Blogit

”Mikroyrityksillä on yhteiskunnallisesti äärimmäinen tärkeä merkitys koko Suomen kasvun ja työllisyyden kannalta”, sanoo Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen. Kuva: Suomen Yrittäjät

Mikroyritykset Suomelle kriittisen tärkeitä – hintojen nousu ja eläköityminen suurimmat huolenaiheet

Lähes 93 prosenttia Suomen 300 000 yrityksestä on mikroyrityksiä. Mitä haasteita mikroyrittäjät kohtaavat nykyisen maailmanpoliittisen tilanteen myötä ja minkälaista tukea tämän päivän yrittäjät kaipaavat? Keskustelimme aiheesta Suomen Yrittäjien ekonomistin Petri Malisen kanssa. 

Mikroyrityksillä, jotka työllistävät alle 10 henkilöä, on Suomessa kasvun ja työllistämisen kannalta keskeinen rooli. Lähivuosien aikana lähes 15 000 uutta työpaikkaa on syntynyt nimenomaan mikroyrityksiin. Mikroyritysten osuus kaikkien Suomen yritysten liikevaihdosta on noin viidesosa. 

”Mikroyrityksillä on yhteiskunnallisesti äärimmäisen tärkeä merkitys koko Suomen kasvun ja työllisyyden kannalta. Mikroyrityksiä on kaikilla paikkakunnilla, kun taas suuryritykset ovat jakautuneet alueellisesti hyvin toisella tavalla. Mikroyrityksiin syntyy myös uusia työpaikkoja suhteellisesti enemmän”, Malinen avaa. 

Moni isompi yritys ei pärjäisi enää ilman mikroyrityksiä.

Mikroyritysten vahvuutena on ennen kaikkea joustavuus, sillä jäykkiä rakenteita on vähän. Samoin asenteet mikroyrityksiä kohtaan ovat vuosien saatossa tervehtyneet sitä mukaa, kun niiden merkitys ja arvo yhteiskunnalle ja kansantaloudelle on kirkastunut. 

”Suomessa on perinteisesti nähty isompien yritysten kansainvälistymisen potentiaali parempana, mutta tänä päivänä yhä suurempi osa mikroyrityksistä on niin sanotusti ’born global’, eli niissä kohdemarkkinat ovat EU:n sisämarkkinat. Moni isompi yritys ei tulisi enää edes toimeen ilman mikroyrityksiä, jotka ovat niille alihankkijoita. Työntekijän näkökulmasta mikroyritykset tarjoavat lisäksi monipuolisemman toimenkuvan”, Malinen toteaa. 

Yrityskentällä lukuisia kehityskelpoisia aihioita 

Mikroyritysten kasvavasta merkityksestä kertoo osaltaan se, että Oulun yliopistolle on hiljattain saatu mikroyrittäjyyden professuuri. Kehittyvän yrittäjyyskasvatuksen ansiosta yrittäjyydestä on muotoutunut konkreettisempi työllistymisen vaihtoehto, jota useampi nuori harkitsee. 

”Jos haluamme pitää yhteiskunnan hyvinvoivana, tarvitsemme lisää nimenomaan uusia kasvuhakuisia yrittäjiä. On myös hyvä muistaa, että mikroyrityksen ei välttämättä tarvitse aina kasvaa oman yrityksen kautta, vaan tänä päivänä erilaiset yhteenliittymät ovat mahdollisia. Myös ekosysteemit, joissa eri yrittäjät vievät asioita eteenpäin yhdessä, ovat tavallisia”, sanoo Malinen. 

Malinen jatkaa muistuttamalla, että valmiin yrityksen kehittäminen on lähtökohtaisesti helpompaa kuin puhtaalta pöydältä aloittaminen. Väestön ikääntyessä on suorastaan kriittisen tärkeää, että yhä useampi ostaa vakaan jalansijan saavuttaneen yrityksen. Yrityskentällä on valmiina paljon laadukkaita ja kehityskelpoisia aihioita, joita voi lähteä jalostamaan oman visionsa mukaisesti. 

”Mielelläni näkisin tämän trendin vahvistuvan. Suomessa on useita kymmeniä tuhansia yrittäjiä, jotka haluaisivat jäädä eläkkeelle, jos heidän työlleen vain löytyisi jatkajia. Mikäli manttelinperijöitä ei löydy, yrityksiä ja työpaikkoja tuhoutuu. Samalla katoaa myös paljon ydinosaamista. Työtä säästyy sitä enemmän, mitä aikaisemmassa vaiheessa osaaminen, henkilöstö ja koko yritys saadaan otettua haltuun. On myös asiakkaiden näkökulmasta elintärkeää, että palvelut jatkuvat keskeytyksettä”, Malinen muistuttaa. 

Yrittäjillä riittää luottamusta huomiseen vaikeinakin aikoja

Viimeisten vuosien aikana yrityskentän kestävyyttä ovat koetelleet niin hiljalleen arjen edestä väistynyt pandemia-aalto kuin edelleen tulehtuneena jatkuva maailmanpoliittinen tilanne. Raaka-aineiden ja energian hinnat sekä korot ovat pysyneet korkealla, eikä toistaiseksi ole näkyvissä huomattavaa kohennusta asiaan. Suomen Yrittäjien vuonna 2022 toteuttaman pk-yritysbarometrin mukaan kokonaiskuva onkin yhä haastava. 

