Suomesta IoT:n suurvalta – näin se tehdään

Reilun vuoden jatkuneessa #iotnextlevel-hankkeessa kolme suomalaista pk-yritystä – Snellman Pro, Martela ja Finnsementti – hakivat itselleen kumppaneita teollisen internetin asiantuntijayrityksistä. Juuri valmistuneen vaikuttavuusraportin mukaan digiloikkaan tähtäävät hankkeet voisivat vaikuttaa mukana olleiden yritysten lisäksi myös laajemmin suomalaisten käsitykseen IoT:stä.

Digitalisaatioprojekteja toteuttamaan lähteneet yritykset oppivat ketterää kehittämistä ja teollisen internetin sensoreiden ja menetelmien hyödyntämistä. Mutta hankkeilla voi olla myös laajempaa yhteiskunnallista vaikutusta, sanoo vaikuttavuusraportin tehneen Leadcons Oy:n toimitusjohtaja Jonna Heliskoski.

”Tässä hankkeessa erityistä oli se, että mukana olleiden yritysten kokemuksien skaalaamista mietittiin myös kansallisella tasolla: miten koko Suomi saataisiin mukaan tekemään rohkeita matalan kynnyksen IoT-hankkeita ja digitalisaatiosta tehtäisiin kansallinen kilpailuetu”, kuvailee Heliskoski.

Kenestä IoT:n ”market maker”?

Kaikki #iotnextlevel-toimijat kokivat hankkeella olleen paljon positiivisia vaikutuksia. DNA:n edustajat olivat tyytyväisiä muun muassa parantuneeseen asiakasymmärrykseen ja yhteistyöverkostojen monipuolistumiseen. Muut hankkeessa mukana olleet korostivat erityisesti IoT-markkinaymmärryksen kasvua, sekä IoT-ratkaisuiden pohjana olevan ekosysteemiajattelun ymmärryksen laajentumista. #iotnextlevel mahdollisti myös kokeilut, joita ei olisi muutoin toteutettu tai ehkä edes harkittu.

”Kun arvioidaan näin laajasti yhteiskunnallista vaikuttavuutta, samalla tehdään myös markkinastrategiaan liittyviä päätöksiä. Jos IoT-markkina ei ole kovin kehittynyt, kuka lähtee luomaan sitä? Halutaanko olla koko suomalaisen IoT-ekosysteemin luoja ja kokonaisratkaisujen tarjoaja vai ollaanko yksi toimija muiden joukossa ja odotetaan, että joku muu käynnistää markkinan?”

Hankkeesta valmistuneessa vaikuttavuusraportissa mentiin siis normaaleja yritysmaailman tulos- ja kannattavuuslaskelmia pidemmälle ja laajemmalle. Resurssien, tehdyn työn ja yksittäisiin ihmisiin tai rakenteisiin kohdistuneen vaikutuksen lisäksi mietittiin yhteiskunnallista vaikuttavuutta, joka kohdistuu ihmisten hyvinvointiin ja yhteiskunnallisiin hyötyihin.

Matalan kynnyksen kokeilut avainasemassa

Raportin tehneen Heliskosken mukaan tuntuu siltä, että IoT-markkinalta puuttuu yhteinen kieli ja tapa tehdä asioita. Palveluja myyvien yritysten tarjonta on kompleksista ja pirstaloitunutta, ostajat taas eivät osaa kuvata ongelmiaan tai kysyä oikeita kysymyksiä. Kysyntä ja tarjonta eivät siis kohtaa, vaikka molemmilla osapuolilla olisi selkeä tarve lähteä tekemään digitalisaatiota myös teollisen internetin työkalujen avulla.

”Koska IoT-ratkaisuja ei voi myydä hyllytavarana, täytyy olla tällaisia #iotnextlevel-hankkeen tapaisia matalan kynnyksen tapoja kokeilla uutta. Siitä voisi sitten syntyä kokonainen uusi ekosysteemi ja suomalainen tapa tehdä asioita. Ja sitä myöten kilpailuvaltti koko Suomelle”, kuvailee Heliskoski vaikuttavuusraportin perusteella tehtyjä päätelmiä.

#iotnextlevel on tarjonnut aitiopaikan seurata pk-yritysten, teollisen internetin asiantuntijoiden ja perinteisen yhteydentarjoajan yhteistyötä uudessa ekosysteemissä. Sen avulla on nähty, miten yritysten välinen kumppanuus toimii käytännössä ja miten eri alojen huippuasiantuntijat alkavat ymmärtää toistensa ongelmia sekä ratkaisuja.

Heliskosken mukaan tämän kokemuksen skaalaaminen koko Suomen käyttöön vaatii täysin uudenlaista ajattelua niin yhteisen menestymisen johtamisessa, uudistuvan osaamisen kehittämisessä kuin ketterien uudistusten mahdollistamisessakin.

Lue myös: Vaikuttavuusraportti: Matalan kynnyksen IoT-hankkeet ovat menestys

 

Kuva: Tomi Nuotsalo

Avainsanat:

IoT Oppiminen Mahdollistaja

Lue lisää uudesta työstä

Hyödynnetäänkö teillä jo uuden työn mahdollisuuksia? Ota yhteyttä – katsotaan yhdessä parhaat ratkaisut yrityksellesi.