Blogit

Tällä hetkellä tieto ei rakentamisessa kulje eheästi eri vaiheiden läpi, sanoo Miro Ristimäki. Kuva: Skanska.

Rakennusala valaa perustuksia suurelle digitalisaation läpimurrolle

Suuret, rahassa mitattavat hyödyt houkuttavat myös rakennusalaa tarttumaan digitalisaation ja tiedolla johtamisen mahdollisuuksiin. Parhaillaan menossa on iso murrosvaihe, jossa ala rakentaa erityisesti digimuotoisen tiedon standardoinnilla yhteisiä tulevaisuuden perustuksia. Digiratkaisut ja strukturoitu tieto auttavat myös saamaan paremman otteen alan hiilineutraaliuden haasteesta.

Rakennusalalla on jo paljon digimuotoista tietoa, mutta ongelmana on tämän tiedon hajanaisuus ja kirjavuus. Edelleen on myös runsaasti tietoa, jota ei ole digitaalisessa muodossa. Tämä haittaa koko digitalisaation etenemistä, tiedolla johtamisen tavoitetta ja hiilijalanjäljen pienentämistä. Nyt ponnistelut tilanteen korjaamiseksi ovat toden teolla alkaneet.

”Aikaisemmin on lähinnä maalattu hienoja mahdollisuuksia, joita digitalisaatiolla voi saada, mutta nyt on päästy hype-vaiheesta yli. On ymmärretty, että pitää saada perusasiat kuntoon eli pitää digitoida ensin, jotta voidaan jonakin päivänä digitalisoida”, sanoo kehityspäällikkö ja tekniikan tohtori Miro Ristimäki, joka vetää Skanskan tietomallintamisen ja digitaalisten palveluiden tiimiä.

Hän toteaa, että ratkaiseva edistys vaatii koko alan yhteistä tahtotilaa. Yrityskohtaisesti digitalisaatiossa voi edetä vain tiettyyn rajaan asti.

”Avaintekijänä näen viestinnän eli miten viestitään ja kerrotaan asioista. Vaikka puhutaan digitalisaatiosta, ei pidä käyttää liikaa IT-toimialan termejä, koska sellainen kieli voi hämmentää. Meidän täytyy muistaa korostaa, että digivälineet ovat vain työkaluja”, Ristimäki sanoo.

Kolme digitrendiä: tiedon standardointi, tietomalli ja digikaksonen

Rakentamisessa erottuu Ristimäen mukaan kolme digitrendiä: tiedon strukturointi tai standardointi, tietomallintaminen ja digitaalinen kaksonen. Ensimmäinen muodostaa kivijalan kahdelle muulle ja erityisesti se vaatii alan yhteistä ponnistelua.

”Olennaista on standardointi. Ilman sitä tulee ongelmia”, Skanskan Miro Ristimäki sanoo.

Hän toteaa, että tällä hetkellä tieto ei rakentamisessa kulje eheästi eri vaiheiden läpi. Käytössä on noin 150 eri standardia, eikä metatieto ja strukturointi ole mitenkään yhtenäistä. Tämän seurauksena tehokkuus putoaa paljon, koska sama tieto pitää aina luoda uudelleen eri vaiheissa – alan tiedonhallinnan elinkaari ei ole selkeä.

”Eri sidosryhmät pohtivat, mikä olisi tiedolle yhteinen nimittäjä, ja tässä tullaan GTIN-koodiin, joka on käytössä kaupan alalla. Sen avulla pystyttäisiin sitomaan tietoa yhteen”, Ristimäki sanoo.

Hän luonnehtii GTIN-koodia kuin kalan ruodoksi, joka kulkee arvoketjun läpi. GTIN on lyhenne englannin sanoista global trade item number. Se on tuttu vaikkapa jauhelihapaketista, eli koodi on merkittynä pakkaukseen ja sen avulla voi jäljittää alkuperän ja toimitusketjun.

”Ruotsissa rakennusala on ottanut jo GTIN-koodin käyttöön. Siellä alan toimijat vaativat, että GTIN-koodia kerätään alihankkijoilta ja toimittajilta. Suomessa GTIN vaatii hiukan sulattelua ja nyt käydään keskustelua, mitä se tarkoittaisi”, Miro Ristimäki sanoo.

