Hyvä netti on rahaa

Ei ole täysin tavatonta, että työpaikan verkko takkuilee ainakin tunnin viikossa. Yllättävän moni yritys hiljaisesti hyväksyy nettijumin. Ripeämmän verkon tuomilla tehokkuussäästöillä voisi kuitenkin hankkia monenlaista – vaikkapa paremman nettiyhteyden!

Olet esimies. Mitä teet, jos työntekijä pyytää yli viikon mittaisen ylimääräisen palkallisen loman, ilman sen kummempia perusteita?

Et ehkä suostuisi.

Kuitenkin DNA:n tuoreen selvityksen mukaan useampi kuin joka kymmenes yritys käytännössä sallii sen, että työntekijä pyörittelee peukaloitaan hitaiden verkkoyhteyksien vuoksi vähintään tunnin viikossa. Vuodessa se tarkoittaa noin kuutta työpäivää. Sadan hengen yrityksessä 600 työpäivää, lähemmäs kolme henkilötyövuotta.

Verkon vitkastelun haljuudet eivät toki jää siihen, että palkat ja muut kiinteät kustannukset rullaavat joka tapauksessa. Tuotantolaitoksissa lasku nousee tuhansiin euroihin tunnissa, jos liukuhihna pysähtyy verkkojumin vuoksi. Ostava yleisö äänestää jaloillaan, jos asiakaspalvelu takeltelee. Iso diili jää tekemättä videoneuvottelussa, jossa vastapuolta ei näy, ei kuulu.

Ongelmanratkaisu ei nappaa

Vaikka tökkivän verkon negatiiviset vaikutukset ovat sangen ilmeisiä, valtaosa yrityksistä tietoisesti hyväksyy verkon ongelmat. Vastaajista kun vain 44 prosenttia ilmoitti, että heidän organisaationsa uudistaa yhteyksiään aina tarpeisiinsa sopivammaksi. Käänteisesti: vastaajien organisaatioista yli puolet ei siis uudista verkkoaan – vaikka tarvetta olisi.

On inhimillisesti jossain määrin ymmärrettävää, miksi päivitystyöhön ei aina edes tarpeen vaatiessa ryhdytä. Uudistusprojektit ovat kovaa työtä, joka jonkun täytyy ehtiä tehdä – ja maksaa. Yleisimmät selitykset tekemättömyydelle olivat kustannukset, ajan puute ja uudistusprojektin laajuus.

Kustannuksiin vetoaminen voi kuitenkin olla lyhytnäköistä. Kun työnteko – ja liiketoiminta – tehostuu, verkkoinvestoinnit tulevat kohtalaisen nopeasti kuoletetuiksi.

Yhteyksien ajantasaistamista ei voi lykätä loputtomiin, vaikka miten kehtuuttaisi. Yritysverkoissa kapasiteetin tarve kun kasvaa noin 20–30 prosenttia vuosittain. Eli jos jumii nyt, kohta jumii vielä enemmän.

Verkon päivitys ei niele arvokasta aikaresurssia, jos projektissa voi hyödyntää ammattitaitoista kumppania. Tosin selvityksen mukaan oikean kumppanuuden puute häiritsisi uudistuksia sangen harvoin.

Päivittämällä uutta eloa liittymiin

Yritysverkon hyvinvoinnin lisäksi on tärkeää varmistaa, että myös mobiilidatan suorituskyky on ajan tasalla.

Selvityksen mukaan älypuhelimet ja 4G ovat arkipäivää suomalaisyrityksissä. Peräti 97 prosenttia vastaajista kertoi, että vähintään puolet yrityksen henkilöstön kalikoista on älypuhelimia. Ja jopa 72 prosenttia kertoi, että älypuhelin on käytössä kaikilla tai lähes kaikilla. Lähes kaikki vastanneista ilmoittivat hyödyntävänsä työssään 4G-liittymää.

Kannattaa huomata, että vanhimpien 4G-liittymien nopeus ei välttämättä yllä nyt saatavien liittymien tasolle. Päivitystarpeita saattaa olla myös puhelinpuolella – huimimmankaan 4G-liittymän vauhtia ei pääse hyödyntämään laitteella, joka tukee vain 3G-yhteyksiä.

DNA:n selvitys toteutettiin 50–249 henkilöä työllistäviin yrityksiin ad hoc -tutkimuksena kesäkuussa 2018. Toteutustapana oli sähköpostikysely. Vastauksia kertyi 163.

Haluatko tietää lisää? Lataa Selvitys suomalaisyritysten tietoliikenneongelmista -julkaisu.

Avainsanat:

Verkko Yhteydet 4G

Lue lisää uudesta työstä

Hyödynnetäänkö teillä jo uuden työn mahdollisuuksia? Ota yhteyttä – katsotaan yhdessä parhaat ratkaisut yrityksellesi.