Mikä teknologia tekee läpimurron vuonna 2022? Kirjoittaako tulevaisuudessa tekoäly sähköpostit ja toimiiko kollegana robotti? Miten metaversumi muuttaa maailmaa? Mitä on bittimätä?
Keräsimme yhteen vuoden 2022 teknologiatrendit. Trendit koostuvat keskusteluista eri alojen asiantuntijoiden kanssa sekä laajasta kattauksesta kotimaisten ja kansainvälisten virtuaalitapahtumien ja median esiin nostamia aiheita.
Trendeissä heijastuu koronapandemian jälkeinen murroksen ja muutoksen aika, sekä sen vaikutus teknologiseen kehitykseen. Lataa maksuton Teknologiatrendit 2022 -raportti ja tutustu teknologian uusimpiin tuuliin!
1. Hyvästi tylsä todellisuus, tervetuloa metaversumiin!
Mitä jos voisit nähdä internetin ympärilläsi ja olla siellä virtuaalisesti läsnä? Metaversumi yhdistää fyysisen ja lisätyn todellisuuden vielä virtuaalitodellisuuteenkin. Se on sosiaalinen 3D-internet, jossa voit liikkua, luoda, käydä kauppaa ja tehdä oikeastaan mitä vaan.
Suuret teknologiayritykset kuten Facebook, NVIDIA, Epic Games ja Unity Technologies ovat tehneet investointeja omiin metaversumiprojekteihinsa. Näistä yrityksistä Facebook on ilmoittanut muuttavansa bisneksensä sosiaalisesta mediasta metaversumiin.
Välähdyksiä tällaisesta vuorovaikutteisemmasta internetistä on nähtävissä jo tietokonepeleissä. Esimerkiksi Epic Games on tuonut Fortnite-peliinsä todellisen elämän konsertteja, joissa superstarat esiintyvät livenä. Konsertit ei ole siis olleet nauhoitettuja esityksiä, vaan interaktiivisia kokemuksia. Esiintyjät ovat aidosti läsnä virtuaalitodellisuudessa, ja samalla käyttäjät voivat olla vuorovaikutuksessa heidän kanssaan.
2. Tekoäly vastaa sähköpostiin
Turhaudutko loputtomaan sähköpostiviestittelyyn? Suomalainen Flowrite on valjastanut käyttöönsä upouutta tekoälyteknologiaa, joka säästää aikaasi ja vastaa sähköpostiin puolestasi.
Flowriten teknologia pohjaa OpenAI:n GPT-3 neuroverkkoteknologiaan. GPT-3 on valtava neuroverkko, jossa on jopa 175 miljardia parametria. Esimerkkien avulla se pystyy kirjoittamaan luonnollisen kielen kaltaista tekstiä, eli runoja, romaaneja ja tarvittaessa vaikkapa firman nettisivut. Flowriten oma sovellus antaa käyttäjälle mahdollisuuden automatisoida sähköposteja lyhyiden pohjatekstien pohjalta.
3. Luottamus hyvä, zero trust paras
Työtä tehdään nyt ajasta ja paikasta riippumatta juuri sieltä, missä työntekijä on. Jos pilvidokumentteja täytyy työstää firman verkossa, tarvitaan nopea ja ketterä ratkaisu, jolla työstö onnistuu mutkattomasti. Etätyö ja pilvi aiheuttavat kuitenkin kasvavaa huolta kriittisen datan tietoturvasta. Miten yritys voi varmistaa, että vain oikeat ihmiset pääsevät tietoon käsiksi turvallisella tavalla?
Vielä äsken vastaus oli VPN, mutta nyt tilalle nousee Zero Trust -verkkoarkkitehtuuri eli ZTNA. Sen taustalla on filosofia: älä luota, varmista aina. Gartnerin arvion mukaan jopa 60 % yrityksistä aikoo korvata VPN:t ZTNA:lla vuoteen 2023 mennessä.
