Fiksu kaupunki rakentuu yhteistyöllä

Tämä artikkeli on tiivistelmä DNA:n Hyvä paha IoT-yhteiskunta -podcastista.

Kun lukkofirmat lyöttäytyvät kimppaan ja ryhtyvät yhdessä hyödyntämään digitaalisia innovaatioitaan, voivat kaupunkilaiset käyttää yhteisiä tiloja helposti ja kätevästi - ilman avainrumbaa. 

Muun muassa tällaista kaupunkieloa helpottavaa teknologiaa kehitetään kovaa vauhtia, mutta esineiden internetin (IoT:n) kukoistusta edellyttävät ekosysteemit rakentuvat työläästi.

Hidasteena ovat vanhat liiketoimintamallit, joihin uudet innovaatiot eivät sovi. Kuten Helsingin Fiksu Kalasatama -hankkeen johtaja Veera Mustonen Forum Viriumista toteaa, haasteena on löytää liiketoimintamallit, joiden kautta sekä kuluttaja, yhteiskunta että palveluntarjoaja voittavat. 

 

Fiksu Kalasatama -hankkeessa toimijat verkostoituvat ja pilotoivat monenlaisia IoT-ratkaisuja kaupunkitilassa, jolloin koko ekosysteemi oppii.

"Hanke lähti alun perin älyenergiahankkeena. Helsingin kaupunki päätti kuitenkin viisaasti vuonna 2013, että Kalasatamasta tehdään Smart City -alue, joka on muutakin kuin älykästä energiankulutusta. Nyt pilotoinnissa on useita älykkäitä ratkaisuja, joissa data, IoT-ratkaisut ja robotiikka voivat parantaa kaupunkilaisten arkea", Veera Mustonen kertoo. 

Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset Tivian toiminnanjohtaja Mika Helenius tervehtii ilolla Kalasataman kaltaisia, kokeilukulttuuria edistäviä hankkeita. Hän peräänkuuluttaa myös yhteiskunnan vastuuta kehityksestä:

"Meillä on kaupungeissa rakennusvirasto ja sosiaali- ja terveysvirasto, mutta miksi meillä ei ole alustatalouden virastoa? Se voisi toimia tämän uuden teknistyvän, digitaalisen maailman asiakkaana, ja siellä olisi se huippuosaaminen."

Kaupunkien kehittäminen ja ongelmien ratkaiseminen IoT:n avulla on ajankohtaista kaikkialla maailmassa.

Älyliikenne kiinnostaa, koska kaikki haluaisivat vähentää ruuhkia ja niistä aiheutuvaa saastetta. Aasiassa esimerkiksi pohditaan, miten IoT:n avulla pystytään saamaan lisää vehreyttä kaupunkeihin vertikaalisen viljelyn avulla. 

Hyvä seurattava IoT-pioneerihanke maailmalla on esimerkiksi Googlen sisarorganisaatio Sidewalk Labs. Se yrittää viedä erilaisia IoT-hankkeita eri kaupunkeihin ja löytää tapoja, joilla digitalisaatiota voidaan hyödyntää rapistuvissa amerikkalaisissa kaupungeissa.

DNA Busineksen koolle kutsumassa Hyvä paha IoT-yhteiskunta -podcastissa keskustelevat Sallamaari Muhosen johdolla Tivian toiminnanjohtaja Mika Helenius ja Fiksu Kalasatama -hankkeen johtaja Veera Mustonen Forum Viriumista. Kuuntele koko keskustelu podcastina!

Keskustelijoiden lukuvinkit aiheesta kiinnostuneille:
 
Mika Helenius: Marianna Mazzucaton kirja: Älykäs valtio (Rethinking Capitalism, 2016)  
Veera Mustonen: Anthony Townsendin kirja Smart Cities  ja Jane Jacobsin kirja: The Economy of Cities 
 

Avainsanat:

Digitalisaatio Teknologia IoT

Lue lisää uudesta työstä

8/2022 DNA Business

Askarruttaako IoT? DNA on yhdistänyt voimansa Telenorin kanssa ja nyt osaamista riittää 

DNA on vastikään yhdistänyt voimansa kansainvälisen Telenorin kanssa.
8/2022 DNA Business

Toimiva palaveri ei ole osallistujan paikasta kiinni – vinkit hybridityöskentelyyn

Koronapandemian aikana totuimme etätyöhön, ja vaikka se alussa oli monella tavalla hankalaa, toimivat käytänteet ja yhteiset säännöt löytyivät nopeasti.
8/2022 Lasse Salonen

Mitä yhteistä on kajakkipyörähdyksellä ja tietoturvalla? Toisto, toisto ja toisto

Etukäteen pahimman pelkääminen ei auta – oli kyse sitten kyberturvallisuudesta tai kaatumisesta kylmässä ja myrskyisessä vedessä.
7/2022 DNA Business

Datan käyttö räjähdysmäisessä kasvussa – näin se tulee muuttamaan arkeamme

Kestävä kehitys on yhä suuremmassa roolissa, kun ICT-yhtiöt rakentavat ekosysteemejään ja kehittävät huomisen teknologiaa.

Hyödynnetäänkö teillä jo uuden työn mahdollisuuksia? Ota yhteyttä – katsotaan yhdessä parhaat ratkaisut yrityksellesi.