Behind the scenes – näin tehtiin Renny Harlinin ja DNA:n toteuttama ainutlaatuinen etäohjaus 

Suomen menestynein toimintaelokuvien ohjaaja Renny Harlin tunnustautuu kovaksi Rahapaja-sarjan faniksi. DNA halusi nähdä, miltä sarjan kohtaus näyttäisi Suomessa kuvattuna. Helsingin Postitalolla maanantaina 25. lokakuuta kuvattu näyttävä ryöstökohtaus ohjattiin etänä Lontoosta.

Kello lyö 5.00 aamuyöllä Lontoossa, kun elokuvaohjaaja Renny Harlinin herätyskello alkaa soimaan yöpöydän reunalla. Aurinkokaan ei nouse Lontoon ylle vielä seuraavaan kahteen tuntiin, mutta aikaisesta herätysajasta huolimatta Renny tuntee välittömästi olonsa virkeäksi – hän sulkee ripeästi herätyskellonsa ampaistessaan samalla istumaan sänkynsä reunalle. Hieraistessaan silmiään Renny pysähtyy pohtimaan tulevaa kuvauspäivää. Tänään on päivä, jolloin kuusi viikkoa huolellisesti suunniteltu kuvausprojekti saadaan pakettiin. Projekti on poikkeuksellinen, sillä samalla hän tulee tekemään ensimmäisen etäohjauksensa. Ajatus saa Rennyn tuntemaan olonsa jännittyneeksi, mutta samalla hän ei voi olla innostumatta. Hymy ottaa lopulta vallan Rennyn kasvoille. ”Tulemme tekemään jotain ainutlaatuista”, hän miettii noustessaan ylös sängystä.

Elokuvaohjaaja on normaalisti esiintyjä kuvauspaikalla. Harlinin ohjaamien elokuvien kuvauspaikalla on usein suuri joukko ihmisiä, joita hän ohjaa ja koordinoi mikrofonin avulla: näyttelijöitä, kuvaus- ja äänihenkilöitä, stuntteja, lavastajia, asustajia, maskeeraajia – lista on pitkä. Kuvauspäivänä paikalla saattaa helposti olla 300 erilaista työntekijää, joiden edessä hän jakaa ohjeita. Tänään kuvausaamu tuntuu kuitenkin hieman erilaiselta, kun hän kertaa päivän läpikulkua täydellisessä hiljaisuudessa omassa keittiössään, aamupuuron ja kahvin ääressä.

Etäohjauksen luonne poikkeaa paikan päällä ohjaamisesta myös toteutuksellisesti. Vaikka paikan päältäkin ohjattavat kuvauspäivät vaativat myös paljon ennakkosuunnittelua, on tämän rooli avainasemassa etätoteutuksessa. Paikan päältä ohjaajan on helppo antaa lisäohjeita tilanteen eläessä – ehkä tämä olisi sittenkin parempi kuvakulma tai ehkä tämän ajoitusta voisi vielä muuttaa. Etätoteutuksessa sanonta ”Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” pitää paremmin paikkaansa kuin koskaan ennen. Nyt kaiken pitää olla valmiiksi suunniteltu, sillä projektin luonne ei mahdollista enää tilaa soveltamiselle. Etenkään, kun mainoselokuva olisi tarkoitus saada purkkiin yhdellä otolla.

Tämän vuoksi vain kahden minuutin kuvauksia suunniteltiinkin yhteensä kuusi viikkoa etukäteen. Suunnittelutyö tarkoitti esimerkiksi kuvauspaikkojen etsimistä, kamerakulmien ja teknisten toteutusten suunnittelua sekä harjoittelua. Ennen varsinaisia kuvauksia kuvausryhmä vuokrasi suuren harjoitustilan, jotta toteutuksen toimivuus voitiin varmistaa.

Rennyn ohjaamista elokuvista ei puutu toimintaa ja vauhtia. Kuvassa harjoitustila, jossa testattiin pakettiauton oven räjäyttämistä.