ZTNA:n avulla voidaan minimoida hyökkäyspinta-alaa ja varmistaa, että työntekijällä on oikeudet juuri tiettyyn ohjelmistoon tai dokumenttiin.
4. Yksi supersovellus hallitsee kaiken
Mitäs jos et tarvitsisikaan kolmea eri sovellusta hoitaaksesi viikon ruokaostokset? Aasiassa tämäkin on jo todellisuutta! PayPalin ja WeChatin kaltaiset supersovellukset ovat tulleet markkinoille, tavoitteenaan vastata käyttäjien useisiin tarpeisiin vain yhdessä palvelussa.
Supersovellukset ovat tekemässä tuloaan myös Eurooppaan. Tallinnalainen Bolt on vuonna 2013 perustettu startup, joka aluksi tarjosi vain liikkumisen palveluita. Myöhemmin yritys laajensi toimintaa ruuan kodinkuljetukseen, ja nyt suuntana ovat myös logistiikkapalvelut.
Suomessa myös Boltin riimikaima Wolt tavoittelee samaa asemaa laajentaessaan palveluvalikoimaa ravintolaruuan kotiinkuljetuksesta kohti digitaalista ostoskeskusta. Ehkäpä tulevaisuudessa pyöritämmekin elämäämme Woltin kaltaisen sovelluksen avulla.
5. Pikkuruinen anturi löytää piileksivän vian
Älykkäät pienet anturit voivat toimia ihmisen silminä ympäri maailman. TinyML eli pienten anturien tekoälypohjainen teknologia on edullinen ja vaatii vain vähän virtaa toimiakseen.
Teknologia on ollut olemassa jo jonkin aikaa, mutta anturien edullisuus ja viimeaikainen algoritmien kehitys on tehnyt siitä entistä suositumpaa. Muun muassa Google kehittää avoimen lähdekoodin syväoppimisen frameworkia TensorFlow Liteä, jonka avulla käyttäjät voivat hyödyntää pieniä antureita reunalaskennassa, pelikonsoleissa ja kameroissa.
Teknologiasta on monia hyötyjä päivittäiseen elämäämme. Pieni anturi voisi esimerkiksi lähettää ruokakauppiaalle viestin, kun tuote on loppumassa hyllystä. Näin asiakkaan ei koskaan tarvitsisi ihmetellä kaupan käytävällä, onko tuote päässyt loppumaan vai olisiko sitä takahuoneessa vielä lisää.
6. Kyberuhkat puskevat toimialoja reunalle
Monille teollisuusyrityksille ja kaivoksille liiketoimintakriittisen datan siirto ja säilytys on haaste. Datan tulisi pysyä lähellä ja turvassa – ainakin siihen saakka, kunnes se on analysoitu. Tähän haasteeseen ratkaisun tuo reunalaskenta.
Kun laskentateho siirretään verkon reunalle, yritys voi paremmin säädellä sitä, mikä osa datasta siirretään pilveen ja mikä pidetään verkon reunalla. Reunalla tapahtuvan analysoinnin yhteydessä datasta voidaan poistaa kaikki arkaluontoinen materiaali ja varmistaa, että julkipilveen päätyy vain tarkkaan valikoitu tieto. Samalla verkon kapasiteettia vapautuu myös muuhun käyttöön.
Konsulttiyhtiö Frost & Sullivanin tutkimuksen mukaan jopa 90 % teollisuusyrityksistä ottaa reunalaskentaa käyttöön vuonna 2022. Tutkimuksessa todetaan, että reunalaskentamarkkina kasvaa jopa yli 150 % vuosittaista kasvuvauhtia.
7. Tulevaisuuden teknologia kurkottaa tähtiin
Avaruustoiminnalla on jo kauan ollut merkitys yhteiskunnallemme. Kaipaamme vastauksen kysymykseen: olemmeko yksin universumissa?
