Blogit

Digilaitteeton aika on hyväksi lapsen kehitykselle ja kasvulle – huomiota tulee kiinnittää lapsen oikeanlaiseen digilaitteiden käyttöön

Vanhempien tehtävä on varmistaa lapselle turvallinen kasvuympäristö – myös digimaailmassa. Lapsilla on monia kehitysvaiheita yhtä aikaa meneillään, minkä vuoksi älylaitteiden oikeanlaiseen käyttöön on hyvä kiinnittää erityishuomiota. Rajoittamalla lapsen aikaa digilaitteiden parissa turvataan monipuolinen kasvu ja edistetään suotuisaa kehitysympäristöä.

Lapsen kasvu ja kehitys ovat huimaa erityisesti varhaislapsuudessa, mutta sitä tapahtuu koko ajan myös isommilla lapsilla ja nuorilla. Kehitysprosesseja tapahtuu monella tasolla, kuten motoriikan kehityksessä, aivoyhteyksien muokkautumisessa ja tunteiden säätelyn kypsymisessä.

”Saamme digilaitteiden käytön vaikutuksista lapsen kasvuun ja kehitykseen jatkuvasti lisää tutkimustietoa. Tiedämme jo, että käyttöä on hyvä rajoittaa, jotta kehitysprosesseille jää tarpeeksi aikaa ja tilaa. Runsas digilaitteiden käyttö esimerkiksi vähentää vuorovaikutusta, joka on lapsen kielellisen kehityksen, sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen kehityksen kannalta tärkeää”, kehityspsykologian asiantuntija Katariina Leivo Suojellaan lapsia ry:stä kertoo.

Kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa syntyy myös varhainen kiintymyssuhde, joka luo pohjan ihmissuhteille, monille taidoille ja turvallisuuden tunteelle. Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän tarvitaan tilaa ja aikaa hänen ja turvallisen aikuisen välisen kiintymyssuhteen muodostumiselle.  

Oikeanlainen käyttö voi tukea kehitystä


 

Olennaista lapsen kehityksen kannalta on se, miten ja mihin digilaitteita käytetään. Laitteiden parissa voi viettää aikaa aktiivisesti ja tekemiseen keskittyen, kuten tekemällä läksyjä, opettelemalla uusia taitoja tai editoimalla videoita. Passiivinen ruudun tuijottelu puolestaan ei ole pidemmän päälle hyväksi. 

”On tutkimustietoa siitä, kuinka oikein käytettynä digilaitteet voivat tukea esimerkiksi lapsen kielellistä kehitystä, mutta digilaitteen ääressä passiivisena oleminen ei sitä tue. Jos aikuinen on mukana kommentoimassa tekemistä tai pelaamassa yhdessä, niin se yleensä tukee lapsen kielenkehitystä”, Leivo havainnollistaa.

”Tärkeää on oppia taitoja olla ilman laitteita ja niiden käytön tauottamista. Näin voidaan maksimoida niiden hyödyt ja minimoida riskit. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä tärkeämpää on huolehtia, että tekemistä ja yhdessä oloa on myös ilman digilaitteita.”

Vanhemmille tämä voi olla haastavaa, koska he itsekin vielä opettelevat digilaitteiden kanssa elämistä. Digilaitteet myös arkipäiväistyvät lasten elämässä entistä aiemmin, joten asia tulee ajankohtaiseksi entistä varhemmin. Jo pienten lasten kanssa voi keskustella siitä, mihin ja milloin laitteita käytetään. 

Sääntöjä sopiessa on hyvä muistaa, että mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä konkreettisempia niiden on oltava. Puhelimen pois laittaminen voi olla abstrakti asia lapsen mielessä, mutta sen voi konkretisoida ottamalla käyttöön esimerkiksi Suojellaan lapsia ry:n ja DNA:n yhdessä toteuttaman puhelinparkin.

”Varhain on parhain eli ennen kuin antaa ensimmäisen puhelimen lapselle, niin silloin on hyvä tehdä tiukat ja rajoittavat säännöt. On helpompi höllätä säännöistä myöhemmin kuin tiukentaa”, Leivo toteaa.

