Nokian valtakaudella Suomessa koulutettiin kymmeniä tuhansia tietoliikenneinsinöörejä. Jälkikäteen on arvosteltu yhteiskunnan liian suurta panostusta yksipuoliseen koulutukseen Nokian ehdoilla. Insinöörien työttömyys onkin tänä vuonna suurin sitten 90-luvun laman.
Osaamisen perusta Suomessa kuitenkin on, ja se mahdollistaa talouskasvun comebackin tekemisen.
Tulevaisuudessa yritykset ostavat yhä enemmän aineettomia digitaalisia palveluita, ja siinä mahdollisuutemme päästä maailmanmarkkinoille ovat hyvät.
Digitaalisissa palveluissa myytävä tuote yhä useammin muodostuu informaatiosta ja sen arvosta asiakkaalle. Arvokkain tieto edellyttää myös älykkäitä sensoreita ja elektronisia laitteita sekä niitä tukevia tietojärjestelmiä.
Vankka tietoliikenneosaaminen on täysin hyödynnettävissä muun muassa IoT:n alueella. Hyvä esimerkki on vaikkapa Econet, joka vie sensorit vesimittareihin, jolloin vedenkulutusta voidaan valvoa etänä.
Yhdistämällä tietoliikenneosaamiseen palveluiden innovoinnin, kehittämisen ja suunnittelun muotoilun keinoin on maailman valloitus täysin mahdollista. Asiakaskokemukseenkin on investoitava ja sen kehittämisessä viestintä- ja tietojärjestelmien integraatio on avainroolissa.
Vastuu asiakaskokemuksesta ei ole yksin insinöörillä, se on koko yrityksellä johdosta alkaen.
Kun ansaintalogiikka ja liiketoimintamallit mullistuvat ja asiakkaat maksavat digitaalisesta informaatiosta sen tuottaman arvon mukaan, tarvitaan myös luovia rahoitusratkaisuja sekä riskinottokykyisiä sijoittajia.
Niinpä ”Suomi saarelta” kannattaa rohkeasti suunnistaa palvelukonseptin kanssa sinne, missä suuret ongelmat odottavat uusia ja luovia ratkaisuja.
Tämä blogikirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 16.11.2016.
