Pitääkö mennä työretriittiin keskittymään?

Työretriitti on sosiaalisen, mutta keskittymistä kaipaavan ihmisen täydellinen työpäivä.

Suomenlinnassa sijaitsee hiljainen sali, jossa olen viettänyt yhden elämäni tehokkaimmista työpäivistä. Osallistuin kesällä Työterveyslaitoksen järjestämään työretriittiin eli niin sanottuun sosiaaliseen yksinpuurtamistilaisuuteen. Mukaan piti ottaa oma läppäri ja tietysti jokaisen omat työt.

Retriitissä käytettiin pomodoro-tekniikkaa, jossa töitä tehdään 25 minuutin intensiivisissä pätkissä ja välissä on lyhyt, muutaman minuutin tauko. Arvioin palautelomakkeessa, että työretriitissä tehdyt työt vastasivat kahden tavanomaisen työpäivän tulosta. Miksi? Asiaa on syytä pureskella hetki.

1. Ajatustyölle on tarvetta

Työretriitin tärkein havainto itselleni oli työn jatkuva itseohjaaminen. Ja siis todellakin jatkuva sellainen. Ohjaaja opasti kysymään ennen jokaisen 25 minuutin settiä: ”Mitä aiot tehdä seuraavat 25 minuuttia? Jos et osaa vastata kysymykseen, ajatustyölle on tarvetta.”

Työnteon tavoite piti toistaa itsekseen muutamia kertoja setin alussa ja sen aikanakin tarpeen mukaan. Tavoite saattoi olla esimerkiksi: ”kirjoitan tämä presiksen valmiiksi” tai ”keskityn lukemaan tähän aiheeseen liittyviä artikkeleita nyt”. Huomasin, että näin rytmitetyllä työllä houkutus poukkoilla tehtävästä toiseen väheni merkittävästi. Olin myös tehokkaampi, sillä halusin saada tietyn kokonaisuuden valmiiksi yhden pomodoron aikana.

Kokonaan tuota pään sisäistä kaaosta voi olla vaikea vaimentaa, mutta voin oppia hallitsemaan sitä paremmin.

2. Tauon paikka

”Näennäisesti tauot katkaisevat flown, mutta oikeasti ne pidentävät sitä”, vetäjä opasti heti alkuun. Työnteon flow välillä todella katkesi jatkuvilta tuntuviin taukoihin. Ohjaaja joutui välillä patistamaan meitä liikkeelle, edes juomaan lasin vettä. Lopulta tauot kuitenkin edesauttoivat jaksamista niin, että keskittymistä vaativaa työtä jaksoi tehdä päivän aikana pitempään. Usein tuota nimen omaista 25 minuuttia pidetään optimina ihmisen keskittymiskyvylle. Aiheesta on paljon tutkimuksia, mutta kaikki ne ovat yhtälailla yksimielisiä siitä, että ilman taukoja töistä tulee ajan mittaan käsittämätöntä mössöä.

Taukojen jälkeen töihin oli muutenkin taas mukava ryhtyä, kun vetäjä totesi reippaasti ”nyt mennään taas!”. Hiljaisuudessakin oli täyttä tekemisen meininkiä.

3. Välillä pitää saada jutella

Työretriitti on jotain kotikonttoripäivän ja toimistopäivän väliltä. Oikeastaan se yhdistää molempien parhaat puolet. Hiljaisuus tuntui kannustavalta. Sain luvan keskittyä todella intensiivisesti, mutta tauoilla sain silti tilaisuuden rupatella muiden kanssa. Odottamaton bonus tuli siitä, että retriitissä tutustui monien alojen ihmisiin. Oli kiinnostavaa kuulla, millaisten töiden parissa viereisessä penkissä aherrettiin. Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunne syntyi jo heti aamulla, kun mietittiin mihin aikaan ja kuinka usein kahvia keitettäisiin.

4. Tarkastele omia työtapojasi kriittisesti

Muuttuva työ vaatii ihan uudenlaista itsensä johtamista, kun päivän rytmin voi suunnitella itse. Pahimmillaan se voi johtaa epämääräiseen haahuiluun työtehtävien välillä. Omia työtapoja pitää osata tarkastella kriittisesti. Ja uusia työtapoja kannattaa kokeilla rohkeasti! Itse koin pomodoro-tekniikan niin hyödylliseksi, että olen ottanut sen osaksi omaa työnteon rutiiniani. Hyödynnän sitä etenkin sellaisina päivinä, kun deadlinet ovat tiukat.

5. 25 minuutissa ehtii yllättävän paljon.

Tällaisen päivän jälkeen ei ainakaan tarvitse sanoa, ettei ehtinyt mitään.

----------

Kiinnostuitko? Facebookissa on työretriitti-ryhmä, jossa retriitteihin voi ilmoittautua tai perustaa oman.

Retriitti oli osa Aikajärjestys asiantuntijatyössä-tutkimushanketta, jossa etsitään ratkaisuja asiantuntijatyön ajanhallinnan haasteisiin. Muita kokemuksia työretriitistä on kirjoiteltu esimerkiksi täällä.

P.S. Oletko sinä löytänyt uusia fiksumpia tapoja tehdä töitä? DNA on mukana Kansallisessa Etätyöpäivässä, jossa kannustamme ihmisiä jakamaan kokemuksiaan sosiaalisessa mediassa tunnisteella #fiksumpityö.

Avainsanat:

hyvinvointi Blogi