Ennakointi ja johdonmukaisuus kantavat pitkälle 

Lapsille asioiden ennakoitavuus luo turvallista kasvuympäristöä ja tämä pätee myös digilaitteiden kanssa. Ennakointia kannattaa harrastaa esimerkiksi ruutuajan rajoittamisessa.

”On hyvä kertoa lapselle etukäteen, että kuinka kauan hän saa pelata ja auttaa ennakoinnissa esimerkiksi kertomalla, kun on viisi minuuttia jäljellä. Tätä voi edelleen helpottaa käyttämällä tiimalasia tai puhelimen ajastinta, jotta lapsen on helpompi valmistautua pelaamisen lopettamiseen”, Leivo vinkkaa.

Johdonmukaisuus auttaa lapsia ymmärtämään sääntöjen ja niiden noudattamisen tärkeyden. Kun sovittu aika päättyy, niin digilaite laitetaan pois. Poislaittaminen voi olla lapselle vaikeaa, ja koska tunteiden, impulssien ja käyttäytymisen säätelytaidot ovat heillä vielä kesken, niin lopputulemana voi olla kiukkukohtaus. 

”Johdonmukaisuus on tärkeää. Kun pitää kiinni sovituista ajoista, niin digilaitteen pois laittaminen helpottuu seuraavalla kerralla. Kiukun takia annetut lisäminuutit eivät palvele lapsen parasta”, Leivo kannustaa pitämään kiinni sovitusta. 

Omalle lapselle sopivaa ruutuaikaa pohtiessa ei kannata tuijottaa pelkkiä ruutujen ääressä vietettyjä minuuttimääriä. Jokainen lapsi on yksilö, johon digiympäristöissä vietetty aika ja erilaiset sisällöt vaikuttavat eri tavoin. Kun elämän eri osa-alueet, uni, koulunkäynti, ruudun ulkopuoliset sosiaaliset suhteet, harrastukset ja ulkoilu, ovat tasapainossa, ja lapsella on tarvittavat digiturvataidot, niin syytä huoleen ei varmasti ole. 

Aikuinen toimii esimerkkinä

Aikuisen esimerkillä on suuri merkitys siinä, miten lapset oppivat digilaitteiden fiksua käyttöä ja tauottamista. ”Merkitystä on sillä, mitä aikuiset teemme, ei niinkään sillä mitä sanomme. On hyvää esimerkkiä sanoa ääneen, että se on vaikeaa myös aikuiselle”, Leivo sanoo.

Yksi keino opetella älylaitteiden tietoista käyttöä on kokeilla Älyvapaapäivää tai lyhyempiä pätkiä olla ilman niitä. Leivo itse osallistui Älyvapaapäivään ja huomasi, että arjessa on paljon automatisoitunutta puhelimen käyttöä, josta on hyvä opetella pois. 

”Ilman puhelinta oleminen on vähän kuin urheilu tai ulkoilu. Ymmärrämme, että se on meille hyväksi. Liikkeelle lähteminen on vaikeaa, mutta jälkikäteen tulee hyvä fiilis,” Leivo toteaa.

Linkit: 

Meidän omat digisäännöt -pohja, Suojellaan lapsia ry 

DNA:n Puhelinparkki

Koululaistutkimus

Avainsanat:

Vastuullisuutta ja huolenpitoa Lapsiperheen arkea Kohokohtien kuvaamista

Tuoreimmat artikkelit ja blogit

Blogi
2/2024 Mikko Valtonen

Näin lomailet huoletta - 10 vinkkiä huolettomaan ulkomaanreissuun

Blogi
1/2024 Jussi Tolvanen

Älylaitteet opettavat, mutta myös tuovat haasteita oppimiseen

1/2024 Artikkelien toimitus

Näin saat puhelimen kestämään paremmin pakkasta – 5 niksiä

12/2023 Samu Malmelin

Nopea tarkistuslista hyvään tietoturvaan