Tietoturvauhat kuten verkkopankkitunnuksia kalastelevat huijaukset ja identiteettivarkaudet ovat tulleet jäädäkseen. DNA:n Digitaaliset elämäntavat 2022 -tutkimuksen mukaan erityisesti henkilötietojen menetys, identiteettivarkaudet ja pankkitilin hakkerointi huolettavat monia. Myös maksukorttitietojen vuotaminen, arkaluontoisen datan katoaminen sekä virukset ja haittaohjelmat nousivat tutkimuksessa esiin yleisinä huolenaiheina.
Jopa kolmannes suomalaisista pitää henkilötietojen menetystä tietomurron yhteydessä kaikkein merkittävimpänä verkkouhkana DNA:n Digitaaliset elämäntavat 2022 -tutkimuksen mukaan. Lähes joka kolmas on huolissaan myös identiteettivarkauden jälkipyykistä kuten aiheutuneiden haittojen selvittämisestä ja korjaamisesta sekä pankkitilin hakkeroinnista ja rahan menettämisestä. Tietoturvauhat aiheuttavat huolta myös muissa Pohjoismaissa, ei vain Suomessa. Esimerkiksi Telenorin Pohjoismaissa toteutettaman kyselytutkimuksen mukaan huijauspuhelut ja tietojenkalasteluyritykset ovat valitettavan yleisiä Suomen lisäksi myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Merkittävä osa näiden maiden kansalaisista on kokenut tietojenkalasteluyrityksiä, jotka voivat ikävimmillään johtaa taloudellisiin menetyksiin ja identiteettivarkauksiin.
Miten tietoturvauhilta suojaudutaan?
Digitaaliset elämäntavat -tutkimuksen mukaan virusten ja haittaohjelmien torjuntapalvelut ovat yleisimmin käytettyjä tietoturvapalveluita, joita yli puolet vastaajista ilmoittaa käyttävänsä. Vanhimmissa ikäryhmissä tietoturvasovelluksia käytetään kaikkein eniten. Perinteisesti tietokoneet on suojattu erilaisilta tietoturvauhilta, mutta nykyaikana tietoturvan olisi hyvä ulottua myös mobiililaitteisiin.
Lähes joka kolmas kokee, ettei omaa riittävästi tietoa digitaalisista uhista. Suuri enemmistö tutkimuksen vastaajista kertoo kuitenkin perehtyneensä ainakin jonkin verran tietoturva-asioihin viimeisen parin vuoden aikana. Riskiä omien tietojen päätymisestä vääriin käsiin voikin pienentää valppaudella ja lisäämällä tietoisuuttaan erilaisista verkkouhista.
On hyvä muistaa, että esimerkiksi huijausviestejä naamioidaan usein luotettavien toimijoiden nimiin. Lisäksi sovellukset kannattaa ladata virallisista sovelluskaupoista ja huolehtia niiden päivityksestä säännöllisesti. Myös kaksivaiheinen tunnistautuminen vähentää riskiä tietomurroista aiheutuville haitoille.
Näiden lisäksi erilaiset tietoturvaratkaisut auttavat torjumaan erilaisia tietoturvauhkia. Esimerkiksi DNA Digiturva istuu monenlaisiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin, ja auttaa suojautumaan kattavasti tietoturvauhilta. Myös DNA:n asiantuntijat auttavat mielellään oman tietoturvan kohentamisessa. Lisää vinkkejä oman tietoturvan parantamiseen voit myös lukea täältä.
Suurimpina riskeinä pidetyt tietoturvauhat:
- Henkilötietojen menetys tietomurron yhteydessä (33% pitää suurena riskinä)
- Identiteettivarkaudesta seuraava vaiva ja aiheutuneiden haittojen selvittäminen ja korjaaminen (31% pitää suurena riskinä)
- Pankkitilin hakkerointi ja rahan varastaminen (31% pitää suurena riskinä)
- Identiteettivarkaudesta seuraava taloudellinen haitta (30% pitää suurena riskinä)
- Maksukorttitietojen vuoto verkko-ostamisen yhteydessä (29% pitää suurena riskinä)
- Virukset ja haittaohjelmat (29% pitää suurena riskinä)
- Arkaluontoisen tai tärkeän datan menettäminen/katoaminen (27% pitää suurena riskinä)
DNA:n ja Nepan yhteistyössä tuottama Digitaaliset elämäntavat -tutkimus tehtiin online-paneelissa 4.–12.5.2022. Sen tavoitteena on selvittää, miten suomalaiset käyttävät erilaisia digitaalisia palveluja sekä niiden käytön muutoksia. Vuosittain toteuttavaan tutkimukseen vastasi tuhat 16–74-vuotiasta suomalaista. Tutkimus on tehty vuodesta 2013 alkaen. Lisätietoja DNA:n tutkimuksista löytyy täältä.
Katso videolta vinkit oman tietoturvan parantamiseen.
