"Ne työnantajat, jotka tarjoavat joustavan arjen, voittavat. Ne, jotka tulevat vasta seuraavassa aallossa, häviävät. Heidät pakotetaan muutokseen."
Marko Rissanen, henkilöstöjohtaja, DNA Kun työelämän vanhat rakenteet murtuvat, punnitaan työyhteisön kyky uudistua. Teknologia auttaa, mutta asenne ratkaisee.
”Monessa organisaatiossa tietojärjestelmät eivät ole vieläkään sillä tasolla, että olisi miellyttävää tai suorastaan himottavaa tehdä matkalaskut itse”, naurahtaa Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija, dosentti Mervi Hasu .
Hänen kommenttinsa sivuaa työelämän uusjakoa , joka on lisännyt työntekijöiden ja asiakkaiden itsepalvelua jo pitkään ja lisää sitä edelleen. Parhaimmillaan helppokäyttöiset sovellukset innostavat ihmisiä uusiin toimintatapoihin, mutta joskus oivallinenkin uudistus törmää seinään.
”On yhä organisaatioita, joissa sallitaan se, että ihmiset kieltäytyvät oppimasta uutta, vaikka edessä olisi vielä pitkä työura”, Hasu hämmästelee. Hän ei syytä suoraan työntekijöitä, vaan hakee selitystä koko työyhteisöstä ja sen johtamisesta. Mikä motivoisi ihmisiä uudistumaan?
Voittaja tarjoaa joustavan arjen DNA:n henkilöstöjohtaja Marko Rissanen tarkastelee ihmisten motivaatiota omassa organisaatiossaan. Hän uskoo, että työhön tuo mielekkyyttä jo se, että yksinkertaiset asiat automatisoidaan, jolloin työntekijä saa keskittyä kiinnostaviin ja haastaviin tehtäviin. Lisäksi, hän peräänkuuluttaa yksilön vapautta tehdä työtään omin tavoin ja välinein itselleen sopivimmassa ympäristössä.
”Ne työnantajat, jotka tarjoavat joustavan arjen, voittavat. Ne, jotka tulevat vasta seuraavassa aallossa, häviävät. Heidät pakotetaan muutokseen”, Rissanen kärjistää. Hän korostaa, että vapaus tuo aina vastuun ja näiden annostelu riippuu yksilöstä.
”Tärkeintä on se, että jokaisella on erittäin selkeä tavoite, joka on sovittu yhdessä”, Rissanen sanoo.
Hasu tähdentää, että tehostaminen ja säästäminen eivät ole sellaisinaan organisaation tai yksilön päämääriä.
”Niillä ei voi motivoida ihmisiä antamaan parastaan.”
Työyhteisöstä paras konsultti Taloudellinen huoli varjostaa yleviä tavoitteita ja kirkkaita ideoita monessakin organisaatiossa. Ei ole varaa palkata konsultteja avuksi tai ostaa edistyksellisiä tietojärjestelmiä. Mikä neuvoksi?
”On tärkeää rakentaa työyhteisöä tietoisesti. Sillä voi olla erittäin suuri merkitys erityisesti silloin, kun säästäminen vaikeuttaa päämäärän tavoittelua”, Hasu sanoo. Myös Rissanen on huomannut, että työyhteisön näkemystä ja kokemusta kannattaa hyödyntää aina kun mahdollista.
Esimerkiksi DNA:lla on rekrytoitu halukkaita työntekijöitä muutoksen tekijöiksi. He ohjaavat keskusteluja, joissa työntekijät pohtivat omia mahdollisuuksiaan kehittää toimintaa. Myös esimiesvalmennuksissa valmentajina toimivat oman talon koulutetut konkarit eivätkä ulkopuoliset konsultit.
Rohkean kokeilukulttuurin siivillä Rissasen mukaan lupaavia ideoita kannattaa kokeilla rohkeasti mutta pienimuotoisesti ja rajatussa ryhmässä, oli kyse sitten toimintatavasta tai tuotteesta. Idea on syytä hylätä surutta, jos ajatus ei kanna käytännössä.
Hasu on törmännyt tutkimuksissaan työyhteisöihin, joita rasittavat rinnakkaiset jättihankkeet ja niiden alati kiihtyvä vauhti. Laatu kärsii ja motivaatio hiipuu.
”On tehtävä selkeä päätös siitä, mihin keskitytään. Sen jälkeen voidaankin kiihdyttää ihan hurjasti.”
Tämä artikkeli on julkaistu DNA:n Uusi työ –lehdessä.
