Vaikka teknologiat ja robotisaatio rynnistävät vauhdilla työelämään, tarve inhimilliseen kontaktiin ei katoa, uskoo Demos Helsingin Julia Jousilahti.
Demos Helsingin tutkijan Julia Jousilahden mukaan työelämä muuttuu juuri nyt vauhdilla. Yhä useampi työ vaati sellaista erikoisosaamista, jota ostetaan alihankintana yhdeltä tai useammalta freelancerilta. Tämä vaatii uudenlaista osaamista sekä työnantajilta että tekijöiltä. Eikä helpotusta ole luvassa, koska muutoksen vauhti vain lisääntyy robotisaation ja algoritmien ansiosta.
Mitä tapahtuu, kun yhä useampi työ voidaan automatisoida? Tai teettää alihankintana jollakin freelancerilla, ilman vakituisia työsuhteita? Julia Jousilahti, Demos Helsingin tutkija, uskoo ihmisten haluavan tehdä töitä edelleen muiden ihmisten kanssa. Normaali työyhteisön kanssakäyminen luo uusia ideoita ja sellaista työnjälkeä, johon kone, algoritmi tai pelkästään etätyötä tekevä työpaikka ei vielä kykene:
”Ihmisten tarve kohdata muita ihmisiä ei katoa mihinkään. Freelancer kaipaa muita kasvoja ympärilleen, koska muuten tulee hulluksi. Ja verkostojen takia, koska työt on pakko tehdä yleensä isommalla porukalla. Lisäksi verkostojen kautta löydät aina uusia töitä.”
Työnantajalle tällainen verkostoitunut työtapa on iso haaste. Yhä useampi työsuorite ostetaan verkostojen kautta, oman yrityksen ulkopuolelta. Digitalisaatio mahdollistaa etätyön ja työn jakamisen entistä pienempiin osiin. Samalla työurat pirstaloituvat ja pitkät, vakituiset työsuhteet vähenevät. Miten tällainen työyhteisö saadaan puhaltamaan yhteen hiileen?
”Työnantajan pitää tunnistaa sieltä freelancereiden verkostoista juuri ne parhaat kyvyt erilaisiin tehtäviin eli osaamista ostetaan ulkopuolelta yhtä enemmän. Samalla heidät pitäisi kuitenkin sitouttaa työskentelemään yhteisen tavoitteen puolesta ja vielä huolehtia näiden tekijöiden osaamisen kehittymisestä”, Jousilahti summaa haasteita.
Freelancereiden verkostot lisääntyvät
Käytännössä saman katon alla työprojektia voi tehdä useamman yrityksen henkilöstöstä sekä freelancereista koottu joukko. Silloin esimerkiksi työtilan täytyy joustaa: pitää olla rauhalliseen työhön soveltuvia soppeja, ryhmätyötiloja ja tietysti hyvää kahvia sekä kunnon netti. Tällainen paikka voi myös olla erikseen vuokrattava työtila tai toimisto, jota työporukka käyttää projektin ajan. Alihankintaa ei välttämättä siis tarjoakaan perinteinen yritys, vaan freelancerit kokoavat projektien tarpeen mukaan sopivia työporukoita.
Kun työtehtävät erikoistuvat yhä pienempiin osaamisalueisiin, työnantajien ei välttämättä kannata pitää riveissään jokaisen tehtävän erikoisosaajaa. On edullisempaa palkata freelancer silloin kun erikoisosaamista tarvitaan.
”Kyllä edelleen valtaosa suomalaisista tulee työskentelemään ihan vakituisissa, täysiaikaisissa töissä. Mutta ilmassa on paljon signaaleja siitä, että tämä malli on muuttumassa”, Jousilahti ennustaa.
Robotti ei ole pelkästään uhka
Oman haasteensa tuovat tietysti robotit, algoritmit ja työn automatisoituminen. Vahvoilla ovat ne tekijät ja yritykset, jotka osaavat sopivalla tavalla yhdistää koneen ja ihmisen parasta osaamista – aivan kuten tähänkin saakka. Erona on se, että yhä useampi niin sanottu valkokaulustyöläinen joutuu miettimään robotisaation vaikutuksia työhönsä. Esimerkiksi lääketiede on tällainen ala. Mutta kone ei välttämättä ole uhka ihmisen ammattitaidolle, se voi myös rikastaa sitä.
”Kone voi täydentää esimerkiksi sairaanhoitajan osaamista tekemällä vaativampia analyysejä, joihin hoitajalla ei ole koulutusta. Tuottavuus lisääntyy, kun vähemmällä koulutuksella voidaan tehdä vaativampia asioita”, Jousilahti kuvaa seuraavan tuottavuusloikan ainesosia.
Vaikka teknologian edistyminen tuntuu pelottavalta, kyse on periaatteessa samasta kehityksestä kuin teollisen vallankumouksen aikana. Silloin koneet kasvoivat vahvemmiksi ja nopeammiksi esimerkiksi maataloudessa ja teollisuudessa, ja nyt ihmistä vahvempia tai väsymättömämpiä laitteita pidetään täysin normaaleina. Silti ihmisiä tarvitaan edelleen, vaikka elintaso laskikin ns. Engelsin paussin aikana teollisen vallankumouksen jälkeen. Samanlaista vaihetta on ennustettu myös digitalisaation ensimmäisen vaiheen aikana, vaikka pitkällä aikavälillä uudet työtavat loisivatkin vaurautta.
”Kyllä ne ihmiset ja heidän erilaisuutensa ovat edelleen tärkeitä asioita yrityksen menestymiselle. Heterogeeninen porukka synnyttää tutkitusti enemmän uusia ideoita. Empatia, motivointi, eettiset ja moraaliset pohdinnat… On vielä paljon asioita, joihin kone ei kykene”, Jousilahti lohduttaa.
Julia Jousilahti on mukana useiden muiden huippuasiantuntijoiden kanssa DNA Busineksen Hyvä paha digitalisaatio -dokumenttielokuvasarjassa. Tutustu sarjaan tästä!
Mitä uusi työ vaatii omalta yritykseltäsi – ja mitä se antaa?
Joustava työ motivoi henkilöstöä, mutta asettaa omat vaatimuksensa mm. verkkoratkaisuille ja tietoturvalle. Lataa opas ja poimi talteen uuden työn kilpailuedut >