Teknologinen kehitys ja avaruusteknologian halventuminen mahdollistavat täysin uusia sovelluksia ja palveluita. Kyseessä on New Space -ilmiö, johon liittyvää liiketoimintaa kutsutaan nimellä New Space Economy, uusi avaruusliiketoiminta. Suomikin on asettanut tavoitteen tulla maailman parhaimmaksi avaruusliiketoiminnan ympäristöksi vuoteen 2025 mennessä.
70-luvun Tähtien sodan kaltaiset kuvastot kannattaa kuitenkin unohtaa, sillä nyt yritykset kilpailevat teknologisen kehityksen rinnalla siitä, mikä raketti on ilmastoystävällisin ja tuottaa maapallolle mahdollisimman vähän kuormitusta.
8. Työkaveri onkin cobotti!
Mitä jos voisitkin ulkoistaa toistoja vaativat tehtävät robottikaverillesi? Esimerkiksi ABB:llä on käytössään upouudet cobotit, eli kollaboratiiviset robotit. Cobotit auttavat teollisuudessa erilaisissa korkeaa tarkkuutta vaativissa tehtävissä.
ABB:n teettämän maailmanlaajuisen kyselyn mukaan kahdeksan kymmenestä yrityksestä ilmoitti aikovansa lisätä robotiikan ja automaation käyttöä seuraavan vuosikymmenen aikana. Myös pandemian uskotaan lisäävän automaatioinvestointeja.
Vielä ei kannata rientää kauppaan ostamaan cobottia tyhjentämään tiskikonetta puolestasi, mutta älä ylläty, jos tulevaisuudessa kohtaat cobottikaverin töissä tuotantolinjalla tai lastaamassa rahtia.
9. Käyttöjärjestelmällä on väliä – myös autossa!
Puhelinmarkkinoilla käyttöjärjestelmien kilpailusta ovat rönsyt tippuneet. Jäljellä ovat enää käytännössä Android ja iOS. Samaa kehitystä on nähtävissä nyt myös autoissa.
Itseohjautuvien autojen kehityksen seuraava askel on, että käyttöjärjestelmiä aletaan vakiinnuttaa. Kehitystyö vaatii paljon resursseja, sillä koodin kirjoittamisen lisäksi autojen suoriutumista tulee testata monin eri tavoin.
Tähän haasteeseen ovat vastanneet suomalaiset ohjelmistoyritykset Unikie ja Basemark, jotka ovat tuomassa markkinoille oman ratkaisunsa. Tarkoitus on standardisoida auton operoimiseen tarvittavaa koodia ja varmistaa, että yksi koodi sopii jokaisen valmistajan autoon.
10. Web3.0 – internetin uusi muoto
Internet on siirtymässä kohti kolmatta muotoaan: täysin hajautettua ja käyttäjien itse hallinnoimaa tietokoneen kaltaista verkkoa.
Web1.0 oli staattinen verkko, jossa käyttäjät ylläpitivät yksinkertaisia nettisivuja. Web2.0 sosiaalinen ja mobiili verkko, joka oli somealustojen, datan ja hakukoneiden dominoima. Web3.0 tulee puolestaan olemaan täysin hajautettu ja avoin.
Oman tiedon omistaminen on myös yksi uuden internetin ominaisuuksista. Käyttäjät voivat hallita omaa digitaalista identiteettiään ja pitää huolta siitä, että henkilökohtaisia tietoja ei käytetä tai myydä eteenpäin ilman lupaa.
11. Kultaakin kalliimpi komponentti
Pandemian jälkiaallot lyövät kuluttajaelektroniikkaan. Raaka-aineista ja komponenteista on pulaa eikä logistiikkakaan pelaa ihan totutulla tavalla.
