Uusimman Koululaistutkimuksen mukaan lasten älypuhelimen hankintaa lykätään aiempiin vuosiin verrattuna. Jos älypuhelin hankitaan, on vanhempien huolena ja tehtävänä turvata lapsen toimiminen digimaailmassa. Kysyimme asiantuntijoilta, miten lasta voi suojella hänen käyttäessään älypuhelinta.
Lasten älylaitteiden käyttö ei ole ongelmatonta, ja haittojen ehkäisyssä tarvitaan digiturvataitoja ja vanhempien tukea. Digitaitojen opettelu alkaa jo ennen älypuhelimen hankintaa. Pelisääntöjen lisäksi on keskusteltava siitä, mitä kaikkea puhelimen kautta avautuva digiympäristö tuo tullessaan. DNA ei suosittele älylaitteen itsenäistä käyttöä pienimmille alakoululaisille tai sitä nuoremmille lapsille. Miten siis tehdä älypuhelimen käytöstä mahdollisimman turvallista?
”Lapselle olisi hyvä ikätasoisesti ja pelottelematta selittää, että digiympäristössä seikkailee muitakin, tuttuja ja tuntemattomia. Näin lapselle muodostuu jo etukäteen käsitys siitä, mitä laiteella toimiminen käytännössä tarkoittaa, ja että se voi sisältää muutakin kuin pelkkiä kivoja asioita”, erityisasiantuntija Katariina Leivo Suojellaan Lapsia ry:stä sanoo.
Lapselle on hyvä painottaa, ettei mikään outo tai häiritsevä yhteydenotto tai sisältö ole hänen syytään, eikä hänen tarvitse hävetä mitään digiympäristössä kohdattua, vaan nämä voi aina näyttää aikuiselle.
”Tavoitteena on se, että lapsi uskaltaa kertoa vanhemmalle, jos jokin asia jää vaivaamaan, aiheuttaa pelkoa tai pahimmassa tapauksessa vaatii rikosilmoituksen tekoa. Kun lapselle on etukäteen kerrottu, että netissä voi tulla vastaan mitä tahansa, hän ei jäädy tilanteessa, vaan muistaa, että tästä saa ja kannattaa puhua”, Leivo kertoo.
Puhelimen käyttöönotto lapsen profiililla
Kun ennakkokeskustelujen jälkeen lapsi saa oman älypuhelimen, kannattaa jo laitteen käyttöönotossa tehdä lasta suojelevia valintoja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että puhelin alustetaan käyttöön lapsen profiililla. Lähes kaikki puhelimet kysyvätkin, otetaanko puhelin käyttöön itselle vai toiselle perheenjäsenelle.
”Keskeistä on, että käyttöönotto tehdään lapsen profiililla ja se linkitetään vanhemman puhelimeen. On tärkeää, että vanhempi tekee sen”, DNA:n laitemyynnin osastopäällikkö Jesse Kieksi sanoo.
Älylaitteen turvallisen käytön kannalta olennaisimmat puhelimen asetukset tulevat päälle jo siinä vaiheessa, kun se otetaan käyttöön lapsen profiililla. Ilman sitä lapsi voi muokata niin asetuksia kuin rajoituksiakin, mutta lapsen profiili mahdollistaa sen, että vanhempi voi hallinnoida hänen puhelimensa käyttöä. Applen iPhoneissa tämä tapahtuu perhejako-sovelluksessa, Androidilla vastaava sovellus on nimeltään Family Link.
Jos lapselle annetaan käyttöön vanhemman vanha puhelin, on se ensin palautettava tehdasasetuksille. Sen jälkeen laite otetaan uudelleen käyttöön lapsen profiililla. Kovin vanhoja puhelimia Kieksi ei suosittele antamaan lapsen käyttöön, sillä niihin ei enää välttämättä saa tietoturvapäivityksiä.
Sovellusten yksityisyysasetukset kuntoon
Jokaisen lapsen puhelimeen asennettavan sovelluksen, palvelun ja pelin kohdalla on uhrattava hetki sen turvalliselle käytölle. Miltei kaikissa peleissä ja sovelluksissa on nimittäin omat tietoturva- ja yksityisyysasetuksensa.
