri toimialoilla. Suomessa myös valtio tutkii blockchainin mahdollisuuksia.

Tutkimusyhtiö IDC ennustaa, että vuoteen 2020 mennessä 25 prosenttia globaalisti toimivista pankeista, 30 prosenttia valmistavan teollisuuden ja vähittäiskaupan yrityksistä ja 20 prosenttia terveydenhuollon organisaatioista käyttää lohkoketjuverkostoja tuotannossaan. Tutkimusyhtiö Gartner puolestaan povaa, että lohkoketjuteknologian yrityksille tuottama lisäarvo nousee 176 miljardiin dollariin vuoteen 2025 mennessä.

5. 3D-tulostus ottaa ison loikan

3D-tulostus on jo monien perheiden elämässä: osa suomalaislapsista on tutustunut 3D-tulostamiseen koulussa tai esimerkiksi kirjastossa. Laitteiden hinnat ovat laskeneet nopeasti, halvimmillaan oman 3D-tulostimen saa satasilla.

Gartner ennustaa, että tänä vuonna 3D-tulostus alkaa muuttaa yritysten ansaintamalleja. 3D-tulostus muuttaa etenkin valmistavan teollisuuden, esimerkiksi varaosien tuotantoa. Kun aiemmin yrityksen globaali varaosatuotanto saattoi olla keskitettynä vain yhdellä tehtaalla, voi varaosatuotanto jatkossa hajautua asiakkaiden luokse. Tämä voi muuttaa rajustikin esimerkiksi tehdasinvestoinnin kannattavuuslaskelmat.

6. Henkilöstön kouluttaminen digitalisoituu – oikeasti

Tänä vuonna yhä useampi yritys alkaa järjestää henkilöstölle sähköisiä koulutuksia, joita tuetaan lähiopetuspäivillä. Raha ja helppous ovat yrityksille isoja porkkanoita verkkokoulutusten kehittämisessä. Suuryritykset säästävät matkapäiviä ja -kuluja ja pysyvät ajantasaisesti kartalla suoritetuista koulutuksista. Henkilökunnalle verkkokoulutus on helpompi vaihtoehto, koska silloin koulutuksen voi tehdä missä vain.

Henkilöstön verkkokoulutuksia järjestävä Udemy ennustaa, että tämän vuoden trendeihin kuuluvat tekoälyn ja koneoppimisen personoimat oppimiskokemukset ja pelillistyminen. Udemy povaa myös, että hintojen lasku kasvattaa virtuaalisen ja lisätyn todellisuuden roolia henkilöstön koulutuksissa.

7. VR ja AR – kuka kerää potin?

Virtuaalitodellisuus (VR) ja lisätty todellisuus (AR) ovat kaikkien huulilla. Varhaiset omaksujat pöhisevät VR:stä, mutta toistaiseksi markkinoilta on puuttunut VR-tuote massoille. Suomessa verkkoyhteydet ovat täysin valmiita arkiseen AR-käyttöön, mutta teknologia, kuten VR-lasit, on toistaiseksi turhan tyyristä isompaan läpimurtoon.

Yrityksille VR:ssä ja AR:ssä on valtavia mahdollisuuksia. VR:ää ja AR:ää voi hyödyntää esimerkiksi henkilöstön kouluttamisessa, kaluston huolloissa ja paremman asiakaskokemuksen luomisessa. Esimerkiksi suomalainen Collaprime tarjoaa yrityksille myös VR:ää hyödyntäviä viestintäratkaisuja.

Myös kuluttajasisältö monipuolistuu. Tänä vuonna esimerkiksi hittipeli Pokémon Gosta tunnettu Niantic tuo markkinoille Harry Potter: Wizards Unite -lisätyn todellisuuden pelin. Kaupallista potentiaalia on etenkin urheilussa, jossa virtuaalitodellisuus tuo aivan uudenlaista kokemista kaukaloilta kotisohville.
 

