Oletko pysähtynyt pohtimaan omaa sosiaalisen median käyttöäsi? Oletko mahdollisesti rajoittanut someaikaasi? Jos olet, et ole yksin. DNA:n teettämän Digitaalinen elämä 2023 -tutkimuksen mukaan yli viidesosa suomalaisista on rajoittanut netin sekä älylaitteiden käyttöä. Heistä neljännes pitää myös uutis- ja somepaastoja. Lisäksi 12 prosenttia netin ja älylaitteiden käyttöä rajoittaneista kertoo asettaneensa sosiaalisen median sovelluksiin päivittäisen käyttöajan. Sosiaalisessa mediassa on hyvät ja huonot puolensa, joiden vuoksi on hedelmällistä toisinaan uhrata muutama ajatus omalle some-suhteelleen. Tästä artikkelista selviää neljä kysymystä, jotka auttavat pohtimaan sitä.
Viime aikoina olemme saaneet lukea, kuinka useampi sosiaalisen median vaikuttaja on ilmoittanut lopettavansa tai vähentävänsä sisällön julkaisemista joko tietyssä kanavassa tai tietyssä sisältömuodossa, kuten Instagram Storiesissa. Syyksi he ovat kertoneet somen kiihtyneen tahdin, minkä he kokevat stressaavaksi. Lisäksi some-paastojen pitäminen ja tietoinen älylaitteettoman ajan viettäminen on yleistynyt.
Myös Helsingin yliopiston viestinnän dosentti Janne Matikainen on havainnut, että ihmiset ajattelevat paljon omaa sosiaalisen median käyttöään. Erityisesti nuoret aikuiset ovat heränneet pohtimaan some-suhdettaan, mihin on varmasti vaikuttanut se, että asiasta on puhuttu julkisuudessa.
”Sosiaalisesta mediasta elantonsa saavilla vaikuttajilla se on helposti 24/7-duunia, mikä voi olla stressaavaa. Osa vaikuttajista on puhunut myös siitä, kuinka some-työssä yksityisen ja julkisen raja on häilyvä. Heillä on oma persoona pelissä paljon enemmän kuin perinteisessä työroolissa, jossa ei hirveästi tarvitse omaa yksityiselämää avata”, Matikainen pohtii vaikuttajien kokemaa stressiä.
Onko sosiaalisen median tahti kiihtynyt?
Suoraa vastausta siihen, onko tahti sosiaalisessa mediassa kiihtynyt, on vaikea antaa. Matikainen arvelee, että kyse on enemmän yleisestä elämäntahdin kiihtymisestä, joka heijastuu myös some-palveluihin. Tiivistyneen tahdin tunnetta voi synnyttää se, että palveluihin tulee koko ajan lisää sisältöä.
”Sosiaaliseen mediaan on aina liittynyt se, että uutta sisältöä tulee koko ajan. Samalla, kun käyttäjämäärät ovat kasvaneet, sisällöntuotanto on lisääntynyt. Tahdin kiihtymisen tunteeseen voi vaikuttaa myös se, että koko mediasysteemin tahti on kiihtynyt. Uutismediakin tuottaa uutisia kiihtyneellä tahdilla, mikä on somen polttoainetta. Ne jakavat uutisia ja niistä saadaan sisältöä, josta keskustellaan sosiaalisessa mediassa”, Matikainen sanoo.
Matikainen muistuttaa, että palvelut haluavat sisältöä kanaviinsa, minkä vuoksi sisällön tuottaminen on tehty mahdollisimman helpoksi. Kuvat ja videot ovat helppo formaatti tuottaa sisältöä, jos verrataan siihen, mistä kaikki lähti eli blogeista vuonna 2005. Blogiteksti ei synny keneltä tahansa, mutta kuvan ottaminen ja jakaminen on helppoa. Tämä on johtanut siihen, että uuden sisällön julkaisutahdin määrä on noussut.
”Kaikenlaisen sisällön määrä on kasvanut huimasti. Tavallisten käyttäjien lisäksi sisältöä tuottavat erilaiset ei-inhimilliset toimijat, kuten botit. Missä on paljon ihmisiä, sinne tulee myös mainontaa ja markkinointia eli kaupallista sisältöä on koko ajan entistä enemmän”, Matikainen muistuttaa.
Vaikuttaako sosiaalinen media mielenterveyteen?
Viime aikoina on keskusteltu siitä, mikä vaikutus sosiaalisella medialla on mielenterveyteen. Asiaa tutkitaan tällä hetkellä paljon, mutta jo tähän mennessä tehdyt tutkimukset osoittavat, että somen käytöllä on vaikutus hyvinvointiin. Tutkimuksissa näitä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä yritetään löytää.