”Asetukset täytyy jokaisen sovelluksen kohdalla käydä läpi, esimerkiksi voiko kuka tahansa nähdä lapsen profiilikuvan tai paikallaolotiedon, kuka voi ottaa lapseen yhteyttä tai nähdä lapsen viestit ja päivitykset. Tämä on tärkeää varsinkin, jos sovelluksessa tapahtuu yhteydenpitoa, mikä on usein mahdollista myös peleissä. Vanhemman on hyvä olla mukana ottamassa sovelluksia käyttöön, ja lapselle on tärkeää perustella rajoitukset ja se, miksi niitä ei saa jälkikäteen muokata”, Kieksi sanoo.
Kieksi lohduttaa sovellusviidakossa eksyviä vanhempia sillä, että kansainvälisesti tunnetut ja vakiintuneet sovellukset ovat usein itsessään turvallisia, mutta niiden kautta mahdollisesti käytävistä keskusteluista on silti hyvä olla tietoinen. Sovelluskaupoissa on kuitenkin tarjolla varsinkin pelejä, jotka pyytävät laitteilta käyttölupia kaikenlaiseen ylimääräiseen.
”Lapsen kanssa voi pohtia, tarvitseeko tietty peli esimerkiksi sijaintitietoja, ja jos tarvitsee, niin miksi? Valitettavasti joukkoon mahtuu paljon sellaisia sovelluksia, joiden ainoa tarkoitus on kerätä esimerkiksi yhteystietoja”, Kieksi huomauttaa.
Digitaalinen ympäristö vertautuu fyysiseen paikkaan
Kun lapselle annetaan oma älypuhelin, on sen tarjoamaan digitaaliseen maailmaan sovelluksineen hyvä tutustua yhdessä.
”Digiympäristössä toimimista harjoitellaan samalla tavalla kuin liikenteessä kulkemista eli vähitellen reviiriä laajentaen. Myös digiympäristössä aikuisen on hyvä olla alussa vahvasti läsnä ja tutkia yhdessä lapsen kanssa, mitä kaikkea siellä tulee vastaan,” Leivo sanoo.
Samalla vanhempi viestii lapselle, että on kiinnostunut lapselle tärkeistä ja kivoista asioista. Aluksi on hyvä varautua hyvinkin intensiivisesti käymään läpi puhelimen käyttöä lapsen kanssa. Koululaistutkimuksen mukaan suurin osa vanhemmista toimiikin näin, sillä vain 24 prosenttia vastaajista kertoo lapsen alkaneen käyttää puhelinta itsenäisesti heti sen saatuaan.
Alkuopettelun jälkeenkin vanhemman on tärkeää olla kiinnostunut ja läsnä lapsen digiarjessa aina teini-ikään asti. Pelkät säännöt tai tekniset rajoitukset eivät riitä turvaamaan lapsen ja nuoren turvallista älypuhelimen käyttöä, vaan se vaatii säännöllistä keskustelua ja aikuisen läsnäoloa.
”Abstrakti digiympäristö tulee nähdä sosiaalisena ympäristönä, jossa koetut asiat ovat lapselle aivan todellisia. Tällainen ajattelumalli helpottaa lapsen ikätason huomioimista keskusteluissa. Lapselta voi esimerkiksi pelin jälkeen kysyä, että miten meni ja kenen kanssa pelasit”, Leivo vinkkaa.
Viekas algoritmi sotkeutuu jo yhdestä videosta
Yksi keino suojata lasta erilaisissa digiympäristöissä on noudattaa some-alustojen ja pelien ikärajoja, jotka on luotu suojelemaan lasta. Ikärajat eivät ole olemassa pelkästään haitallisen sisällön takia, vaan niissä on huomioitu myös sosiaalinen ympäristö.
Jos pelissä on esimerkiksi yhteydenpitomahdollisuus, ikärajassa on huomioitu se, minkä ikäisellä lapsella on taitoja toimia tällaisessa sosiaalisessa ympäristössä turvallisesti.
