DNA teetti hiljattain tutkimuksen siitä, miten digitaalinen yhdenvertaisuus toteutuu alati digitalisoituvassa Suomessa. Vaikka 87 prosenttia kyselytutkimukseen vastanneista kokeekin olevansa ainakin jokseenkin yhdenvertaisia muiden kanssa, nähtiin tulevaisuuden huolena kuitenkin yhteyksistä tai osaamattomuudesta johtuva eriarvoistuminen.
Samat huolenaiheet koskettavat myös monia yrittäjiä, kun asiointi ja erilaiset palvelut ovat siirtymässä voimakkaasti verkkoon.
Myös Suomen Yrittäjät ovat tunnistaneet tämän haasteen. Järjestö ehdottaakin, ettei yrittäjiä velvoitettaisi sähköiseen asiointiin ennen kuin viranomaisten digitaalisten asiointipalveluiden käyttöön on saatavilla riittävästi ohjausta ja tukea.
DNA:n ”Digitaalinen yhdenvertaisuus Suomessa” -tutkimukseen vastanneista reilusti yli puolet uskoo, että muun muassa laitteiden puuttuminen ja teknologinen osaamattomuus tulevat johtamaan eriarvoisuuteen Suomessa. Vastaavasti eriarvoisuutta kokivat enemmän ne vastaajat, jotka eivät osanneet käyttää älypuhelinta tai sellaista ei ollut ollenkaan. Myös fyysinen rajoite ja mobiilinettiyhteyden puute lisäsivät vastaajien tunnetta omasta eriarvoisuudestaan.
Lähes viidesosa suomalaisista pelkää jäävänsä tulevaisuudessa yhteiskunnan ulkopuolelle puutteellisten digitaitojen takia.
”Toimivat yhteydet, laitteet ja kyky käyttää niitä ovat avain siihen, että ihmiset kokevat osallisuutta digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Tietotekninen osaaminen ja verkkopalveluiden käyttö ovat kansalaistaitoja, ja siksi käytön tukemiseen ja motivoimiseen kannattaisi panostaa. Palvelut siirtyvät yhä enemmän verkkoon, mikä voi joko helpottaa asiointia tai vaikeuttaa sitä, jos ihmisellä ei ole tarvittavia laitteita tai osaamista. Vaikka kokemus digitaalisesta eriarvoisuudesta kasvaa iän mukana, niin huoli digikelkasta putoamisesta koskettaa oikeastaan kaikenikäisiä. Jo alle nelikymppiset ovat huolissaan siitä, että tippuvat kehityksestä”, toteaa DNA:n viestintäjohtaja Vilhelmiina Wahlbeck.
Yksi ryhmä, jolle digikelkasta putoaminen on erityisen tuskallista, ovat yrittäjät. Digiaika tarjoaa monenlaisia haasteita yritystoiminnan pyörittämiselle, jolloin myös opastusta tarvitaan niin laitteiden kuin uudenlaisten palveluidenkin käyttöön. Tällöin kynnys niiden hyödyntämiseen myös madaltuu.
Digitaalinen tulevaisuus on mahdollisuus, kunhan uhkiin osataan suhtautua
Enemmistö suomalaisista kokee digitalisoituvan tulevaisuuden suurilta osin positiivisena, ja tämä näkyy varsinkin alle 35-vuotiaiden vastaajien keskuudessa. Myönteisinä asioina pidettiin palveluiden saatavuutta, turvallisuuteen ja paikantamiseen liittyviä sovelluksia, sosiaalista mediaa, sekä globalisaation tuomia mahdollisuuksia.
”Palvelut ovat parhaimmillaan kaikkien saavutettavissa kellon ympäri, ja päätöksien teko nopeutuu, kun asioita voidaan automatisoida tekoälyn ja parempien prosessien kautta”, kuvailee yksi kyselyn vastaajista.
Relevantteina uhkina vastaajat pitivät tietoturvariskejä sekä liiallista luottamusta tietotekniikkaan. Tietoturva mietityttää myös yrittäjiä. Esimerkiksi identiteettivarkaudet voivat välillisesti koskettaa myös yrityksiä, eivät vain yksityishenkilöitä.
Riittävä digiosaaminen tuo ymmärrystä tietoturvauhkien tunnistamiseen ja välttämiseen, jolloin turvassa pysyvät niin liikesalaisuudet kuin asiakkaiden tiedotkin.
Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan yritysten keskeisimpiä tietoturvariskejä ovat esimerkiksi erilaiset haittaohjelmat sekä huijaukset ja kalastelut. Puutteelliset digitaidot voivatkin asettaa yrityksen eriarvoiseen asemaan tietoturvaan liittyvissä asioissa.
Kokemus yhdenvertaisuudesta syntyi tutkimukseen osallistuneiden mukaan osaamisesta tai oppimisen mahdollisuudesta. Laitteiden ja sovellusten käytön treenaaminen muodostuukin eittämättä tehokkaimmaksi keinoksi torjua digitaalista eriarvoisuutta. Yrittäjänä kelkan kyydissä on helppo pysyä esimerkiksi erilaisten yrittäjille räätälöityjen koulutusten voimin – tärkeintä on, etteivät digitaidot jää oppimatta.
Tutustu Digitaalinen yhdenvertaisuus Suomessa –selvitykseen tai aloita perehtyminen tietoturva-asioihin lukemalla artikkeli: Suomalaisten pk-yritysten on valmistauduttava kyberuhkiin