Tietoliikenneverkot ovat näkymätön mutta kriittinen osa yhteiskunnan toimivuutta. Kun datamäärät kasvavat ja verkkoihin kohdistuvat vaatimukset sekä tiukentuvat että monipuolistuvat, operointi käsipelillä ei enää ole mahdollista. DNA:n visiossa tekoäly mahdollistaa autonomiset verkot, joissa häiriö korjataan ennen kuin käyttäjä ehtii sitä edes huomata.
Tietoliikenneverkot ovat yhteiskunnan perusinfrastruktuuria, mutta niiden toimintaympäristö on muuttunut nopeasti. Verkossa toimivien tahojen määrä kasvaa esimerkiksi tekoälyagenttien ja itseajavien autojen myötä. Datamäärät kasvavat, käyttötapaukset monipuolistuvat ja verkkojen on toimittava luotettavasti ja nopeasti yhä vaativammissa tilanteissa. DNA:lla tekoäly nähdään oleellisena keinona hallita tätä monimutkaisuutta ja saada enemmän irti olemassa olevasta verkkoinfrasta.
Tällä hetkellä tekoälyä hyödynnetään DNA:n verkoissa vielä rajoitetusti esimerkiksi häiriötilanteiden hoitamiseen, verkkoliikenteen kuorman jakamiseen sekä energiatehokkuuden parantamiseen, kertoo Sari Leppänen, DNA:n teknologiajohtaja.
Tulevaisuudessa, 6G:n ja autonomisten verkkojen aikakaudella, tekoälyllä tulee olemaan kuitenkin merkittävästi suurempi rooli. Käyttökohteita tullaan näkemään enenevässä määrin seuraavien 2–4 vuoden aikana.
”Tavoitteenamme on, että lopulta koko verkon ja IT-palveluiden palveluhallinnassa on prediktiivinen eli ennustava toteutus aina asiakasrajapintaan saakka. Virheet korjataan automaattisesti, kuormaa jaetaan tehokkaasti ja energiatehokkuutta lisätään entisestään, yli kiinteän ja mobiilin verkon”, Leppänen visioi.
”Verkot ovat ehdottomasti alue, jossa tekoälyllä on valtava potentiaali.”
Ennakointi näkyy asiakaskokemuksessa
Yksi keskeinen käyttötapaus on poikkeamien tunnistaminen. Ruuhkat, häiriöt tai palvelunestohyökkäyksen kaltainen epätavallinen liikenne havaitaan tekoälyn avulla aiemmin kuin perinteisillä menetelmillä, ja niihin pystytään reagoimaan nopeammin.
”Anomaliat havaitaan automaattisesti, ja sen jälkeen järjestelmä ryhtyy toimiin joko täysin itsenäisesti tai ihmisen päätöksellä”, Leppänen kuvaa. Kun ongelmiin puututaan ennakoivasti, verkko toipuu nopeammin ja häiriöt ilmenevät harvemmin loppukäyttäjällä asti.
Asiakkaan näkökulmasta kaikki ilmenee sujuvampana käyttökokemuksena.
Mahdoton tehtävä ihmiselle
DNA:n pitkän aikavälin tavoitteena on autonominen verkko, jossa tekoäly tukee koko verkon elinkaarta suunnittelusta operointiin. Verkon toiminnassa tekoälyavusteinen optimointi jatkuu läpi verkon kaikkien kerrosten: esimerkiksi verkon viipale muodostetaan dynaamisesti asiakkaan tai käyttötapaukselle asetetun palvelutason vaateen mukaan. Tiedonsiirron määrän kasvaessa ja uusien vaateiden myötä lisääntyy myös monimutkaisuus.
”Tulevaisuudessa kukaan ei pysty operoimaan verkkoja enää käsin, ja siksi verkon on oltava itseohjautuva. Mutta ihminen on silti laajalti mukana tekemässä viimeisen päätöksen, etenkin kriittisissä toiminnoissa”, Leppänen sanoo.
Autonomisuus rakentuu asteittain. DNA tavoittelee korkeaa automaatiotasoa valituissa käyttötapauksissa jo lähivuosina. Verkkojen kasvanut ohjelmistopohjaisuus mahdollistaa sen, että uusia kyvykkyyksiä voidaan tuoda käyttöön suuressa määrin ohjelmistopäivityksillä, ei pelkästään rautaa vaihtamalla.
Täysin uusia käyttötapauksia
Tekoälyn rooli ei rajoitu verkon taustajärjestelmiin (”AI for networks”), vaan yhä useammin verkosta itsestään tulee alusta tekoälylle (”networks for AI”).
Kun tukiasemiin ja verkon reunoille tuodaan tekoälykyvykästä reunalaskentaa, voidaan verkossa perustoiminnallisuuden lisäksi myös ajaa asiakkaiden sovelluksia lähellä käyttäjää. Käytännössä operaattori tuo tukiaseman yhteyteen tehokkaan AI-suorittimen.
Tulevaisuuden verkoissa on supernopean tiedonsiirron ja lyhyen viiveen lisäksi keskeisenä uutena elementtinä sensing, eli ympäristön havainnointi. Käytännössä verkosta tulee tutka, mikä mahdollistaa täysin uusia käyttötapauksia.
Uusia ominaisuuksia on paljon. Ne mahdollistavat esimerkiksi teollisuuden yksityiset mobiiliverkot, ”digitaaliset kaksoset” eli tuotteiden tai järjestelmien virtuaaliset kopiot sekä uudet automaation muodot logistiikassa, satamissa ja terveydenhuollossa. Verkon peittoa taas voidaan laajentaa esimerkiksi automaattisesti operoitavilla drooneilla, joissa on mukana tukiasema.
6G näkyy jo horisontissa
Leppänen puhuu mieluummin tulevaisuuden verkoista kuin yksittäisestä mobiilisukupolvesta, mutta uusi 6G-standardi piirtyy jo horisonttiin. 6G:n standardointi on käynnissä, ja ensimmäisiä kaupallisia toteutuksia voidaan nähdä noin vuoden 2028 kesäolympialaisten aikoihin. Todennäköisesti ne kuitenkin nojaavat vielä vahvasti 5G- ja 5G Advanced -standardeihin.
”Seuraavat vuodet ovat ankaran rakentamisen ja laajentamisen aikaa. Tulevaisuudessa verkko ei ole enää pelkkä bittiputki, vaan siihen kuuluu tiedonsiirron lisäksi paljon muuta. Tekoälyn mahdollistama tehokkuushyöty tulee olemaan valtava”, Leppänen sanoo.
DNA:lla tekoäly on työkalu, jonka avulla rakennetaan älykkäämpiä, ennakoivampia ja asiakaslähtöisempiä verkkoja – askel kerrallaan.
Verkkokehityksen seuraava sukupolvi tekee tuloaan – joko saa innostua 6G:stä?
