Langattomuus ja pilvipalvelut eivät ole vielä arkipäivää perinteisessä teollisuudessa. IoT-ratkaisujen kokeileminen uudenlaisten kumppanien kanssa voi tuoda perinteiselle pk-yritykselle merkittäviä aika- ja kustannushyötyjä sekä ennennäkemättömiä toimintatapoja. Tämä huomattiin kuluvana syksynä Finnsementin sementtitehtaalla.
”Meillä on aina ollut sementtitehtaallamme Paraisissa automaatiota ja mittaamista, mutta emme tienneet, että mittauksia on mahdollista tehdä myös langattomasti. Aina, jos uudet järjestelmät vaativat kaapelointia, uudistuksen kustannukset nousevat hurjasti ja uudistus kestää kauan”, Finnsementin tehdaspäällikkö Tommy Ranta kertoo.
Finnsementin tehtaalla Paraisilla tuotannon toimintavarmuus on haaste. Ympärivuorokautisen tuotannon keskeytyminen laiterikkojen vuoksi on aiheuttanut yritykselle odottamattomia kustannuksia.
Ongelmien ennaltaehkäisynä tehtaalla on käytetty jo pitkään antureita, jotka mittaavat laitteiden toimintaa kuten liikettä, tärinää tai lämpötiloja. Osa mittaamisesta on toteutettu manuaalisesti, mikä vie aikaa.
Pilvipalvelut uutta koko alalla
Toimintavarmuutta vahvistaakseen Finnsementti lähti etsimään uusia ratkaisuja DNA:n mahdollistaman #iotnextlevel-kilpailun kautta. Kisassa yrityksen kumppaniksi valikoitui sähköisen kulunvalvonnan ja seurannan järjestelmiin erikoistunut Fidera.
Kumppani asensi sementtitehtaalle langattomia sensoreita, joilla useiden manuaalisten mittauspisteiden datankeruu saatiin automatisoitua. Sensorit lähettävät pilveen dataa tehdaslaitteiden toiminnasta tehostaen samalla kulunvalvontaa, työtehtävien suunnittelua ja työturvallisuutta.
”Kenelläkään yrityksessämme ei ollut tietoakaan tällaisista langattomista sensoreista tai datan keräämisestä webbipohjaisen pilvipalvelun kautta. Se on koko sementtiteollisuudessa ihan uutta. Tavallaan ratkaisu on yksinkertainen mutta oikeasti mullistava. Tiedän, että on muita yhtiöitä ja tehtaita, jotka investoivat kaapelointiin päästäkseen samoihin tavoitteisiin. Me taas seuraamme uskomattoman suurta määrää laitteistamme langattomasti etänä. Tähän meillä ei aiemmin ole ollut mahdollisuutta”, Ranta jatkaa.
IoT-kilpailut sopisivat myös julkiselle sektorille
#iotnextlevel-kisa toteutettiin avoimena innovaatiokilpailuna, jossa useat ICT-asiantuntijayritykset pääsivät pohtimaan ratkaisua yrityksen haasteelle. Toteutusmuoto oli Finnsementille ja koko toimialalle uutta. Kilpailun mentorina toimineen DNA:n IoT-yritysliiketoiminnan päällikkö Pasi Paju seurasi kiinnostuneena, kuinka Finnsementti otti uuden toimintatavan omakseen.
”Yrityksessä nähtiin käytännössä, mitä taitavat koodarit ja datakeskeiset toimijat pystyvät tekemään nopeastikin, kunhan heille vain uskalletaan tarjota pääsy olemassa olevaan tuotantoympäristöön ja dataan. Sensorien asentamisen helppous, nopeus ja DNA:n M2M-yhteyksien luotettavuus taisivat yllättää, ja Finnsementissä huomattiin, että kohtuullisen pienellä fyysisellä asennustyöllä voidaan saada näkyviä tuloksia”, Paju kuvailee.
Tommy Rannan mielestä vastaava prosessi olisi kokeilemisen arvoinen myös julkisella sektorilla.
”Esimerkiksi kunnallispuolella tällainen toimintatapa saisi ajattelemaan asioita täysin uudelta kantilta. Yksityisellä sektorilla on totuttu innovoimaan, ja tällainen menetelmä antaa yhden lisämahdollisuuden käyttää ulkopuolista ajattelua ongelmanratkaisuun. Sen sijaan organisaatioissa, jotka eivät muuten ole tottuneet tekemään paljon innovaatioita, hackathon-tyyppisellä kilpailulla voitaisiin saada aikaan aikamoisia tuloksia. Tosin melkoista uskallusta se vaatisi päättäjiltä.”
Innovointi hyödyttää koko yhteiskuntaa
Pasi Pajun mukaan suomalaiset pk-yritykset voisivat panostaa nykyistä enemmän kokeilukulttuuriin löytääkseen uinuvan potentiaalinsa. Hän muistuttaa, että silloin yritysten lisäksi myös ympäristö ja yhteiskunta voisivat hyötyä.
”Innovointi todennäköisesti sysäisi monia aloja täysin uudenlaisten palveluiden tuottamiseen, joista iso osa hyödyttäisi myös yhteiskuntaa joko suoraan tai välillisesti. Monet IoT-ratkaisuthan hakevat esimerkiksi kustannussäästöjä kuten vähemmän polttoaineenkulutusta tai sähkönkulutusta, mikä taas peilautuu suoraan energiahukkaan ja ympäristön kuormitukseen.”
Lue myös syksyn aikana toteutetuista IoT-hankkeista Martelalla ja Snellman Prolla.
