Digitaalinen toimintaympäristö edellyttää isoja muutoksia koulutusjärjestelmään. Eri tieteenaloja hallitseville moniosaajille on nyt entistä enemmän kysyntää.
Työmarkkinoilla riittää jatkossakin kysyntää insinööreille, fyysikoille ja kemisteille, mutta yhden tieteenalan ammattilaisten ohella tarvitaan entistä enemmän poikkitieteellistä osaamista.
Tätä mieltä on Tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koski . Hän kiirehtii koulutusjärjestelmän uudistamista, jotta se vastaisi nopeasti digitalisoituvan maailman tarpeisiin.
”Koulutusjärjestelmämme on edelleen liian siiloutunut. Olisi hyvä, jos entistä useammat opiskelijat voisivat opiskella yhden tieteenalan sijaan poikkitieteellisiä menetelmiä”, Koski sanoo.
Data-analyytikoille riittää kysyntää Esimerkiksi data-analyytikoille on Kosken mukaan nyt hyvin kysyntää. Yrityksissä ja tiedemaailmassa tarvitaan entistä enemmän osaajia, jotka pystyvät käsittelemään dataa tehokkaasti ja analysoimaan suuria tietomääriä.
Koski uskoo, että eri tieteenalojen osaamista yhdistävät mallintamis- ja laskentamenetelmät yleistyvät.
”Esimerkiksi ilmakehän ilmiöiden tutkimiseen ei enää riitä ainoastaan sään mallinnus. Kokonaisuuden hahmottamiseksi on tiedettävä myös, mitä tapahtuu merissä ja metsissä.”
Uudet tarpeet synnyttävät myös kokonaan uusia tieteenaloja. Hyvä esimerkki tästä on bioinformatiikka, jossa bio- ja lääketieteestä saatavaa tietoa yhdistetään ja analysoidaan tietojenkäsittelyn ja tilastotieteen keinoin.
Yhteistyöstä hyötyvät kaikki Tieteen tietotekniikan keskus on valtion omistama yritys, joka ylläpitää ja kehittää julkista tietotekniikkainfrastruktuuria ja tarjoaa palveluita tutkimuksen, opetuksen ja kulttuurin tarpeisiin.
Sähköisen infrastruktuurin jatkuva kehittäminen on Kosken mielestä oleellista, jotta Suomi pystyy hyödyntämään mahdollisimman hyvin digitalisoitumisen mahdollisuudet. Vähintään yhtä tärkeää on tiivistää yhteistyötä korkeakoulujen, yritysten ja viranomaisten välillä. Tätä Kosken mielestä tarvitaan, jotta uudet digitaaliset palvelut ja innovaatiot syntyvät nopeasti ja kustannustehokkaasti.
”Avainsana on yhteistyö. Kenelläkään ei ole ylimääräistä rahaa, mutta yhteistyöllä saamme enemmän aikaan.”
Ajasta ja paikasta riippumatonta opiskelua Kosken mielestä digitalisoituminen avaa myös koulutuksessa uusia mahdollisuuksia, joilla voidaan parantaa oppimisympäristöjä ja sitä kautta oppimistuloksia.
”Digitalisaation ansiosta opiskelu ei ole enää kiinni ajasta tai paikasta. Tentitkin voi käydä suorittamassa haluamanaan ajankohtana tenttiakvaariossa”, Koski havainnollistaa.
Oppilaitoksissa yleistyvät tenttiakvaariot ovat huoneita, jossa tentin tekeminen onnistuu valvotusti mihin vuorokauden aikaan tahansa. Kosken mielestä hyvä esimerkki on myös Oulun yliopistossa käyttöön otettu mobiilisovellus, johon on koottu opiskelijoiden tarvitsemat palvelut opintopisteistä ja kurssi-ilmoittautumisista ruokalistoihin.
Kimmo Kosken vinkit – näille ammattilaisille on kysyntää:
• Data-analyytikkoja analysoimaan big dataa
Kimmo Koski kertoo videolla, millä tavalla koulutusjärjestelmän uudistaminen auttaa Suomen uuteen nousuun. Mutta ketkä ovat avainasemassa uusien asioiden ja innostavien asenteiden omaksumisessa?VIDEO
