Blogit

”Turhaa kuormaa muodostuu siitä, jos meidän on pakko oppia jonkun uuden teknologian tai laitteen käyttö, mutta työkalusta on enemmän vaivaa kuin hyötyä”, aivotutkija Katri Saarikivi sanoo.

Teknologia täydentää ihmisen kyvykkyyttä – Aivotutkijan mukaan teknologisten innovaatioiden on tarkoitus tehostaa yhteistyötä

Älyvaatteet avustavat puhevaikeuksista kärsiviä ihmisiä, älykello analysoi terveydentilaamme ja älysormus havaitsee juomaan ujutetun huumaavan aineen. Puhumattakaan siitä, että kuljemme joka paikkaan älypuhelin taskussa ja hyödynnämme työssämme päivittäin teknologisia apuvälineitä. Osaammeko enää elää ilman teknologiaa tai toisaalta – tarvitseeko meidän edes? 

”Eri aikoina erilaiset taidot ovat olleet tärkeitä, mutta kussakin ajassa on ollut tärkeää osata käyttää sen hetkistä teknologiaa”, aivotutkija Katri Saarikivi kertoo.

Saarikivi on aivotutkija kognitiivisen neurotieteen alalta. Hänen tutkimuskohteitaan ovat oppiminen, empatia ja yhteistyö sekä se, miten nämä toimivat verkkoympäristöissä.  

”Aivonäkökulma korostuu tässä ajassa, kun teknologia tunkee niin paljon ajattelun alueelle. Teknologialla pyritään automatisoimaan tiettyjä ajattelutoimintoja, mikä on täysin järkevää. Häviämme koneelle monessa asiassa, kuten muistin tarkkuudessa ja prosessoinnin nopeudessa.”

Millainen on teknologian ja ihmisaivojen optimaalinen suhde? 

Nykypäivän ihminen on läpikotaisin riippuvainen teknologiasta. Olemme täydentäneet itseämme ja kyvykkyyksiämme erilaisin työkaluin esihistoriallisesta kirveestä lähtien. Kun nykyteknologia astui mukaan kuvioon, ongelmanratkaisukykymme kasvoi moninkertaisiin ulottuvuuksiin.

”Elinympäristömme ja meidät ihmiset on kuorrutettu teknologialla. Vaatteet ja vaikkapa silmälasit ovat varhaista teknologiaa, rakennukset ovat teknologiaa, ja viime vuosikymmeninä erilaiset älylaitteet ovat ilmestyneet elämäämme. Suhde teknologiaan on optimaalinen, kun se auttaa lajiamme selviytymään, ratkomaan ongelmia ja kehittymään paremmaksi. Se ei riipu teknologian määrästä, vaan siitä, miten käytämme sitä.”

Mitä enemmän ja nopeammin teknologia kehittyy, sitä enemmän se vaatii meiltä niin teknologiamyönteisyyttä kuin oppimisintoa. Jos jonkin teknologisen ohjelman tai työkalun käytön opettelu tuottaa enemmän harmia kuin iloa, kutsutaan sitä teknologian aiheuttamaksi kuormaksi. 

”Turhaa kuormaa muodostuu siitä, jos meidän on pakko oppia jonkun uuden teknologian tai laitteen käyttö, mutta työkalusta on enemmän vaivaa kuin hyötyä.” 

Tietokone ei toimi empatian välittäjänä – Viestintätyökalut laahaavat kehityksen perässä  

Vuorovaikutus kollegan kanssa voi johtaa parhaimmillaan aivojen synkronoitumiseen. Tämä, arkikielellä aivosynkka, näkyy aivosähkökäyrässä siten, että aivot toimivat ikään kuin samassa rytmissä: aktiivisuus esimerkiksi voimistuu samanaikaisesti tietyillä taajuuskaistoilla.   

”Aivosynkka ennustaa parempaa yhteyttä henkilöiden välillä ja suoriutumista tehtävissä, jotka vaativat yhteistyötä”, Saarikivi täsmentää. 

Aivosynkkaa on tutkittu tieteessä vasta vähän. Olemme kuitenkin pitkään puhuneet ”samalle taajuudelle pääsemisestä”. Se on sitä, kun toisen ajatuksia ei tarvitse arvailla, vaan on ikään kuin yksi mieli. Tai sitä, että vuorovaikutuksessa ei ole kitkaa ja hommat rullaavat sen kummemmin asiaa ajattelematta. Paras vuorovaikutus onkin sellaista, jota ei tarvitse hirveästi ajatella.  

Teknologian ikiaikainen tarkoitus on tehostaa ihmisen toimintaa, mutta viestintätyökalut laahaavat kehityksen jäljessä. Tärkeä osa vuorovaikutuksen laatuun vaikuttavasta tiedosta jää välittymättä teknologian puutteiden vuoksi. 

”Nykyinen vuorovaikutusteknologia voi häiritä aivojen synkronoitumista. Moni on jo huomannut, että videopuhelussa ihmiset puhuvat tavallista enemmän toistensa päälle. Tämä johtuu siitä, että pienikin viive aiheuttaa vuorottelun vaikeuksia ja synkkautumisen ongelmia. Kehonkielen ymmärtäminen on millisekuntipeliä. Haaveilen siitä, että tulevaisuudessa teknologia mahdollistaisi kasvokkaista yhteyttä paremman yhteyden. Silloin työkalu tekisi sitä, mitä sen pitääkin. Miksi tyydymme siihen, että vuorovaikutustyökalut eivät tue niitä mekanismeja, jotka synnyttävät parhaan yhteyden ihmisten välille?” Saarikivi kiteyttää.

 

Millaiset teknologian tuulet puhaltavat vuonna 2024? Lataa Teknologiatrendit 2024 -raportti, jossa esitellään 14 valovoimaisinta teknologiatrendiä. 

Avainsanat:

Digitalisaatio Muuttuva työ Työkulttuuri Innovaatio Teknologia Teknologiatrendit

Lue lisää uudesta työstä

Artikkeli
6/2024 DNA Yrityksille

Homma rullaa, työkalut pelaavat ja tietoturva on kunnossa – Miten yrityksen IT-ostot kannattaa hoitaa?

Artikkeli
6/2024 DNA Yrityksille

Johtaja, älä kurista yrityksesi verkkoja – vanhanaikainen verkkoinfra hidastaa toimintaa ja lisää riskejä

Artikkeli
6/2024 DNA Yrityksille

Muhoslaisia energiavarastoja pian ympäri Eurooppaa? Cactos tähtää kansainvälisille markkinoille

Artikkeli
6/2024 DNA Yrityksille

Korvat hörölle: luvassa on teknologiaa, tietoturvaa ja trendejä

Miltä näyttää teknologian vuosi 2024?

Uljaan uuden huomisen onnennumero on 14 – nimittäin niin monta nousevaa teknologiatrendiä esitellään DNA:n vuoden 2024 teknologiatrendiraportissa! Lue valppaasti, sillä monet näistä trendeistä tulevat jättämään jälkensä historiaan.

 

Pysy digitalisaation vauhdissa.

Tilaa DNA Yrityksille -uutiskirje sähköpostiisi!

Hyödynnetäänkö teillä jo uuden työn mahdollisuuksia? Ota yhteyttä – katsotaan yhdessä parhaat ratkaisut yrityksellesi.