Loman loppuminen voi ahdistaa paljonkin. Sopeutumiselle kannattaa kuitenkin antaa aikaa. Pitkittynyt ahdistus kielii siitä, että oma arki ei ole kunnossa.
Kesäloma on vietetty. Aamuruuhkassa tuskanhiki kohoaa ohimolle, herääminen on yhtä hankalaa kuin teininä ja lomakilot kiristävät vyötäröllä.
”Osaa lomaltapaluu voi ahdistaa paljonkin. Herkemmälle ihmiselle takaisin työrytmiin siirtyminen on iso stressi. Ehkä suurin ahdistuksen aiheuttaja on kuitenkin univaikeudet, jotka pahenevat rytminvaihdon vuoksi. Hyvin usein kesälomaan liittyy myös tissuttelu, kun alkoholia on käytetty enemmän kuin arjessa”, työterveysyritys Heltin perustajajäsen ja työterveyspsykologi Tanja Lappi sanoo.
Töihin palaavan kannattaa antaa mielelleen ja ruumiilleen aikaa tottua uuteen rytmiin, jossa päivät ovat aktiivisempia ja herätyskello huutaa aamuisin. Kesäloman loppuun liittyy myös luopumista, kun päiviään ei voi enää viettää haluamallaan tavalla.
Loman loppumisen ei tarvitse tarkoittaa ankeutta. Kesällä arjestakin on helppo tehdä vähän hauskempaa, varsinkin nyt kun säät suosivat.
”Kesälomaa voi myös tekohengittää. Usein elokuussa on vielä kivat kelit, jolloin iltaisin ja viikonloppuisin voi tehdä jotain kesäistä ja mukavaa: esimerkiksi käydä uimassa, veneilemässä tai piknikillä. Mitä enemmän arjessa on kivoja asioita, sitä pidemmälle hyvä arki kantaa”, Lappi sanoo.
Loma ei tee huonosta työpaikasta hyvää
Lomalla on helppo unohtaa työpaikan murheet. Valitettavasti samat ongelmat odottavat työpaikalla loman loppuessa.
”Kesäloma ei korjaa ongelmia työpaikalla eikä perheessä. Hyvä arki kantaa elämää, ja kesäloma on bonus siihen päälle”, Lappi sanoo.
Jos töissä on kurjaa, on Lapilla kuitenkin lohdutuksen sana: moni saa loman aikana uutta energiaa hankalan tilanteen ratkomiseen tai uuden työn hakemiseen.
”Ahdistavaan tilanteeseen on kurja palata. Usein elokuussa psykologin vastaanotolle tullaan hakemaan neuvoja ja sparrausta tilanteen ratkomiseen. Syksy on hyvä hetki tehdä korjauksia omaan elämään”, Lappi rohkaisee.
Jos kokee tarvitsevansa keskusteluapua, kannattaa sitä hakea mieluummin pian kuin liian myöhään. Jo jutteluhetki työterveyshoitajan kanssa voi auttaa ratkomaan oman ajattelun solmuja.
”Meillä on chattipalvelu, johon voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä. En odottaisi mitään suuria oireita ennen avun hakemista. Liian pienellä asialla meitä ei voi häiritä”, Lappi sanoo.
Nauti hyvästä elämästä
Sopivan loman pituudesta on hankala sanoa yhtä totuutta. Suurin tekijä loman pituuden määrittelyssä on, millaisessa kunnossa lomalle jää. Osa tutkimustiedosta tukee käsitystä, jossa pidetään useampia lomapätkiä vuoden aikana. Tärkeää on, että palautumista tapahtuu myös arjessa.
Pituutta tärkeämpi tekijä on, miten työntekijä lomansa käyttää. Aivojen palautumisen kannalta uni on tärkeää. Lisäksi aivot nauttivat lomallakin vaihtelusta: uusien asioiden tekeminen on aivoille hyvää lepoa arjesta.
Tietotyö on sumentanut työajan käsitystä. Työviikkoina on helppo lähetellä sähköposteja iltaisinkin, mutta entä lomalla? Lapin mukaan tärkeintä on, että työasioiden tekeminen lähtee lomalaisen aloitteesta ja on positiivista.
”Ihmiset ovat hyvin erilaisia. Toiset haluavat kesälomalla irrottautua täysin, toisille irrottautuminen on henkisesti huonompi vaihtoehto kuin sähköpostin tarkistaminen silloin tällöin. Tärkeintä on itse tunnistaa oma tyyppinsä. En näe, että vaikkapa sähköpostin katsominen kerran viikossa tuhoaa loman vaikutuksia”, Lappi sanoo.
Palauduitko lomalla riittävästi?
Lue 4+1 merkkiä, että loma oli liian lyhyt.
