Identiteettivarkaudet ovat yleistyneet viime vuosina nopeasti, ja suurimmassa vaarassa ovat yritykset. Vahingot nousevat usein mittaviksi, ja tilanteen korjaaminen voi vaatia paljon aikaa.
Yrityksen talousjohtaja saa työpäivän päättyessä kiireelliseksi merkityn viestin toimitusjohtajalta, jossa pyydetään siirtämään isohko rahasumma nimetylle tilille. Toimitusjohtaja pahoittelee kiirettä ja epätavallista menettelytapaa, mutta lisensointineuvotteluissa on juuri menossa kriittinen vaihe. ”Hoidathan homman, kiitos!”
Koska viesti näytti tulleen suoraan esimieheltä, talousjohtaja hoiti tilisiirron, ettei tärkeä kauppa jäisi hänestä kiinni. Seuraavana päivänä hän näkee toimitusjohtajan ja kysyy, ehtikö tilisiirto ajoissa. "Mikä ihmeen tilisiirto?" ihmettelee toimitusjohtaja. Viesti ei ollut tullut häneltä vaan identiteettivarkaalta, kokeneelta ammattirikolliselta.
Identiteettivarkaudet – eli tilanne, jossa toisen henkilötietoja tai identiteettiä käytetään luvatta – ovat yleistyneet voimakkaasti viime vuosina. Uhka yhdistetään usein yksityishenkilöihin, mutta todellisuudessa riskit ovat selvästi suurempia yrityksissä.
Yllättävän moni yritys joutuu uhriksi
Suomessa noin 160 000 ihmistä on joskus joutunut identiteettivarkauden uhriksi. Se on melkoinen määrä, lähes kolme prosenttia kaikista suomalaista. Heistä noin puolelle syntyi taloudellista haittaa ja joka neljännellä vahinko nousi yli tuhanteen euroon.
Yrityspuolen luvut ovat kuitenkin selvästi korkeampia. Suomessa ei ole saatavilla tarkkoja tietoja koko yrityskentästä, mutta jotain viitettä voi saada naapurimaan tilanteesta. "Ruotsissa noin 15 prosenttia yrityksistä on joutunut identiteettivarkauden uhriksi", kertoo mySafety-yrityksen toimitusjohtaja Niclas Fagerlund. Pohjoismaissa toimiva yhtiö tarjoaa vakuutuksia identiteettivarkauksien varalle ja auttaa uhreja toipumaan tapauksista.
Huijausten tekemiseen on monia erilaisia keinoja, ja rahasummat voivat kasvaa hyvinkin suuriksi. Esimerkiksi tammikuussa kävi ilmi, että Suomen ulkoministeriö oli ilmeisesti huijattu maksamaan väärälle pankkitilille noin 400 000 euroa kehitysapurahoja.
Fagerlund kertoo, että yritykset ja organisaatiot ovat rikollisille houkutteleva kohde. Avainhenkilöiden tietoja on helppo saada yritysten verkkosivuilta ja julkisista rekistereistä.
Yksi suosituimmista huijauksista liittyy arvonlisäveron palautuksiin. "Huijarit ovat käyneet vaihtamassa suurtenkin yritysten tietoja ja tilinumeroita ja saaneet näin alv-palautuksia itselleen", kertoo mySafetyn myyntijohtaja Johanna Abgottspon. Hän kertoo, että eräässä tapauksessa tapahtumajärjestäjä huomasi aivan viime hetkellä, että kuusinumeroinen summa alv-vähennyksiä oli menossa väärälle tilille.
Riskit ovat suurimmillaan pienissä yrityksissä
Suurimmat euromääräiset vahingot identiteettivarkauksista koetaan tietenkin suurissa yrityksissä. Fagerlund kuitenkin sanoo, että kokonaisriski on yleensä korkeimmillaan pienyrityksissä. "Muutaman tuhannen euron vahinko voi olla pienelle yritykselle paljon tuhoisampi kuin miljoonien eurojen menettäminen suurelle yritykselle".
Ongelmat korostuvat entisestään, jos tapauksen selvittelyyn kuluu paljon yrittäjän aikaa ja voimavaroja. Tämän vuoksi mySafetyn tarjoamiin identiteettivarkausvakuutuksiin kuuluu myös palveluosa. Asiakkaita autetaan esimerkiksi kiistämään rikollisten aiheuttamia laskuja ja hoitamaan asiaa velkojien kanssa. Prosessi kestää helposti useita kuukausia.
Fagerlund muistuttaa, että identiteettivarkauden uhrin kannattaa aivan ensimmäiseksi tehdä rikosilmoitus, sillä se helpottaa asioiden hoitamista. Selvittelyvastuu jää usein käytännössä kuitenkin uhrille itselleen.
On tärkeää huolehtia tietoturvan keskeisistä perusasioista ja antaa työntekijöille opastusta riskien varalle. Joissain tapauksissa uhri ei olisi voinut tehdä juuri mitään identiteettivarkauden estämiseksi, mutta sopiva epäluulo ja terve harkinta voivat pelastaa monilta vahingoilta. "Suomalainen on usein valitettavan sinisilmäinen ja luottavainen. Riskien suhteen kannattaa olla tarkkana", Fagerlund neuvoo.
Lue myös: Identiteettivarkauksista taloudellisia vahinkoja myös yrityksille – näin varaudut
Kuva: Peter Forsgård