Eivät kai ne kyberrikolliset nyt meidän pikkufirmastamme ole kiinnostuneita? Moni toimitusjohtaja ajattelee helposti, ettei oma yritys ole riittävän suuri tai kiinnostava joutuakseen kyberhyökkäyksen kohteeksi. Todellisuus on kuitenkin toinen.
Hyökkääjät eivät katso yrityksen kokoa tai toimialaa – he etsivät heikkouksia. Moni hyökkäys tapahtuu sattumanvaraisesti, automatisoituna, ja osuu organisaatioihin, joissa tilaisuus on helppo hyödyntää. Yksi suojaamaton järjestelmä, yksi harkitsematon klikkaus, ja ovi on auki.
Kun tarkastellaan onnistuneita kyberhyökkäyksiä, kuva on pysäyttävä: haavoittuvaisia järjestelmiä ja palveluita käytetään yhä useammin tietomurtoihin ja vauhti vain kasvaa. Yritysten henkilöstön inhimillisiä heikkouksia hyödynnetään surutta, ja perinteisten huijaussähköpostien rinnalle ovat tulleet tekoälyä hyödyntävät ääniviestit ja puhelut. Tekoäly voi jäljitellä kollegasi ääntä puhelimessa niin uskottavasti, että eroa aitoon on lähes mahdoton havaita.
”Näinä aikoina yksi tietoturvan periaate nousee ylitse muiden: pysähdy hetkeksi ennen kuin toimit. Arvioi, mistä on kyse, ja varmista, jos olet epävarma. Usein nämä muutamat sekunnit ratkaisevat paljon”, sanoo Johan Flykt, joka tuntee pienten ja keskisuurten yritysten arjen työssään DNA:n yritysmyynnissä.
Hänen mukaansa moni yritys luottaa edelleen lähinnä perinteisiin suojausratkaisuihin, kuten virustorjuntaan ja palomuureihin.
”Ne ovat tärkeä perusta, mutta ne suojaavat pääasiassa tunnettuja uhkia vastaan. Kyberrikolliset eivät kuitenkaan pysähdy tähän. He etsivät jatkuvasti uusia haavoittuvuuksia, erityisesti päivittämättömistä laitteista ja järjestelmistä”, hän muistuttaa.
Hyvä kyberhygienia kantaa pitkälle
Tekoälyn myötä hyökkäykset ovat entistä kohdennetumpia, uskottavampia ja nopeampia. Puolustus hyödyntää samoja keinoja: suurten datamäärien analysointia, poikkeavuuksien tunnistamista ja automaattista reagointia. Kilpailu hyökkääjien ja puolustajien välillä kiihtyy, ja mukana pysyminen vaatii jatkuvaa kehittymistä.
Niin ison kuin pienemmänkin yrityksen varautuminen rakentuu yllättävän yksinkertaisista asioista. Monivaiheinen tunnistaminen, ajantasaiset päivitykset ja turvalliset yhteydet muodostavat perustan, jota ilman mikään edistyneempi ratkaisu ei kanna. Tämä niin sanottu kyberhygienia on edelleen yksi tehokkaimmista tavoista pienentää riskejä.
Erityisesti pk-yritykset kipuilevat kuitenkin rajallisen ajan, resurssien ja osaamisen kanssa.
”Teknologiaa otetaan käyttöön tarpeen mukaan, mutta kokonaiskuva voi jäädä hajanaiseksi. Samalla uhkat kehittyvät jatkuvasti. Moni yritys joutuu kysymään itseltään vaikean mutta tärkeän kysymyksen: olemmeko oikeasti varautuneet siihen, mitä voi tapahtua?” Flykt pohtii.
Osaava kumppani tukee ja haastaa
Hyvä tietoturva muodostuu kokonaisuudeksi, joka kattaa käyttäjät, laitteet, sovellukset, verkot ja pilvipalvelut. Näiden suojaaminen vaatii suunnittelua ja jatkuvaa kehittämistä, johon pienen yrityksen resurssit eivät aina riitä.
”Silloin kannattaa etsiä kumppaniksi luotettu neuvonantaja, joka ei pelkästään toimita ratkaisuja, vaan haastaa, ohjaa ja auttaa rakentamaan pitkäjänteistä tietoturvaa osana liiketoimintaa. Lopulta kyse ei ole vain teknologiasta, vaan luottamuksesta ja kyvystä varmistaa, että liiketoiminta kestää myös silloin, kun sitä koetellaan eniten”, Flykt neuvoo.
Digitaalisessa maailmassa tietoturvasta on tullut keskeinen osa liiketoiminnan jatkuvuutta. Kun järjestelmät, sovellukset ja yhteydet ovat yhä tärkeämpiä yrityksen arjessa, niiden toimivuus ja turvallisuus vaikuttavat suoraan asiakkaisiin, kumppaneihin ja koko liiketoiminnan tulevaisuuteen.
Kaipaatko tukea tietoturvallisen IT-kokonaisuuden rakentamiseen? DNA:n ratkaisut on suunniteltu pk-yrityksen tarpeita silmällä pitäen. Tutustu ratkaisuihin!