Suunnitteluvaihe on nyt kuitenkin takanapäin, kun kello lyö seitsemän kuvauspäivän aamuna. On enää tunti siihen, kun vihreä valo syttyy ja kuvaukset alkavat. Harlin ottaa tietokoneeltaan etäyhteyden Helsingin kuvausporukkaan ja viimeinen tunti tuntuu vain muutamalta sekunnilta, kun hän jakaa viimeisiä ohjeita kotitoimistonsa työpöydän äärestä. Kohtaus on saatava kerralla purkkiin, jonka vuoksi vain turvallisuusriskit ovat ainoita syitä keskeyttää kohtaus.

Suurimmaksi huolenaiheeksi onkin ilmaantunut kuvauskaupunki Helsinkiin puhjennut tuuli, kun stunt-näyttelijöiden on tarkoitus kiivetä ripeästi vaijerien varassa yli 20 metriä rakennuksen seinää pitkin. Tuulen aiheuttamat riskit tarkistetaan nopeasti, minkä jälkeen tämän murehtimiselle ei ole enää aikaa – kello on lyönyt kahdeksan. H-hetki on koittanut ja kaikki odottavat hiljaa omilla paikoillaan ohjaajan antamaa merkkiä. Harlin katsoo kelloaan ja antaa merkin. ”Kolme, kaksi, yksi…action!”

Rahankuljetusauto lähtee liikkeelle Helsingin keskustassa, kun naamioituneet ryöstäjät kiilaavat auton eteen. Autoa ohjannut kuski jarruttaa äkillisesti ja ennen kuin hän ehtii edes ajatella peruuttamista, on takaa varjostanut toinen ryöstöauto ajanut jo heidän peräänsä sulkeakseen auton pakotien. Punaisiin kokohaalareihin ja Salvador Dalia esittäviin maskeihin naamioituneet ryöstäjät nousevat välittömästi molemmista autoista asentaen räjähteet rahankuljetusauton takaoveen. Voimakas räjähdys paiskaa takaoven retkahtaen auki, minkä ääni saa loputkin ohikulkijat ihmettelemään, todistavatko he juuri keskellä Helsinkiä tapahtuvaa ryöstöä. Vain sekunneissa ryöstäjät nappaavat rahat kasseihinsa ja kaukaisten poliisisireenien kaikuessa he kiipeävät jo viereisen talon seinää ylöspäin vaijereilla.

Kiivetessään seinää ylöspäin taivaalle ilmestyy helikopteri, joka laskeutuu vikkelästi talon katolle odottamaan ryöstäjiä. Ennen kuin kukaan on ehtinyt reagoimaan, on kopteri jo kadonnut horisonttiin ryöstäjien ja rahasaaliin kanssa. “Poikki!”, paikan päällä oleva ohjaaja Markus huutaa. Vain kahdessa minuutissa koko kuuden viikon työ saadaan maaliin – lopputulos on erinomainen.

Kohtaus on saatu mallikkaasti purkkiin ja Harlin tuntee olonsa helpottuneeksi, vaikka samalla alan työnluonteeseen liittyvä tyhjiö valtaa hänen mielensä. ”Siinäkö se nyt oli?”, hän ajattelee jälleen kerran. Projekti on saatu maaliin ja kohta tämä kuuden viikon ajan tiiviisti yhdessä työskennellyt mahtava porukka ei tulisi olemaan enää kasassa. Tällä kertaa tämä ontto tunne on yllättävän voimakas, sillä jälkikäteen etäohjauksen luonnetta pohtiessaan Harlin toteaa toteutuksen tehokkuuden olleen kaikista yllättävintä.

