DNA:n teettämän Digitaalinen elämä -kyselyn* mukaan 42 prosenttia suomalaisista käyttää tekoälyä, mutta vain 18 prosenttia luottaa sen tuottamaan tietoon. Samaan aikaan 63 prosenttia vastaajista on huolissaan tekoälyn roolista tietoturvauhkissa. Miten varmistaa, että oma tekoälyn käyttö on mahdollisimman tietoturvallista?
Jos olet pohtinut tekoälyn tietoturvallisuutta, olet jo ottanut ensimmäisen askeleen oikeaan suuntaan. Tietoturvallinen käyttö alkaa jo tekoälypalvelun valinnasta. Hyvän tekopalvelun tunnusmerkkejä ovat tunnettu ja vastuullisuutta osoittava palveluntarjoaja, selkeä tietosuojaseloste sekä läpinäkyvä tieto datan käytöstä.
Kun omaan käyttöön sopiva palvelu on löytynyt, seuraava askel on luoda palveluun vahva ja uniikki salasana sekä ottaa käyttöön kaksivaiheinen tunnistautuminen. Lisäksi on hyvä tarkistaa, että omien tietojen hallinta ja keskusteluhistorian poistaminen onnistuvat.
Muista myös pitää tekoälyn työ- ja vapaa-ajan käyttö erillään toisistaan. Työkäytössä käytetään työtiliä ja vapaa-ajalla henkilökohtaista tiliä. Tämä käytäntö vähentää tietovuotoriskejä ja ehkäisee vahingossa tapahtuvaa luottamuksellisen tiedon jakamista. Lisäksi se helpottaa omien tietojen hallintaa ja keskusteluhistorian erottamista työ- ja yksityiskäytön välillä.
Mitä tietoja ja kuvia jakaisit vastaantulijan kanssa?
Harkitse aina, mitä tietoja palvelulle annat. Monet palvelut suojaavat tietoja hyvin, mutta käyttäjä ei voi täysin tietää, miten tietoja käsitellään nyt tai tulevaisuudessa. Suositus on, että palvelulle antaa vain välttämättömät henkilökohtaiset tiedot. Tekoälylle ei kannata antaa mitään sellaista tietoa, jonka vuotaminen internetiin aiheuttaisi haittaa. Tämä yksinkertainen sääntö ehkäisee valtaosan tekoälyyn liittyvistä tietoturva- ja tietosuojariskeistä.
Palveluihin voi jakaa kuvia, kunhan tiedostaa sen, että kuvat sisältävät paljon enemmän tietoa kuin äkkiseltään ajattelisi. Esimerkiksi valokuva voi sisältää tiedon kuvausajasta, käytetystä laitteesta ja joissakin tapauksissa jopa kuvauspaikan sijainnista. Hyvä muistisääntö on, ettei jaa tekoälylle kuvaa, jota ei olisi valmis jakamaan tuntemattomalle vastaantulijalle.
Se, käyttääkö palvelu sille annettuja tietoja tekoälyn kouluttamiseen, riippuu palvelusta ja tilaustyypistä. Kuluttajapalveluissa käyttäjän sisältöjä voidaan käyttää palvelun kehittämiseen tai tekoälymallien kouluttamiseen palvelun ehtojen mukaisesti. Käytännöt vaihtelevat palvelukohtaisesti, joten asetukset ja käyttöehdot kannattaa tarkistaa. Lisäksi on hyvä tiedostaa, mitä esimerkiksi ilmaisen palvelun käyttö todellisuudessa tarkoittaa esimerkiksi juuri yksityisyyden näkökulmasta.
Varmista tekoälyn antamat tiedot ja neuvot
Tekoäly voi olla erittäin osaava avustaja monissa asioissa, mutta sen vastauksiin ei pidä suhtautua asiantuntijalausuntona. Se voi tehdä virheitä ja antaa virheellisiä tietoja hyvin vakuuttavasti. Digitaalinen elämä -kyselyn perusteella suomalaiset pääsääntöisesti suhtautuvatkin terveen epäluuloisesti tekoälyn antamiin vastauksiin. Kannattaa tarkistaa tiedot aina myös toisesta lähteestä. Jos tekoäly kertoo käyttäneensä lähteitä, varmista että lähteet ovat olemassa ja luotettavia.
Tekoäly tuottaa koko ajan uskottavampaa aineistoa. Onko siis mitään toivoa tunnistaa tekoälyn tekemää huijausta? Deepfake-huijaukset ovat jo niin laadukkaita, ettei niitä välttämättä tunnistakaan, mutta tiettyihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota. Kuvien ja videoiden kohdalla hälytyskellojen pitäisi soida, jos kuva tai video on liian täydellinen, ihmisillä on epäluonnolliset ilmeet tai huulet ja ääni eivät ole synkassa. Koska pelkän kuvan, videon tai äänen perusteella tunnistaminen voi olla haastavaa, kannatta kiinnittää huomiota myös viestin sisältöön ja siihen, mitä sillä pyritään saamaan aikaan.
Huijauksista tutut kiireellisyys, voimakas tunteisiin vetoaminen, erittäin ainutkertaisena esitetty harvinainen mahdollisuus ja vaatimus toimia heti ovat merkkejä siitä, ettei kaikki ole kunnossa. Jos törmäät videoon tai äänitteeseen, jossa pyydetään rahaa tai luottamuksellisia tietoja, on syytä pysähtyä ja selvittää asiaa tarkemmin.
Digitaalinen elämä -kyselyssä 41 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä siitä, että tekoälystä on enemmän hyötyä kuin haittaa. Harkitsevalla, tietoturvan huomioivalla käytöllä siitä onkin apua ja hyötyä arjen erilaisissa kysymyksissä ja askareissa.
Muistilista tekoälyn tietoturvalliseen käyttöön
- Tarkista palvelun tietosuoja-asetukset.
- Selvitä kuka palvelua ylläpitää ja miten tietojasi käytetään.
- Jos mahdollista, poista mallin koulutusmahdollisuus antamillasi tiedoilla.
- Käytä tekoälypalvelun tilillä vahvaa, uniikkia salasanaa ja kaksivaiheista tunnistautumista.
- Älä koskaan syötä tekoälylle salasanoja tai pankkitietoja.
- Älä jaa henkilötunnusta tai arkaluonteisia henkilötietoja.
- Mieti ennen kuvan lähettämistä, mitä se voi paljastaa.
- Älä luota sokeasti tekoälyn neuvoihin tärkeissä päätöksissä.
- Tarkista tärkeät tiedot aina toisesta lähteestä.
- Suhtaudu kriittisesti videoihin, ääniin ja kuviin, jotka näyttävät liian virheettömiltä.
*) DNA:n teettämän Digitaalinen elämä -kyselytutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä suomalaisten digitaalisesta elämästä. Kysely on toteutettu vuosittain vuodesta 2013 alkaen, ja sen kohderyhmänä on kaikki yli 15-vuotiaat suomalaiset. Tämän vuoden tutkimus toteutettiin Norstatin verkkopaneelissa 20.–27. huhtikuuta ja siihen osallistui reilu 1000 suomalaista.
