Ihmiselle yksinkertaiset asiat voivat olla robotille täysin mahdottomia. Robotit ovat kuitenkin taitavia soveltamaan oppimiaan taitoja.
Robotit voivat korvata lentäjän, mutta eivät osaa nostaa lattialle pudonnutta lelua laatikkoonsa, pohtii akatemiatutkija Veikko Sariola.
Robotit ovat jo ottaneet ihmisen paikan monissa töissä, joissa tehdään raskasta työtä vaikeissa olosuhteissa. Nyt monet pohtivat huolestuneena, onko oma työ helposti korvattavissa robotilla.
Tampereen teknillisen yliopiston systeemitekniikan laitoksella työskentelevä akatemiatutkija Veikko Sariola lohduttaa huolestuneita.
”Olemme aika kaukana siitä, että robotit osaisivat hoitaa arkipäiväisiä askareita.”
Sariola muistelee robottikilpailua, jossa maailman parhaat robotit näyttivät taitojaan.
”Monilla oli vaikeuksia pysyä pystyssä saati, että olisivat osanneet nousta vaikkapa tikkaita ylös.”
Robotit ovat taitavia asioissa, joissa ne voivat toistaa ennalta määriteltyjä tehtäviä. Robotti voisi toimia tarjoilijana tietyssä paikassa, mutta on vaikeampi kuvitella robotti, joka osaisi missä tahansa hakea ja palauttaa astiat oikeisiin paikkoihin.
Robottien maalaisjärjessä ei ole muutenkaan kehumista. Jos ihminen näkee kaupan lattialla yksinäisen lelun, jonka vieressä olevalla hyllyllä on tyhjä laatikko, hän osaa nostaa lelun laatikkoon.
”Robotin näkökulmasta tämä olisi täysin mahdoton ongelma”, nauraa Sariola.
Robotti jaksaa toistaa
Jos robotit ovat tumpeloita monissa käytännön asioissa, ovat ne sitäkin tarkempia oppimiensa asioiden noudattamisessa. Robotit ovat hyviä lääkärien apulaisia, kun pitää esimerkiksi päätellä oireista, mikä tauti voisi olla kyseessä. Samoin robotit voivat olla erittäin tehokkaita toistamista vaativissa toimistotehtävissä, joissa arvioidaan sisään tulevaa tietoa, johon reagoidaan. Tällaisia tehtäviä liittyy paljon esimerkiksi pankki- ja vakuutustoimintaan.
Robotit voisivat hyvinkin ottaa täyden vastuun myös lentokoneen kuljettamisesta. Sariolan mukaan noin 80 prosenttia lento-onnettomuuksista johtuu pilotin tekemistä virheistä.
”Jos robotit lentäisivät lentokoneita, onnettomuuksia sattuisi todennäköisesti vähemmän. Silti useimmat ihmiset eivät haluaisi nousta koneeseen, jossa ei ole pilottia”, sanoo Sariola.
Sariola pelkää, että robotiikan kehittymistä voi jopa hidastaa se, että ihmisten on helpompi hyväksyä toisten ihmisten kuin robottien aiheuttamat onnettomuudet. Robottionnettomuudetkin yleistyvät väistämättä, kun yhä monimutkaisemmat koneet yleistyvät.
”Tämä voi johtaa siihen, että roboteilta aletaan vaatia lääkkeiden tapaan pitkiä testejä ennen kuin ne päästetään markkinoille.”
Humanoidirobottien esiinmarssi kestää
Roboteista puhuttaessa kannattaa kuitenkin unohtaa vähäksi aikaa ensimmäiseksi mieleen tuleva kuva, jossa näkyy tieteiselokuvien ihmistä muistuttava kone.
”Humanoidiroboteilla tulee oletettavasti olemaan pieni rooli työelämän muutoksessa. Ne ovat toistaiseksi kömpelöitä ja hankalasti ohjelmoitavia”, sanoo Sariola.
Robotin yksiselitteinen määrittely on kaiken kaikkiaan vaikeaa. Esimerkiksi leikkauksissa käytettävässä kirurgirobotissa on vähän älyä, koska se toimii tarkasti kirurgin käskyjen mukaan. Siksi se ei olekaan varsinainen robotti, mikäli kriteereiksi asetetaan älykkyys ja itsenäisyys.
Veikko Sariola on mukana useiden muiden huippuasiantuntijoiden kanssa DNA Busineksen Hyvä paha digitalisaatio –dokumenttielokuvasarjassa. Tutustu sarjaan tästä!
