Finanssisektorilla puhuttavat viimeaikaiset häiriöt: Nasdaqin konesalin tuhoutuminen Ruotsissa, Visan maksukorttien euroopanlaajuiset toimintahäiriöt sekä konesalin vikatilanteen aiheuttamat korttimaksuongelmat kesällä.
Tietoyhteiskuntamme on hyvin riippuvainen tietoverkoista, niiden katkeaminen käy koko ajan kohtalokkaammaksi.
Lokakuussa 1980 modernin internetverkon edeltäjä ARPAnet kaatui tunneiksi aiheuttaen tuskaa aikansa käyttäjäkunnalle. Tätä tapahtumaa voidaan pitää ensimmäisenä merkittävänä internetverkon käyttökatkona sekä lähtölaukauksena verkon saatavuuden ja laadun varmistamiselle.
Nyt neljä vuosikymmentä myöhemmin internetverkossa on yli 4 miljardia käyttäjää ja noin kahden triljoonan dollarin arvosta sähköistä liiketoimintaa. Huikeasta teknologisesta kehityksestä, huolellisesta suunnittelusta sekä suurista rahavirroista huolimatta merkittäviä katkoksia silti sattuu aika ajoin.
Tammikuussa 2017 United lentoyhtiö joutui keskeyttämään kaikki kotimaan lentonsa. Voimme vain arvailla, paljonko tämä todellisuudessa yritykselle maksoi. Myös merkittävät pilvitoimijat kuten Facebook, Microsoft ja AWS ovat joutuneet viimeisen parin vuoden aikana raportoimaan suunnittelemattomista palvelukatkoksista.
Kotimaiset toimijatkaan eivät ole harmeilta säästyneet. Kesäloman aikana monet meistä huomasivat maksuliikenteessä häiriöitä isojen palvelukatkojen seurauksena. Tietoliikennehäiriöt tulevat erittäin kalliiksi yrityksille ja heikentävät kuluttajien luottamusta.
Uutiset ovat näyttäviä, mutta väitän että käyttökatkot ovat vähentyneet. Palveluiden käyttövarmuus on parantunut, kun yritykset ovat siirtyneet suurten pilvitoimijoiden palveluihin ja operaattoreiden tietoliikenteen varaan. Tilastoja on vaikeaa saada historiasta, koska yksityisillä yrityksillä ei ole ollut velvollisuutta raportoida häiriöistä, kuten esimerkiksi operaattoreilla.
Puhekielessä syytämme usein ”verkkoa”, joka todellisuudessa on vain yksi osa kokonaisuutta.
Käytännössä kokemuksemme Suomessa sekä tutkimukset kansainvälisesti paljastavat palvelukatkosten olevan yleensä monien asioiden summa.
Suurin vian aiheuttaja sekä riskialtis tekijä, josta olemme täysin riippuvaisia tietoyhteiskunnassa, on sähkö. Merkittävän osuuden konesalien isoista katkoista aiheuttavat tähän infrastruktuuriin liittyvät huolto- ja asennustyöt, sähkönsyötön ja sen varmistavan kaluston (UPS) oikosulut, inhimilliset virheet näiden kytkennöissä ja jopa valmistusviat.
4G- ja 5G-mobiiliverkot ovat täysin riippuvaisia maston sähkönsyötöstä. Jos mastoja ei ole riittävästi alueella ja uusia ei saa rakentaa, ovat kaikki operaattorit helposti samassa mastossa ja siten saman sähkönsyötön piirissä. Varautumista tietenkin tehdään: tukiasemilla on akustoja ja varavoimakoneita ja laajassa sähkökatkoksessa voidaan avuksi ottaa siirrettäviä aggregaatteja.
Myös kiinteän verkon puolella operaattorit ovat usein samoissa keskitintiloissa, vaikka kaikilla omaa kuituverkkoa olisikin. Yhteisrakentaminen on taloudellisesti ja ympäristön kannalta järkevää. Ei siis välttämättä auta, että varautuu usean operaattorin liittymillä.
Varmennuksia suunnittelevan kannattaa ottaa visusti huomioon koko infrastruktuuri ja ymmärtää sen rakenne palvelun elinkaaren alusta loppuun.
Tähän pyrimme mekin operaattorina: tunnistamaan kaikki mahdolliset häiriöt, joilla suoraan tai välillisesti voi olla vaikutusta verkon toimintaan ja minimoimaan vikatilanteet.
Selvitimme vastikään, millaisista tietoliikenneongelmista suomalaisissa yrityksissä kärsitään. Tutustu selvitykseen!