Digimuotoinen tietomalli yleistyy

Yksi digitaalinen tiedon runko rakennusalalla on jo vakiintunut eli tietomalli (building information modeling). Se on syntynyt rakennuksen suunnittelun ja rakentamisen tarpeita varten, mutta se voisi palvella paremmin valmiin rakennuksen kiinteistönhoidossakin elinkaaren ajan. Arkkitehti suunnittelee geometriaa ja rakennuksen materiaalitietoa sisältävän tietomallin ja sitä voi havainnoida kolmiulotteisesti.

”Tietomalli on kuin iso Excel, joka täyttyy suunnittelun rakentamisen aikana, ja sen iso arvo ovat tietosisällöt ja tietokentät eri asioille. Kaikkea tietoa ei tarvitse änkeä malliin, vaan sitä voi linkittää, ja uskon, että tulevaisuudessa linkityksiä tehdään enemmän ja enemmän”, Ristimäki kertoo.

Skanska on pitkään käyttänyt tietomallia omissa hankkeissa, ja urakoinnissa lähes kaikki on mallinnettu. Jalkauttamisessa on kuitenkin paljon tekemistä, eivätkä monet pienemmät suunnittelutoimistot ja rakennusliikkeet vielä nojaudu tietomalliin työkaluna.

Rakennusalan trendeistä digitaalisen kaksosen ajatus on sama kuin teollisuudessa. Siellä järjestelmistä pyritään luomaan tietokoneella pyörivä kopio tuottamaan tietoa esimerkiksi tuotannon tehokkuuden kehittämiseen.

”Rakennusalalla ei kuitenkaan ole vielä selvyyttä, kuka määrittelee, mikä on digitaalinen kaksonen, eikä ole määritelty, kenelle se luo arvoa, mitä tietoja tarvitaan ja miksi”, Ristimäki kertoo.

Parempaa laatua tehokkaammin ja nopeammin – hiilineutraalisti

Raha motivoi yrityksissä digitalisaation edistämistä. Alan julkisuudessakin esillä ollut kipukohta on tuottavuus, joka on kehittynyt muita toimialoja selvästi heikommin jo vuosikymmeniä. Digiratkaisuilta odotetaan tähän apua, mutta toimintatapojen muutos on alasta itsestään kiinni.

”Uskon, että kolme asiaa kannustaa yrityksiä digitalisoimaan: parempi laatu, parempi kustannustehokkuus ja lyhyemmät läpimenoajat. Yhteisenä nimittäjänä näille tulee tiedon hallinta ja tiedon strukturointi”, Skanskan Miro Ristimäki sanoo.

Raha ohjaa osaltaan myös hiilijalanjäljen pienentämistä. Kaupungit, yritykset ja investoijat asettavat yhä enemmän painetta, että rakennusten pitää olla kestävän kehityksen mukaisia.

”Hiilijalanjäljen laskeminen on kuitenkin hyvin monimutkainen juttu johtuen nykyisistä tiedon rakenteista, eikä benchmarkia ole ollut. Laskenta on kyllä jo mahdollista, mutta joka kerta manuaalisen työn takana. GTIN-numero osaltaan loisi mittaamiselle edellytykset”, Ristimäki sanoo.

Lue myös: Viisi vinkkiä rakennustyömaan digitalisointiin

Avainsanat:

Digitalisaatio

Lue lisää uudesta työstä

3/2024 DNA Yrityksille

DNA:n vahvat pohjoismaiset hartiat takaavat sujuvat digipalvelut läpi Pohjolan

Artikkeli
3/2024 DNA Yrityksille

Katsaus kyberturvan nykytilaan – kyberresilienssin vahvistaminen on välttämätöntä

Artikkeli
3/2024 DNA Yrityksille

Valokuitu vai 5G FWA – tiedätkö nämä 5 asiaa kiinteästä 5G-yhteydestä?

Artikkeli
3/2024 DNA Yrityksille

Näin ennakoit kustannukset: hanki mobiililaitteet palveluna

Miltä näyttää teknologian vuosi 2024?

Uljaan uuden huomisen onnennumero on 14 – nimittäin niin monta nousevaa teknologiatrendiä esitellään DNA:n vuoden 2024 teknologiatrendiraportissa! Lue valppaasti, sillä monet näistä trendeistä tulevat jättämään jälkensä historiaan.

 

Pysy digitalisaation vauhdissa.

Tilaa DNA Yrityksille -uutiskirje sähköpostiisi!

Hyödynnetäänkö teillä jo uuden työn mahdollisuuksia? Ota yhteyttä – katsotaan yhdessä parhaat ratkaisut yrityksellesi.