Globalisaation ansiosta komponentteja tuotetaan ympäri maailmaa. Viime vuoden ongelmat Suezin kanaalilla ikuistivat jokaisen verkkokalvoille sanan ”Evergreen” ja osoittivat samalla sen, että rakentamamme tuotantojärjestelmä on kovin haavoittuvainen.
Nyt maailmalla etsitään uusia tapoja kierrättää raakamateriaaleja ja luoda komponentteja lähellä. Puhelinten kierrätys on yksi hyvä tapa saada resurssit uuteen käyttöön ja samalla suojella ilmastoa.
12. Tulevaisuuden kirja on 50 Shades of Green
IPCC:n raportin mukaan olemme kuumentaneet ilmastoa viimeisen sadan vuoden aikana jo asteen verran. Lämpenemisen pysäyttämiseksi tarvitaan muutoksia kulutukseen ja energiantuotantoon sekä täysin uutta teknologiaa, joka imee hiilidioksidia ilmakehästä tai kierrättää tehokkaasti jo olemassa olevia materiaaleja.
Tähän haasteeseen on nyt toden teolla herätty myös sääntelyn tasolla. Koko Euroopan kestävyyttä edistää NextGenerationEU-elpymissuunnitelma ja Suomessa puolestaan Vihreän siirtymän ohjelma. Näillä tähdätään pandemian jälkeiseen kestävään kasvuun ja hiilineutraaliuteen. Suomessa myös Etla on alkanut selvittämään ICT-sektorin arvoketjuja ja kasvihuonepäästöjä.
Tulevaisuudessa on tiedossa siis systeemitason muutoksia, jotka vaikuttavat kaikkiin elämämme osa-alueisiin. Jäämme jännityksellä odottamaan, minkälaisia uusia green tech -innovaatioita pääsemme näkemään tulevina vuosina.
13. Covid-tech varustaa taisteluun uutta pandemiaa vastaan
Älymaskit, kehon lämpötilasensorit ja pikatestit. Globaali pandemia on synnyttänyt uuden aallon teknologiaa, joka auttaa meitä tulevaisuudessa estämään uudet pandemiat. Teknologian avulla seuraava pandemia voi katketa jopa jo ennen kuin sitä edes huomataan.
Teknologiat, kuten Omaolo-oirearvio, ovat tuoneet valtavia säästöjä kunnille, kun jokaista asiakasta ei tarvitse palvella puhelimitse tai päivystyksessä. DigiFinlandin arvion mukaan vuonna 2021 oirearviota täytettiin yli 400 000 kertaa kuukaudessa.
Ratkaisut, jotka ovat kuin ”virtuaalisia etuovia” terveydenhuoltopalveluihin voivat tuoda massiivisia säästöjä terveydenhuoltopalveluiden toteuttajille. Esimerkiksi Omaolo oirearviolla on käynnissä useita pilottihankkeita, joista voitaisiin saada käytännön hyötyjä pitkäaikaissairauksien, kuten diabeteksen hoitoon
14. Sometatko tuonpuoleisesta?
Käyttämämme lukuisat pilvipalvelut ja sometilit tuppaavat jäädä elämään digitaalisesti, kun oma fyysinen elämämme päättyy. Tunnusten säilyttäminen läheisiä varten voi olla haastavaa ja aiheuttaa tietoturvariskejä.
Muutamat sosiaalisen median kanavat tarjoavat jo mahdollisuuden suunnitella, mitä tapahtuu omalle sosiaalisen median profiilille kuoleman jälkeen. Kaikissa se ei ole mahdollista. Pilvipalvelut ovat riippuvaisia siitä, että palvelun ylläpitäjä saa tiedon menehtymisestä ja tunnukset poistetaan.
Markkinoille on syntynyt yrityksiä, joka pyrkivät luomaan suunnitelman digitaalisen jalanjäljen hävittämiselle tai jatkamiselle. Kuoleman jälkeinen digitaalinen elämä voisi olla esimerkiksi erilaisia viestejä lähimmäisille haudan takaa tai tärkeimpien viisauksien tallentamista tekoälylle, jonka kanssa lähimmäiset voivat jutella.
