Teknologiat, kuten tekoäly, koneoppiminen ja kvanttiteknologia kuljettavat meidät kohti tulevaisuutta, joka on sekä entistä monimutkaisempien uhkakuvien että korkeammalle kurottavien mahdollisuuksien aikaa. Teknologiatrendit 2026 -tilaisuudessa pohdimme Esko Valtaojan johdolla teknologiamurroksen vaikutusta yrityksille ja koko ihmiskunnalle – millaista tulevaisuutta kohti olemme matkalla?
Teknologiatrendit 2026 -raporttimme avaa monia positiivisia kehityskulkuja, jotka uusi teknologia tekee mahdollisiksi. Tekoälyä voidaan jo nyt käyttää luonnon monimuotoisuuden tukemiseen. Kvanttiteknologian avulla materiaalitutkimus saa vauhtia vastaten globaaliin materiaalipulaan ja kiristyviin kestävyystavoitteisiin.
Monen mieltä painaa kuitenkin huoli tekoälyn ympäristövaikutuksista ja siitä, aiheuttaako kvanttiteknologia uhan murtamalla nykyiset salausjärjestelmät.
Nämä kysymykset ovat tuiki tärkeitä, ja niihin on syytä etsiä ratkaisuja. Olisiko kuitenkin mahdollista, että teknologia toisi lopulta enemmän hyvää ja auttaisi meitä ratkaisemaan aikamme ongelmat?
Tulevaisuudentutkija ja tähtitieteilijä Esko Valtaoja tarjosi tapahtumassamme oman näkemyksensä asiaan.
“On hyvin hankala löytää yhtään mitattavissa olevaa ihmiselämään liittyvää asiaa, joka olisi mennyt huonompaan suuntaan ihmisten vuosisatojen aikana. Paikallisia takapakkeja kyllä riittää, ja niillä me täytämmekin uutisemme.”
Elämämme on nyt poikkeuksellisen hyvää – kiitos tieteen ja teknologian
Tieteen nousu ja sen myötä syntyneet sovellutukset, kuten höyrykone, juna, sähkö ja kutomakone, ovat Valtaojan sanojen mukaan sampoja, jotka ovat ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa tuoneet meille vaurautta.
Nykyisin tekoäly, pilvipalvelut ja kvanttitietokoneet ovat tulevaisuudentutkijan mukaan esimerkkejä teknologioista, jollaisten olemassaoloa emme olisi hetki sitten osanneet aavistaa ja jotka vievät maailmaa eteenpäin.
Teknologiatrendit 2026 -raportissamme avaamme, miten myös NextG-verkot, ajatuksen nopeudella toimivat käyttöliittymät ja yleisälykäs tekoäly tulevat mullistamaan arkemme tulevaisuudessa.
Valtaojan mukaan ihmiskunta keksii aina uusia ja parempia tapoja tehdä asioita – ja on siksi onnistunut välttämään pessimistiset maailmanlopun ennustukset.
“Sampo jauhaa, eikä se ole hidastunut vaan kiihtynyt. Sen näemme myös maailman vaurauden kasvustakin”, Valtaoja sanoo.
“Raha ei ole tietenkään päämäärä, mutta BKT mittaa aika hyvin meidän onnellisuutta, tyytyväisyyttä, hyvinvointia ja sitä, kuinka inhimillistä elämää pystymme elämään.”
Vaikka vaurauden ja hyvinvoinnin kasvu ei ole ollut kaikkialla tasaista, on nousua Valtaojan mukaan nähtävissä köyhemmissäkin maissa viimeisen parinsadan vuoden aikana.
Tulevaisuudentutkijan mukaan elämme paitsi poikkeuksellisen vaurasta myös poikkeuksellisen rauhallista aikaa. Viime aikojen synkistä sotauutisista huolimatta myös väkivalta on vähentynyt maailmassa, kun tarkastelemme historiaa muutamaa viime vuotta pidemmälle.
Menneisyyteen haikailu estää tulevaisuuden rakentamisen
Ihmisellä on luontainen taipumus pessimismiin. Ihmiskunnan historiassa ongelmiin keskittyminen onkin ollut tärkeä taito selviämisen kannata.
Koska villipedot eivät enää uhkaa meitä kuten ihmiskunnan varhaisempina hetkinä, kehottaa Valtaoja suhtautumaan kriittisesti omaan pessimismiin ja poistamaan silmiltä mustat lasit.
Mutta mitä hyötyä pessimismin karsimisesta on?
Valtaojan mukaan pessimismin rinnalla kulkee usein virheellinen käsitys siitä, että asiat olivat ennen paremmin.
“Miten voisimme suunnitella tulevaisuutta, jos kurkimme jatkuvasti menneisyyteen ja yritämme löytää sieltä keinot hoitaa liiketoimintaa, omaa elämää tai politiikkaa?”, Valtaoja kysyy.
“Jos suhtaudumme varmuudella siihen, että tulevaisuus on entistä huonompi, ei firmankaan ole mitään järkeä investoida voittoaan tulevaisuuteen.”
Valtaojan mukaan tarvitsemme kuitenkin erityisesti uusia ideoita ja keksintöjä.
“Työtä tarvitaan, mutta ennen kaikkea innovaatioita. Siitä ponnistavat vauraus, kasvu ja hyvinvointi.”
Maapallo on pelastettava
Tällä vuosisadalla tulevaisuudentutkija toivoo ihmiskunnan keskittyvän suurimpaan haasteeseensa eli ympäristökriisiin.
“Meidän pitää jatkaa ihmisten pelastamista, mutta olemme aivan liian hitaasti hoksanneet, että meidän pitää pelastaa myös maapallo. Miten nämä kaksi päämäärää voidaan saavuttaa, kun ne tuntuvat vastakkaisilta? Ihmisten hyvinvointihan se maapallon pahoinvoinnin on aiheuttanut”, Valtaoja sanoo.
"Tehdään se, mitä tähänkin saakka. Parempaa tietoa, parempaa teknologiaa, parempia sovellutuksia, parempia yhteiskunnallisia ja henkilökohtaisia menettelytapoja, parempaa politiikkaa. Siirrytään aineesta ja energiasta tietoon, aineellisesta aineettomaan. Jatketaan ihmisten pelastamista samalla, kun pistämme listan kärkeen maapallon pelastamisen.”
Toinen haaste, johon Valtaoja kehottaa kiinnittämään huomiota on vastakkainasettelu.
“Fyysisten ja henkisten muurien rakentaminen tuntuu olevan muotia, mutta se ei vie meitä tulevaisuuteen pitkällä tähtäimellä. Muurien rakentamisen sijaan jokainen voisi kysyä itseltään aamuisin, ‘minkälaista siltaa voisin tänään rakentaa’.”
Trendiraporttimme kehottaa samaan tavoitteeseen, sillä juuri yhteenkuuluvuus ja sosiaalinen terveys ovat tulevaisuuden hyvinvoinnin kulmakiviä.
Toivoa tämän hetken haasteiden kampittamiseen luo Valtaojan muistutus:
“Me olemme ensimmäinen sukupolvi, joka pystyy ratkaisemaan ongelmansa!”
Mitkä teknologiat raivaavat tällä hetkellä tietä tulevaisuuteen? Tutustu Teknologiatrendit 2026 -raporttiimme.
