Suomen liki 300 000 yrityksestä reilut 93 prosenttia on mikroyrityksiä. Mitkä ovat mikroyrittäjien haasteet nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa ja minkälaista tukea yrittäjät nyt kaipaavat? Keskustelimme aiheesta Suomen Yrittäjien ekonomistin Petri Malisen kanssa.
Mikroyrityksillä on Suomessa kasvun ja työllistämisen kannalta keskeinen rooli. Uusista työpaikoista lähes 15 000 on syntynyt viimeisen kahden vuoden aikana nimenomaan mikroyrityksiin, ja niiden osuus kaikkien Suomen yritysten liikevaihdosta on vajaa viidennes.
”Mikroyrityksillä on yhteiskunnallisesti äärimmäinen tärkeä merkitys koko Suomen kasvun ja työllisyyden kannalta. Mikroyrityksiä on kaikilla paikkakunnilla, kun taas suuryritykset ovat jakautuneet alueellisesti ihan eri tavalla. Mikroyrityksiin syntyy myös uusia työpaikkoja suhteellisesti enemmän”, Malinen kertoo.
Moni isompi yritys ei tulisi enää edes toimeen ilman mikroyrityksiä.
Mikroyritysten vahvuutena on ennen kaikkea joustavuus, sillä jäykkiä rakenteita on vähän. Myös asenteet niitä kohtaan ovat vuosien saatossa tervehtyneet sitä mukaa, kun niiden merkitys ja arvo yhteiskunnassa on ymmärretty yhä paremmin.
”Meillä on perinteisesti pidetty isompia yrityksiä parempina kansainvälistyminään, mutta tänä päivänä yhä suurempi osa mikroyrityksistä on niin sanotusti ”born global” ja mieltää kohdemarkkinoikseen EU:n sisämarkkinat. Moni isompi yritys ei tulisi enää edes toimeen ilman mikroyrityksiä, jotka ovat niille alihankkijoita. Työntekijän näkökulmasta mikroyritykset tarjoavat lisäksi monipuolisemman toimenkuvan”, Malinen toteaa.
Aina ei tarvitse aloittaa nollasta
Mikroyritysten kasvavasta merkityksestä kertoo osaltaan se, että Oulun yliopistolle on juuri saatu mikroyrittäjyyden professuuri. Lisääntyneen yrittäjyyskasvatuksen ansiosta yrittäjyys on myös vaihtoehto, jota yhä useampi nuori harkitsee tosissaan.
”Jos haluamme pitää yhteiskunnan hyvinvoivana, tarvitsemme lisää nimenomaan nuoria kasvuhakuisia yrittäjiä. On myös hyvä muistaa, että mikroyrityksen ei välttämättä tarvitse aina kasvaa oman yrityksen kautta, vaan tänä päivänä erilaiset yhteenliittymät ovat mahdollisia. Myös ekosysteemit, joissa eri yrittäjät vievät asioita eteenpäin yhdessä, ovat tavallisia”, sanoo Malinen.
Malinen muistuttaa, että valmiin yrityksen kehittäminen on aina helpompaa kuin aloittaa täysin puhtaalta pöydältä. Väestön ikääntyessä on jopa kriittisen tärkeää, että yhä useampi ostaa jo toimivan yrityksen, sillä yrityskentällä on valmiina paljon hyviä aihioita, joita voi lähteä kehittämään oman vision mukaisesti.
”Mielelläni näkisin tämän trendin vahvistuvan, sillä meillä on nyt useita kymmeniä tuhansia yrittäjiä, jotka haluaisivat jäädä eläkkeelle, jos heidän työlleen vain löytyisi jatkaja. Mikäli jatkajia ei löydy, yrityksiä ja työpaikkoja tuhoutuu ja samalla katoaa myös paljon osaamista. Työtä säästyy sitä enemmän, mitä aikaisemmassa vaiheessa osaaminen, henkilöstö ja koko yritys saadaan otettua haltuun. On myös asiakkaiden näkökulmasta tärkeää, että palvelut jatkuvat keskeytyksettä”, Malinen muistuttaa.
Yrittäjillä riittää luottamusta huomiseen vaikeinakin aikoja
Yrityskentälle uusia haasteita ovat viime aikoina tuoneet niin pandemia kuin maailmanpoliittinen tilanne, joka on nostanut sekä raaka-aineiden että energian hintoja. Suomen Yrittäjien toteuttaman tuoreen pk-yritysbarometrin mukaan kokonaiskuva näyttää tällä hetkellä hyvin haastavalle.
”Pandemian aikaiset yhteiskunnalliset toimet auttoivat yrittäjiä välttämään turhat konkurssit, mutta nyt kuluttajat ovat yhä kriittisempiä rahankäyttönsä suhteen ja ostovoima heikkenee. Yrittäjien on vaikea siirtää kustannusten nousua suoraan myyntihintoihin, mikä tarkoittaa, että kannattavuus voi nyt olla monilla heikkenemässä”, Malinen kertoo.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että yritykset pystyvät toistaiseksi vielä ylläpitämään työvoimaansa ja jopa lievästi lisäämään sitä. Vaikka luottamusta huomiseen riittää, moni kuitenkin siirtää investointeja tulevaan.
”Isot kriisit muokkaavat aina toimintaympäristöä rajusti ja jos on taloudellisesti tiukkaa sekä hirvittävästi haasteita, ei omaa toimintaa pysty kehittämään. Parhaiten pärjäävät lopulta ne, jotka kykenevät sopeutumaan uuteen toimintaympäristöön”, Malinen kiteyttää.
Digitalisaatio nostaa tuottavuutta
Mikroyritykset eivät Malisen mukaan ole vielä keskimäärin kovin digitalisoituneita. Se pitäisi nyt saada etenemään, sillä sähköisten palveluiden hyödyntäminen on tänä päivänä välttämätöntä.
”Viimeistään pandemia osoitti, että yrityksiä pitää olla mahdollista lähestyä myös sähköisesti olipa kyseessä sitten tavaroiden tai palvelun myynti. Digitalisaatiossa on paljon potentiaalia ja sillä voidaan nostaa tuottavuutta merkittävästi. Mutta tarvitaan hyviä ja nopeita yhteyksiä, jotta saadaan minimoitua tilanteet, joissa tulevaisuudessa esimerkiksi lain mahdollisesti edellyttämää sähköistä kuittia ei voi yhteyskatkoksen takia antaa”, Malinen sanoo.
Digikoulutusta tarvittaisiin enemmän.
Koska yrittämiseen liittyy aina riskejä, ja epäonnistumisia tapahtuu aina, pitäisi yrittäjille taata Malisen mukaan tietyt perusyhteydet, jotta myös esimerkiksi yrityskonkurssin läpikäyneet saisivat digitaaliset peruspalvelut. Samoin digikoulutusta tarvittaisiin enemmän, sillä yrittäjillä ei ole aina osaamista eikä tietämystäkään, miten yhteyksiä voisi käyttää.
”Yrittäjällä on usein kädet savessa, eikä hänellä ole aikaa miettiä tai perehtyä, miten liittymiä voisi hyödyntää vaikkapa digitaalisena palveluna, mitä lainsäädäntöä sähköisten palveluiden takana on tai miten tunnistetaan tietoturvariskit. Tässä palveluntarjoajien neuvot ovat nyt ehdottomasti avainroolissa”, sanoo Malinen.
Lue lisää: Toimivat yhteydet ja asiantunteva palvelu ovat vuorovaikutuskoulutusta järjestävälle Tiimihenki-yritykselle elinehtoja
