Iltalehden ja DNA:n kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset ovat kiinnostuneita tulevista mahdollisuuksista, mutta kaipaavat silti kohtaamisia ja läheisten läsnäoloa elämäänsä.
Muistatko, millaista elämä oli ennen älypuhelimia, viihteen suoratoistopalveluja tai musiikin striimausta? Viimeisen kymmenen vuoden aikana teknologinen kehitys on edennyt valtavin harppauksin ja nopeasta nettiyhteydestä on tullut välttämättömyys, jonka varassa hoidamme yhä enemmän asioita.
10 vuotta sitten lanseerattiin 4G-yhteys. Seuraavana vuosikymmenenä teknisen kehityksen ennustetaan vain kiihtyvän. Sitä vauhdittavat nopeutuvat verkkoyhteydet ja erityisesti 5G, joka tuo tehokkaan ja salamannopean tiedonsiirron tavallisten kuluttajien saataville jo lähivuosina.
- 5G:n ja uusien nopeuksien myötä massiivisia tietomääriä voi siirtää nopeasti. Se tuo uusia mahdollisuuksia esimerkiksi etätyöhön ja pelaamiseen. Meidän tehtävämme tässä muutoksessa on rakentaa hyviä verkkoja ja varmistaa, että niissä on kapasiteettia, DNA:n tuotekehitysjohtaja Ville Partanen linjaa.
Iltalehti ja DNA selvittivät, mitä kuluttajat ajattelevat siitä, että nopeat verkot, tekoäly ja pilvipalvelut muokkaavat elinympäristöämme. Iltalehden verkkosivuilla teetettyyn kyselytutkimukseen vastasi 1635 suomalaista.
Kolmasosa kyselyyn vastanneista elää jo arkea, jossa nopeat nettiyhteydet ja laitteet mahdollistavat jatkuvan yhteydenpidon, viihteen kuluttamisen paikasta riippumatta ja esimerkiksi pelaamisen verkossa. 5G:n tuomista mahdollisuuksista ovat erittäin tai melko kiinnostuneita yli 60 prosenttia vastaajista.
Teknologisen kehityksen positiivisiksi seurauksiksi mainittiin valinnanvapaus, arjen helpottuminen, turvallisuuden lisääntyminen ja terveydenhoidon laadun paraneminen. Huolta vastaajissa herättivät puolestaan tietoturva, kontrollin puute ja se, että laitteet tekevät ihmisistä entistä passiivisempia ja laiskempia. Joka kymmenes vastaaja pitää kehitystä arveluttavana ja 15 prosenttia ei aio käyttää uutta teknologiaa.
Tulevaisuudentutkija Elina Hiltusen mukaan on ymmärrettävää, että osa käyttää jo uusia teknisiä mahdollisuuksia ja on niistä innoissaan, kun taas toiset jarruttelevat ja epäilevät.
- Uudet asiat omaksutaan juuri näin. On edelläkävijöitä, jotka kiinnostuvat asiasta ja heidän jälkeensä tulee seuraava ryhmä ja sitä seuraava. Lopulta muutos koskettaa kaikkia, ja mukaan tulevat nekin, joiden on pakko, Hiltunen kuvaa.
Kaukana, mutta silti yhdessä
Kansainväliset työmarkkinat ja esimerkiksi nettideittailu synnyttävät yhä enemmän pariskuntia, perheitä ja ystäviä, jotka asuvat eri puolilla maailmaa. Jo nyt videopuhelut mahdollistavat sen, että voimme olla läsnä toistemme arjessa riippumatta siitä, missä fyysisesti olemme.
Tarve aidoille kohtaamisille ja läsnäololle on silti suuri. Kyselyyn vastanneista 40 prosenttia kaipasi puolisonsa läsnäoloa arjessa ja noin 45 prosenttia kaipasi lapsiaan tai ystäviään. Kun voimme olla toistemme kanssa yhteydessä jatkuvasti, fyysisten kohtaamisen arvo nousee, ennustaa tietokirjailija Antti Merilehto.
- Voi olla, että arvostamme fyysisiä kohtaamisia tulevaisuudessa kuten nyt arvostamme postikorttia. Olemme ihastuneita siihen, että joku näkee vaivaa ja muistaa meitä.
Kotisohvalta Stanfordiin
Lähes 40 prosenttia vastaajista haluaisi opiskella tai jatkokouluttautua kotoa käsin, jos se olisi mahdollista, ja yhtä moni voisi harkita asiaa. Innokkaimpia verkko-opiskelun suhteen olivat alle 35-vuotiaat, mutta myös yli 65-vuotiaista yli puolet vähintään harkitsisivat asiaa.
Tulevaisuudessa verkko-oppimisesta ennustetaan isoa ilmiötä. Pelkkä verkkokurssi, jota voi opiskella itsenäisesti, ei kuitenkaan Merilehdon mukaan ole vielä verkko-oppimista.
- Verkko-oppimiseen tarvitaan tekoälyä ja alustoja, jotka tunnistavat opiskelijan lähtötason, soveltavat tälle parhaan mahdollisen sisällön ja varmistavat, että materiaalit ovat muodossa, joka sopii hänen oppimistyyliinsä. Lopuksi ne vielä mittaavat, miten oppi on mennyt perille.
Ilman kuskia liikenteessä
Tekoäly muuttaa myös autoilua. Itseohjautuvien, eli robottiautojen uskotaan tulevan EU:n markkinoille 2020-luvulla. Robottiauton tietokone kerää jatkuvasti tietoa ympäristöstään, tekee sen perusteella päätöksiä ja suunnistaa itsenäisesti haluttuun kohteeseen.