8. Digital detox – simppelistä tulee seksikästä

Keskustelu mobiililaitteiden vaikutuksesta keskittymiskykyyn ja aivoihin kiihtyy. Vettä myllyyn löi Facebookin johtoon kuulunut Chamath Palihapitiya, jonka mukaan sosiaalisesta mediasta on tullut yhteiskuntaa rapauttava voima. Palihapitiya kertoi the Guardianin haastattelussa, ettei itse käytä sosiaalista mediaa eikä anna lastensakaan käyttää sitä.

Yhä useampi työntekijä haluaa vähentää vapaa-ajallaan lukemiensa työnotifikaatioiden määrää. Tähän haetaan ratkaisuja erilaisilla sovelluksenhallintamenetelmillä. Työpaikoilla keskustellaan keskittymiskyvystä, ja myös työterveys alkaa puhua keskittymiskyvystä.

Jo nyt markkinoilla on esimerkiksi Kickstarterisssa rahoitettu Light-puhelin, joka kytketään älypuhelimen pariksi. Kyse on samaa puhelinnumeroa käyttävästä, luottokortin kokoisesta puhelimesta, jolla voi vain soittaa ja vastaanottaa perinteisiä puheluita. Puhelimista on kuitenkin tullut niin elimellinen osa ihmisiä, että harva haluaa luopua puhelimesta kokonaan edes päiväksi. Sen sijaan yksinkertaisilla laitteilla haetaan taukoa push-notifikaatioiden virrasta.

9. Biotunnistus tulee työpaikoille

Biotunnistus eli todentaminen esimerkiksi sormenjäljellä tai omilla kasvoilla on tullut nopeasti kuluttajalaitteisiin. Moni maksaa jo nyt sormenjäljellään esimerkiksi ruokakaupassa tai avaa puhelimensa vain vilkaisemalla sitä.

Vuonna 2018 biotunnistus tulee yhä vahvemmin myös työpaikoille. Biotunnistuksella työnantajat voivat pienentää työntekijöiden omien laitteiden tuomia riskejä ja toisaalta rakentaa esimerkiksi sormenjäljen avulla kaksivaiheisen tunnistuksen.

Ylipäätään tietoturva tulee puhuttamaan vuonna 2018 vähintään yhtä paljon, jos ei enemmänkin kuin aiempina vuosina. Teknisten palomuurien sijaan huomio tulee kiinnittymään yritysten prosesseihin ja käyttäjien turvallisuustajun kasvattamiseen.

10. Chatbotit alkavat puhua suomea

Toistaiseksi lähinnä englantia puhuneet chatbotit alkavat puhua myös suomea. Moni suomalainen käyttää jo tietoisesti tai tietämättään chatbotteja, joskin suomenkielisiä ei vielä ole kovin montaa käytössä.

Todennäköisesti suosituin alusta tulee olemaan Facebookin Messenger, jota merkittävä osa suomalaisista jo käyttää. Hiomista kuitenkin vielä riittää. Monella chatbotilla on suurempi viihde- kuin käyttöarvo ja todennäköisesti suomenkielistenkin palveluiden käyttöönotto on enemmän tai vähemmän kivinen tie.

Tutkimusyhtiö Gartner ennustaa, että vuoteen 2021 mennessä yli 50 prosenttia yrityksistä käyttää enemmän rahaa botteihin ja chatbotteihin kuin ladattavien appien kehittämiseen.

11. Nanosatelliitit heiluttelevat maailmanmarkkinoita

Tilastokeskusten ja ennustelaitosten tuottama data on perinteisesti ollut osake- ja raaka-ainemarkkinoiden polttoainetta. Tulevaisuudessa yhä useampi sijoituspäätös tehdään nanosatelliittien tuottaman tiedon perusteella, etenkin raaka-ainemarkkinoilla. Satelliittiteknologia on halventunut niin paljon, että nyt maailmaa voidaan kuvantaa jopa 15 minuutin välein. Tämä mahdollistaa esimerkiksi satojen arvioinnin avaruudesta käsin, mikä on erittäin arvokasta tietoa vaikkapa raaka-aineiden futuurimarkkinoilla. Tulevaisuudessa markkinoilla voi olla tarkempi tieto tulevasta sadosta kuin viljelijöillä itsellään.