Kun lapsen päästää sosiaaliseen mediaan, kannattaa välillä selata palveluja lapsen puhelimella yhdessä hänen kanssaan. Viekas algoritmi nimittäin toimii jokaisen käyttäjän kohdalla eri tavalla. Itselle näkyvä sisältö ei välttämättä kerro siitä, mitä 12- tai 15-vuotias näkee. Algoritmin sotkemiseen riittää se, että lapsi katsoo yhden häiritsevän videon loppuun asti, minkä jälkeen algoritmi alkaa tarjota lisää samankaltaista sisältöä.
”Lapsi voi jäätyä ikätasolle haitallisen videon kohdalla ja katsoa sen loppuun asti. Kun lapsi näkee puistossa pelottavan tilanteen ja kertoo siitä, hän saa siihen yleensä vahvaa aikuisen tukea ja suojelua. Samalla lailla ahdistavasta videosta on tärkeä jutella ja tukea lasta eikä vain ottaa laitetta pois tai rajoittaa sen käyttöä”, Leivo vertaa.
Vanhempi voi suojata myös digitaidot itsekseen oppineita teinejä
Moni nykyinen teini-ikäinen lähti kouluun oma älypuhelin repussaan. Silti vanhemmat voivat edelleen suojella myös nuoria digiympäristöjen haittavaikutuksilta. Nuorille voi tunnustaa, että viime vuosina tietoisuus asiasta on lisääntynyt.
”Heidän kanssaan on menetetty ennaltaehkäisevä tuki, ja he ovat älypuhelimen käytön suhteen itseoppineita, mutta ei ole koskaan liian myöhäistä avata yhteyttä lapseen ja hänen digiarkeensa avoimella keskustelulla”, Leivo sanoo.
Lasta voi pyytää kertomaan, millaista sisältöä hän näkee somessa, ja kysellä onko tullut vastaan sellaista, missä kaipaisi aikuista. Keskustelu on tärkeä aloittaa mukavista, lapselle mielenkiintoisista aiheista. Teiniä voi kannustaa miettimään puhelimella vietettyä aikaa ja sitä, voisiko laitteen välillä jättää pois.
”Nuoren kanssa voi sopia esimerkiksi, että rauhoitetaan kouluillat puhelimilta. Kun itse aikuisena lähtee asiaan mukaan, osoittaa, että se ei koske vain lasta. Lasta voi myös pyytää kertomaan mielipiteen vanhemman älylaitteiden käytöstä, jolloin keskustelusta tulee vastavuoroista”, Leivo vinkkaa.
Puhelinliittymän lisäpalveluilla voi myös edistää lapsen turvallista netin käyttöä. Yksi keino on valita liittymä, joka esimerkiksi estää pääsyn haitallisille nettisivuille. Lisäksi on olemassa kattavia digiturvapalveluja, jotka myös ilmoittavat tietomurroista ja suojaavat laitteet haittaohjelmilta.
”Netin käytön haittavaikutuksien tai haitallisten yhteydenottojen täydelliseen estämiseen ei ole teknistä ratkaisua, vaan kaikki on loppujen lopuksi kiinni laitteen ja sovellusten asetuksista sekä yhdessä lapsen kanssa luoduista säännöistä”, Kieksi summaa.
Haitat, joita lapsi voi kohdata älypuhelimella:
- Kehitykselle ja kasvulle haitalliset sisällöt, sillä kaiken mitä voi kuvitella, löytää netistä usein yhden painalluksen takaa tai ne voivat tulla vahingossa vastaan.
- Haitalliset kontaktit, sillä digilaite on portti seikkailuun muiden ihmisten kanssa, eivätkä kaikki ole siellä liikkeellä hyvissä aikeissa.
- Älylaitteella vietetty liika aika, sillä se on pois aktiviteeteilta, jotka ovat tärkeitä lapsen kehitykselle: leikiltä, tylsistymiseltä, harrastuksilta, riittävältä unelta ja fyysisen ympäristön sosiaaliselta kanssakäymiseltä.
