Robotti nakertaa valkokaulustyöläisen tulevaisuutta

”Tulevaisuudessa robottien hyödyntäminen on ihmistenkin etu. Ne auttavat meitä laskemaan kustannuksia, minkä ansiosta meille ihmisille jää enemmän rahaa innovoida uusia tuotteita. Mitä enemmän uusia tuotteita, sitä enemmän tarvitaan myös ihmistyövoimaa”, ennustaa GE:n ohjelmistotutkimuksesta vastaava johtaja, tohtori ja visionääri Collin Parris.

”Uudenkaupungin autotehdas palkkaa taas lisää väkeä. Ilman tehtaan automaatiota uudet työpaikat olisivat jääneet saamatta", kirjoittaa Ylen taloustoimittaja Antti Parviala.

Näillä lausunnoilla on paljon yhteistä. Itse uskon, että robotiikka on mahdollisuus saada paljon lisääkin teollista tuotantoa takaisin Suomeen, mutta vastakkaisiakin näkemyksiä löytyy.

Ihmisten pelastukseksi robottien ylivallalta on ehdotettu muun muassa kapinaa, perustuloa tai robottien verottamista.

Mielenkiintoista on, että vastarinta nousee vasta nyt, vaikka perinteistä teollista työtä on jo pitkään siirretty edullisimpiin maihin ja robottien tehtäväksi. Kritiikki voimistuu ilmiselvästi siksi, että olemme siirtymässä robotiikan osalta uuteen vaiheeseen. Tekoälyn kehitys on pian aito uhka myös valkokaulustyöntekijöille.

Haeskelin verkosta ennusteita uhanalaisiksi arvioiduista työpaikoista. Tässä muutama mielestäni kiinnostava näkemys lähdelinkkeineen:

  • Trukkikuskit. Itsestään ajavat autot antavat vielä odottaa todellista tuloaan, mutta keskusvarastoja automatisoidaan jo kovaa vauhtia. Varastojen trukit voivat liikkua ilman kuljettajaa ja ympäri vuorokauden jo muutaman vuoden kuluessa.
  • Rakennustyöntekijät. Tiiliseinän muuraaminen käy robotilta jo nyt parhaimmillaan kuusi kertaa nopeammin kuin muurarilta.
  • Juristit. Pitkien ja yksityiskohtaisten sopimusten lukeminen ja analysointi hoituvat tekoälyllä huomattavasti nopeammin, tarkemmin ja tehokkaammin. Aluksi korvataan rutiinityöt, mutta nuorille juristeille ennustetaan jo kysynnän laskua.
  • Lääkärit. Sairauksien diagnosointi on tekoälyn avulla helpompaa, varmempaa ja nopeampaa kuin ihmisen tekemänä.
  • Kirjanpitäjät, controllerit ja tilintarkastajat. Numeroiden murskaaminen ja analysointi ovat ohjelmistoroboteille hyvin soveltuvia tehtäviä.
  • Analyytikot. Ohjelmistorobotiikan ydinajatus on syöttää koneeseen valtavasti dataa analysoitavaksi ja edelleen lähetettäväksi. Tällaista työtä on yhä enemmän, ja tekoäly on ihmistä merkittävästi nopeampi, tarkempi ja halvempi.
  • Myyjät. Tuotteiden ja palveluiden hinta- ja laatuvertailut sekä saatavuustiedot ovat jo siirtyneet verkkoon. Seuraavana vuorossa on tilaus- ja toimitusvaiheen automatisointi. Kun itsepalvelukassoihin on totuttu, itsepalvelukaupat ovat luonteva jatke, ja lisää uutta nähtäneen jo lähitulevaisuudessa.

Omat kokemuksemme DNA:lla ohjelmistorobotiikan pilotoinnista ovat lupaavia. Toimitusaikojen nopeuttaminen ja tarkkuutta vaativan rutiinityön poistaminen sekä niiden myötä inhimillisten virheiden ja reklamaatioiden eliminoiminen ovat esimerkkejä saatavilla olevista hyödyistä.

Kaikkea työtä ei kuitenkaan voida robotiikalla ratkaista. Mikä on ihmiselle luontaista voi olla koneelle mahdotonta: tätä pohdimme lisää mm. Hyvä paha digiarki -podcastissa sekä Robottien vallankumous -lyhytdokumentissa. Kuuntele, katso ja puntaroi: millaista osaamista tarvitsemme, jotta jätämme robotit varjoomme edes jossakin?

Tutustu myös DNA:n uuteen lyhytdokumenttisarjaan Hyvä paha digitalisaatio. Siinä toimittajat Ivan Puopolo ja Kristiina Komulainen haastattelevat eri alojen asiantuntijoita tavoitteenaan tuoda digitalisaatio ja sen ilmiöt lähemmäs yritysten ja yksityisten ihmisten arkea.

Avainsanat:

Blogi Digitalisaatio Muuttuva työ Teknologia Robotiikka Tekoäly

Lue lisää uudesta työstä

Hyödynnetäänkö teillä jo uuden työn mahdollisuuksia? Ota yhteyttä – katsotaan yhdessä parhaat ratkaisut yrityksellesi.