”Ruutuaika ei yksioikoisesti liity hyvin- tai pahoinvointiin. Tutkimukset osoittavat, että merkitystä on sillä, onko käyttö aktiivista vai passiivista. Jos vain seuraa muita ja kadehtii seurattavien elämää, hyvinvointi heikkenee. Sen sijaan aktiivinen osallistuminen, rakentava keskustelu ja hyvä vuorovaikutus somessa parantaa hyvinvointia. Tästä hyvä esimerkki on haastavassa elämänvaiheessa somesta löytynyt vertaistuki”, Matikainen erottelee.
Ruutuajan sijasta myös aikuisten on hyvä miettiä, millainen vaikutus sosiaalisen median käytöllä on muuhun elämään. Jääkö asioita tekemättä, koska unohtui roikkumaan someen? Millaista vuorovaikutus on sosiaalisen median ulkopuolella?
Toinen hyvä kysymys pohdittavaksi on se, millaisia tunteita sosiaalinen media herättää. Matikainen muistuttaa, että negatiiviset tunteet kuuluvat elämään, mutta jos some turhaan lisää niitä, ei se tällöin tue hyvinvointia.
”On hyvä kriittisesti miettiä omaa somen käyttöä, mutta samalla muistaa, että kaikki älylaitteiden kanssa vietetty aika ei tarvitse olla hyödyllistä. Somea saa käyttää myös viihtymiseen. Itse nautin esimerkiksi somessa jaetuista puujalkavitseistä. Tärkeää on kysyä itseltä, mikä siellä tuottaa mielihyvää”, Matikainen toteaa.
Mikä sosiaalisessa mediassa koukuttaa?
”Yhtä syytä somen koukuttavuuteen ei ole. Yksi tekijä on jatkuva sisältö, mutta meillä on erilaisia motiiveja käyttää somea. Tärkeä syy on sosiaalisuus eli olemme eri tavoin ihmisten kanssa tekemisissä ja vuorovaikutuksessa. Tätä sosiaalinen media meille tarjoaa, vaikka toiset moittivatkin, ettei se ole oikeanlaista sosiaalisuutta. Kyllä se on, mutta se on hyvin erilaista kuin kasvokkainen sosiaalisuus”, Matikainen toteaa.
Sosiaalisessa mediassa ollaan useimmiten tekemisissä tuttujen ihmisten kanssa, ja monelle palvelut mahdollistavat kuulumisten vaihdon. Sosiaalisen median vaikuttajia seuraamalla puolestaan tietää, mitä on meneillään.
”Suhde some-vaikuttajiinkin voidaan kokea henkilökohtaiseksi, sillä erityisesti videot tarjoavat läheisyyden tunnetta. Puhutaan parasosiaalisesta suhteesta, kun seuraajalle vaikuttaja on tuttu ihminen, mutta some-vaikuttaja ei tunne seuraajiaan. Sosiaalisessa mediassa meitä käyttäjiä kiinnostavat toiset ihmiset sekä hyvässä ja pahassa. Toisia ihailemme ja toisia inhoamme siellä”, Matikainen sanoo.
Motiivit sosiaalisen median käyttöön ovat moninaiset, ja ne vaihtelevat eri ihmisillä ja eri tilanteissa. Osalla ne liittyvät siihen, että somessa voi osallistua ja tulla kuulluksi, sillä palveluissa on helppo kommentoida ja kertoa oma mielipide. Toisia palveluihin ajaa halu osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Eri tavoin osallistumalla ihminen rakentaa omaa identiteettiään. Sosiaalisuuden ja identiteetin rakentamisen tarpeet ovat ihmisessä olemassa jo valmiiksi, ja palvelut tarjoavat näille alustan.
Pohdittavaksi omassa somen käytössä:
- Millaisia tunteita sosiaalisen median käyttö minussa herättää?
- Millainen vaikutus somella on muuhun elämääni?
- Millainen somen käyttäjä olen: aktiivinen ja rakentavasti keskusteluihin osallistuva vai passiivinen selaaja?
- Tuottaako sosiaalinen media mielihyvää vai pahaa mieltä?
DNA kannustaa kaikkia suomalaisia viettämään älylaitteetonta aikaa osallistumalla valtakunnalliseen Älyvapaapäivään 1.10.2023. Älyvapaapäivä haastaa laittamaan laitteet sivuun ja kutsuu jokaista keskittymään laitteiden sijaan itselle merkityksellisiin asioihin.
Lue lisää Älyvapaapäivästä
Lue lisää Digitaalinen elämä 2023 -tutkimuksesta