15. Horisontissa siintää joukkoirtisanoutumisia
Pandemian aikaan ihmisillä on ollut aikaa pohtia sitä, mitä he oikeasti haluavat elämältään. Moni onkin käyttänyt pysähdyksen oivana hetkenä uudelleenkouluttautumiseen tai alanvaihtamiseen.
World Economic Forumin tutkimuksen mukaan tämän poikkeuksellisen ajan ansiosta jopa 41 % maailman työvoimasta suunnittelee työpaikan vaihtamista. Tämä tulee tuomaan haasteita jo entisestään työvoimapulasta kärsivälle teknologia-alalle.
Yritysten tulisikin tässä ajassa kääntää katseet rekrytointimarkkinoinnista firman sisään ja löytää vastaus kysymykseen: miten pidämme kiinni työntekijöistämme?
16. Biologinen kello kääntyy taaksepäin
Elämme nykyään pidempään kuin koskaan. Sen ansiosta kehomme ovat uusien haasteiden edessä. Solujen pitäisi pystyä uusiutumaan ripeällä tahdilla yhä silloin, kun keho alkaa olla vanha. Tämä vanhenemisen asettama haaste on synnyttänyt oman tutkimusalansa, joka on viime aikoina saanut suuria nimiä tukijoukkoihinsa.
Soluja manipuloimalla ja ohjelmoimalla voidaan estää vanhenemisen tuomat muutokset ihmiskehoon ja varmistaa, että ihminen pysyy terveenä ja toimintakuntoisena pidempään. Tästä teknologiasta ovat kiinnostuneet suurten teknologiayritysten perustajat, kuten Mark Zuckerberg ja Jeff Bezos. Myös Google on perustanut asialle oman laboratorionsa, jonka tehtävänä on ymmärtää ikääntymistä ja pitkäikäisyyden biologiaa.
17. Vaivaako arkistoasi bittimätä?
Jos digitaalisesta arkistostasi on viime aikoina löytynyt jotain ihan muuta kuin firman tilipäätöksiä, saattaa sitä vaivata bittimätä. Bittimätää syntyy datan pitkäaikaissäilytyksessä, kun tieto korruptoituu siirron yhteydessä tai kun se altistuu kosmiselle taustasäteilylle.
Arkisto on uudenlaisen haasteen edessä sillä iso määrä tietoa alkaa olla iäkkäämpää kuin sitä tuottaneet ihmiset. Digitaalinen tieto ei kuitenkaan ole ikuista ja sen pitkäaikaissäilytys vaatii ylläpitoa. Suurin haaste digitaalisen tiedon säilyvyydelle on yhä nopeammin muuttuva tekniikka, sillä monet sovellukset ja järjestelmät alkavat vanhentua jo muutaman vuoden jälkeen.
Tulevaisuuden arkistohiiren tavoitteena onkin pitää tieto muuttumattomana ja käyttökelpoisena mahdollisimman pitkään – jopa satojen vuosien ajan.
Lataa koko trendikatsaus vuodelle 2022 ja tutustu tarkemmin teknologian ja digitalisaation uusimpiin tuuliin!
Saat maksuttoman Teknologiatrendit 2022 -raportin mukana neljä ajankohtaista asiantuntijahaastattelua. Lue mitä Valtion kehitysyhtiö DigiFinlandin toimitusjohtaja Mirva Anttila, tietojenkäsittelytieteen professori ja tekoälytutkija Teemu Roos, rakennusalan kierrätystalousyritys Destacleanin toimitusjohtaja Tanja Rytkönen ja DNA:n toimitusjohtaja Jussi Tolvanen ajattelevat ajankohtaisista trendeistä ja teknologioista Suomessa.
Lataa maksuton raportti ja pysy ajan tasalla!