Suomalaisten keskuudessa itseohjautuvat autot herättävät kiinnostusta, mutta myös epäilyä. Vajaa 20 prosenttia kyselyyn vastanneista voisi ehdottomasti kuvitella ostavansa itseohjautuvan auton, mikäli kustannuksia ei tarvitsisi ajatella ja 27 prosenttia on varovaisen kiinnostunut. Lähes 40 prosenttia vastaajista kuitenkin kokee ajatuksen vielä vieraaksi omalla kohdallaan.
- Haastaisin tässä ihmisiä miettimään sitä, että useimmista on ihan ok matkustaa lentokoneessa. Kuitenkin lentokoneet ovat suurimmaksi osaksi tietokoneen ohjaamia, vaikka ohjaamossa istuukin aina kaksi ihmistä, Merilehto huomauttaa.
Lääkäri kännykässä
Lääkärin vastaanotolla voi jo nyt käydä videopuhelun avulla ja yhä useampi terveydenhoidon asiantuntija on tavattavissa verkossa. Tietokoneet analysoivat testituloksia ja mittauksia. Voimme itse voimme mitata eri laittein kehomme toimintoja ja raportoida niitä palveluihin.
33 prosenttia vastaajista ovat jo käyttäneet terveydenhoitopalveluja verkossa itselleen tai lemmikilleen, ja he kommentoivat niitä myönteisesti. Kiitosta saavat muun muassa työterveyden etävastaanotto, virtuaalivastaanotolla saadut itsehoito-ohjeet ja mahdollisuus uusia resepti nopeasti. Verkossa tapahtuva terveydenhoidon asiointi vähentää myös liikkumisen kuluja ja tuo aitoa hoidon tasa-arvoa haja-asutusalueelle.
- Ystäväni menehtyi muutama vuosi sitten sydäninfarktiin. Häntä ei ennätetty saada ajoissa erikoislääkärille tutkimuksiin. Jos hänet oli saatu ajoissa ekg-laitteeseen, joka olisi välittänyt tiedon erikoislääkärille, olisi tämä voinut aloittaa asiantuntevan hoidon ja ystäväni olisi voitu pelastaa, DNA:n tuotekehitysjohtaja Ville Partanen kertoo.
Antti Merilehto sanoo vielä suoremmin: jos et halua tekoälyn auttavan diagnostiikassa, et halua parasta mahdollista hoitoa. Silti koneen tekemät diagnoosit epäilyttävät. 85 prosenttia vastaajista uskoo ihmisen tekevän oikeat ratkaisut.
Tulevaisuudessa terveydenhuollon virtuaaliset vastaanotot tulevat varmasti lisääntymään. MOSTPHOTOS
”Kaiken internet”
Siihen, miten teknologiat lopulta omaksutaan yhteiskunnassa, vaikuttavat kustannukset, lainsäädäntö ja asenteet.
- Yllättävää kyllä, luulot vaikuttavat yllättävän paljon päätöksiimme. Vaikka jotkut asiat olisivat järkeviä, luulot ja epäilyt estävät meitä, Elina Hiltunen selittää.
Myös Partanen on huomannut, että uskallus estää isoa osaa kuluttajista kokeilemasta uusia asioita. Hän ymmärtää, että teknologian nopea kehitys voi tuntua ahdistavalta, mutta rohkaisee ihmisiä kokeilemaan uutta.
- DNA:lla meidän tehtävämme on luoda turvaa kokeilla. Kerromme, miten tekniikka toimii, mitä tapahtuu ja mitä asiakkaan pitää tehdä. Kun uusia teknologioita on kokeillut, ymmärtää, miten paljon ne tuovat hyötyä ja iloa. Silloin vaivannäkö ja pelko eivät ohjaa käyttäytymistä, Partanen toteaa.
Esineiden internet, eli Internet Of Things tarkoittaa sitä, että kaikki laitteet ovat tulevaisuudessa yhteydessä verkkoon ja lähettävät tietoa automaattisesti eteenpäin. Hiltunen puhuu ”kaiken internetistä”.
- Myös me ihmiset olemme kiinni verkossa. Käytämme erilaisia älykelloja ja seurantalaitteita, jotka raportoivat meistä verkkoon.
Reilu puolet kyselyyn vastanneista suhtautuu vähintään varovaisen kiinnostuneesti siihen, että laitteet voivat jatkossa keskustella keskenään ja tehdä päätöksiä automaattisesti. 25 prosenttia eivät halua, että koneet tekevät päätöksiä heidän puolestaan ja 10 prosenttia suhtautuvat asiaan epäillen.
Osaa huolettaa esimerkiksi se, että tulevaisuuden älykkäässä kodissa laitteet toimivat itsekseen, keskustelevat keskenään ja tekevät päätöksiä ilman, että asukkailla olisi asiaan enää mitään sanomista. Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että tietoturvasta tulee tulevaisuudessa yhä tärkeämpää.
- DNA haluaa auttaa kuluttajia varmistamaan, että heidän käyttämänsä laitteet ovat turvallisia ja vastaavat säädöksiä. On tärkeää ymmärtää, mitä eri toimijat tekevät saamallaan datalla.
Lopulta kyse on siitä, mitkä asiat koemme hyödyllisiksi arjessamme.
- Jos jääkaappi tunnistaa, että maito on loppu ja kertoo siitä lähikauppaan, josta saan maidot noutoluukkuun, jonka avaan älyavaimella, niin minua ei haittaa, että koneet keskustelevat keskenään. Tärkeintä on, että saan maitoa - ja että minulle jää aikaa johonkin muuhun, Antti Merilehto kuvailee.
Mitä 5G tarkoittaa ja milloin se tulee? Lue lisää sivuiltamme!