Uhkakuvan tälle tulevaisuudelle luo se, että kiertorata on jo nyt ruuhkautunut avaruusromusta. Avaruusromun liikkeet ovat hankalasti ennakoitavia, ja se luo oman haasteensa satelliittipohjaisille dataratkaisuille.

12. Business Intelligence tulee pk-yritystenkin ulottuville

Big data alkaa vuonna 2018 konkretisoitua suomalaisyrityksille. Etenkin suomalaiset pk-yritykset tarttuvat aiempaa hanakammin muun muassa business intelligence -palveluihin, joista yhä useampi toimii kätevästi pilvessä. Suomalaisyrityksille big data konkretisoituu etenkin ennakoivana analytiikkana, jolla yritykset voivat reagoida joustavasti esimerkiksi kysyntäpiikkeihin, jotta myyntiä ei menetetä.

Hinnat laskevat kautta linjan ja palvelut tulevat saavutettaviksi yhä useammalle. Isoja trendejä ovat esimerkiksi visuaalisuus ja datan avoimuus koko yrityksen työntekijöille.

13. Tekoäly jalostuu realismiksi

Suomalainen tekoälykeskustelu on viime vuosina tiivistynyt kahteen kantaan: tekoäly joko tuhoaa tai pelastaa – eikä mitään siltä väliltä.

Tänä vuonna tekoälykeskustelu jalostuu realismiksi. Työpaikoilla hoksataan, että tekoäly on se pelätty robotti, joskin ilman ihmisen muotoa. Moni tulee iloitsemaan, kun rutiinityö vähenee ja omaa osaamistaan saa hyödyntää vaativampaan ongelmanratkaisuun.

14. Laitteille juttelu yleistyy – löytääkö Siri verkkokauppasi?

Laitteille juttelu yleistyy entisestään, kun Applen Sirin ja Amazonin Alexan kaltaiset palvelut löytävät tiensä suomalaisiin koteihin. Verkkokaupat alkavat miettiä, miten niiden tarjooma löytyy äänihaulla.

Amazon kertoi Black Fridayn ja Cyber Mondayn jälkeen, että Yhdysvalloissa yhtiön myydyin tuote oli ollut Echo Dot -ääniassistentti. Ostopolut ovat toistaiseksi hankalia, mutta tulevaisuudessa juttelemalla tehtäviin ostoksiin aletaan kiinnittää yhä enemmän huomiota.

15. Alustatalouden seuraava vaihe – ottavatko jättiläiset selkävoiton?

Facebookin ja Googlen dominointi alustoilla jatkuu, kun esimerkiksi yhä useampi vähittäiskaupan toimija vie asiakaspalveluaan Facebookin Messenger-alustalle. Myös moni suomalaisyrityksiä palvelevista chatboteista tulee sijoittumaan Facebookin Messengeriin. Facebook ja Google tulevat jatkamaan mainoseurojen kahmimista kotimaiselta medialta.

Iso kysymys on, mitä suomalaisella alustarintamalla tapahtuu. Miten esimerkiksi Woltin laajentuminen ulkomaille etenee? Mille alustalle MaaS-palvelut siirtyvät? Millaisen siivun Uber ottaa suomalaisesta taksi- ja kyydinjakamismarkkinasta? Tuleeko sote-rintamalle jokin uusi, kotimainen alustainnovaatio?

 

Lataa koko trendikatsaus

Lataa tästä koko trendikatsaus 2018, jossa mukana myös kolme asiantuntijahaastattelua. Inka Mero, Nina Nissilä ja Kim Väisänen tarkastelevat kukin yhtä kiinnostavaa teknologiatrendiä.

LATAA OPAS

Avainsanat:

Digitalisaatio Teknologia

Lue lisää uudesta työstä

Hyödynnetäänkö teillä jo uuden työn mahdollisuuksia? Ota yhteyttä – katsotaan yhdessä parhaat ratkaisut yrityksellesi.