”En osannut ajatellakaan, kuinka kustannustehokkaana tapana etäohjaus voisi toimia. Tavallisesti suunnitelmat elävät ja kuvauspäivät pitkittyvät – kuvauspäivät ovat kalliita, jolloin ylimääräisten mietintäkahvitaukojen hinnaksi voi tulla melko suuri summa. Etäratkaisussa suunnitteluvaihe oli niin huolellista, että kuvauspäivänä toteutus oli kristallin kirkkaana kaikkien mielessä. Uskonkin, että etäohjaukset voivat toimia hyvänä ratkaisuna tietyissä konteksteissa, jos kuvausten luonne vain mahdollistaa tämän”, Harlin toteaa.

Vielä vuosikymmen sitten tämänkaltainen toteutus ei olisi ollut edes mahdollista, sillä näin suuressa projektissa verkon toimivuus on suuressa roolissa. Elokuva-ala on nähnyt äärimmäisen kehityksen tästä päivästä aina kahdeksankymmentäluvulle, jolloin Harlin ohjasi ensimmäisen elokuvansa. Verkkoyhteyksien kehittyminen ja digitalisaatio ovat helpottaneet elokuvateollisuuden jokaista vaihetta aina alun käsikirjoitusvaiheen paperirumbalta välttymisestä, informaation kulun parantumiseen, ohjaamisen, editoinnin ja lopputuotannon helpottumiseen asti.

”Jälkikäteen ajateltuna on vaikea ymmärtää, miten pystyimme tekemään elokuvia ilman nettiä”, Harlin naurahtaa.

Samalla hän toteaa verkkoteknologian mahdollistaneen paljon myös kuluttajille, kun tämä on tuonut esimerkiksi suoratoistopalvelut alalle. Harlin kertoo itsekin olevansa suuri Netflix-fani, ja toteaa mainoskuvauksissakin esitetyn Rahapaja-sarjan olevan yksi hänen ehdottomista suosikeistaan.

”Uskon, että suoratoistopalvelut tulevat saavuttamaan yhä vankempaa jalansijaa elokuva-alalla, kun alan palveluntarjoajat haluavat jatkuvasti kehittyä, tarjoten laadukkaampaa sisältöä entistä monipuolisemmilla tavoilla. Kehittyminen vaatii myös suurempaa kapasiteettia netiltä, jonka vuoksi laadukkaiden ja tehokkaiden verkkoyhteyksien merkitys tulee korostumaan entisestään myös viihdealalla”, Harlin päättää.

Pääset katsomaan katsomaan Rennyn ohjaaman mainoselokuvan täältä.

Kurkkaa myös Behind the scenes -video.

Renny Harlinin TOP 3 sarjat Netflixistä

Rahapaja

The Crown

Squid Game

Renny Harlinin TOP 3 elokuvat Netflixistä 

1. Bird Box

2. Army Of Thieves

3. The Guilty

Tiesitkö, että DNA Netti <3 Netflixin avulla voit saada huippunopean DNA Netin ja Netflixin helposti yhteispaketissa. Pääset tutustumaan tähän lisää tästä.

 

Avainsanat:

Kohokohtien kuvaamista Teknologiaa ja tekoälyä

Tuoreimmat artikkelit ja blogit

11/2022 Ville Halonen

DNA oli mukana maailman suurimmassa etä-TET-jaksossa – linjoilla yli 6 000 uteliasta nuorta

DNA oli mukana palvelualojen TET-päivässä torstaina, 24. marraskuuta.
11/2022 Heidi Havastila

Verkkorikollisuus on räjähdysmäisessä kasvussa – kuka tahansa voi joutua sen uhriksi

10/2022 Milja Köpsi | Vierasblogi

Eikö naisia muka kiinnosta teknologia, kysyy Mimmit koodaa -ohjelman vetäjä DNA:n vierasblogissa

Teknologiaan ja koodaamiseen liittyy valtava määrä sukupuolistereotypioita sekä ennakkoluuloja.
10/2022 Miia Taanila

Hädän hetkellä ymmärsin, että kollegoistani olikin tullut minulle ystäviä – miten se tapahtui?

Työyhteisön oikeat kasvot ja työkulttuuri paljastuvat hädän hetkellä.