”Pandemian aikaiset yhteiskunnalliset toimet auttoivat yrittäjiä välttämään turhat konkurssit, mutta nyt kuluttajat ovat entistä kriittisempiä rahankäyttönsä suhteen ja ostovoima heikkenee. Yrittäjien on vaikea siirtää kustannusten nousua suoraan myyntihintoihin, mikä tarkoittaa, että kannattavuus voi nyt olla monilla heikkenemässä”, Malinen toteaa.

Yritykset ovat toistaiseksi pystyneet ylläpitämään työvoimaansa kohtalaisesti, mutta vaakalaudalla olevien tuottojen ja muutosneuvottelujen synnyttämä epävarmuus tulevasta ravistelevat yrityskenttää. Vaikka luottamusta huomiseen riittää, moni kuitenkin siirtää investointeja tulevaan.

”Isot kriisit muokkaavat aina toimintaympäristöä rajusti. Jos on taloudellisesti tiukkaa ja hirvittävästi haasteita, ei omaa toimintaa pysty kehittämään. Parhaiten pärjäävät lopulta ne, jotka kykenevät sopeutumaan uuteen toimintaympäristöön”, Malinen kiteyttää. 

Digitalisaation avulla kohti tuottavampaa huomista 

Malisen mukaan mikroyritykset kärsivät siitä, että ne eivät keskimäärin ole vielä kovin digitalisoituneita. Digitalisaation aaltoa pitäisi saada puskettua eteenpäin vahvalla otteella, sillä sähköisten palveluiden hyödyntäminen on tänä päivänä välttämätöntä. 

”Viimeistään pandemia osoitti, että yrityksiä pitää olla mahdollista lähestyä myös sähköisesti, oli kyseessä sitten tavaroiden tai palveluiden myynti. Digitalisaatiossa on paljon potentiaalia, ja sillä voidaan nostaa tuottavuutta merkittävästi. Mutta tarvitaan hyviä ja nopeita yhteyksiä, jotta saadaan minimoitua tilanteet, joissa tulevaisuudessa esimerkiksi lain mahdollisesti edellyttämää sähköistä kuittia ei voi yhteyskatkoksen takia antaa”, Malinen linjaa. 

Digikoulutusta tarvittaisiin enemmän.

Yrittämiseen liittyy aina riskejä ja mahdollisten epäonnistumisten sudenkuoppien ennakointia. Malisen mukaan kattavaa digikoulutusta tarvitaan enemmän, sillä yrittäjillä ei välttämättä ole aina osaamista tai ymmärrystä yhteyksien käyttömahdollisuuksista. 

”Yrittäjällä on usein kädet savessa, eikä hänellä ole aikaa miettiä tai perehtyä, miten liittymiä voisi hyödyntää vaikkapa digitaalisena palveluna, mitä lainsäädäntöä sähköisten palveluiden takana on tai miten tunnistetaan tietoturvariskit. Tässä palveluntarjoajien neuvot ovat nyt ehdottomasti avainroolissa”, sanoo Malinen.

 

Vauhdita liiketoimintaasi fiksuilla digitaalisilla ratkaisuilla – ota haltuun nämä neljä vinkkiä, jotta onnistut! 

 

 

 

Artikkeli päivitetty 30.6.2023. Alunperin artikkeli on julkaistu 18.10.2022.

Avainsanat:

Verkko Yhteydet Digitalisaatio Teknologia Vinkit Yrittäjille

Lue lisää uudesta työstä

Artikkeli
6/2024 DNA Yrityksille

Homma rullaa, työkalut pelaavat ja tietoturva on kunnossa – Miten yrityksen IT-ostot kannattaa hoitaa?

Artikkeli
6/2024 DNA Yrityksille

Johtaja, älä kurista yrityksesi verkkoja – vanhanaikainen verkkoinfra hidastaa toimintaa ja lisää riskejä

Artikkeli
6/2024 DNA Yrityksille

Muhoslaisia energiavarastoja pian ympäri Eurooppaa? Cactos tähtää kansainvälisille markkinoille

Artikkeli
6/2024 DNA Yrityksille

Korvat hörölle: luvassa on teknologiaa, tietoturvaa ja trendejä

Miltä näyttää teknologian vuosi 2024?

Uljaan uuden huomisen onnennumero on 14 – nimittäin niin monta nousevaa teknologiatrendiä esitellään DNA:n vuoden 2024 teknologiatrendiraportissa! Lue valppaasti, sillä monet näistä trendeistä tulevat jättämään jälkensä historiaan.

 

Pysy digitalisaation vauhdissa.

Tilaa DNA Yrityksille -uutiskirje sähköpostiisi!

Hyödynnetäänkö teillä jo uuden työn mahdollisuuksia? Ota yhteyttä – katsotaan yhdessä parhaat ratkaisut yrityksellesi.