Julkinen mobiiliverkko on altis viiveen ja kapasiteetin vaihtelulle. Privaattiverkon avulla voidaan varmistaa, että siirtonopeus ja viive pysyvät halutulla tasolla. Privaattiverkkoratkaisut avaavat kiinnostavia mahdollisuuksia niin liiketoiminnalle kuin terveydenhuollollekin.
Julkisen mobiiliverkon kapasiteetti ja viive muuttuvat siihen kohdistuvan kuormituksen sekä tiedon kulkeman matkan mukaan, eli verkkoa samanaikaisesti käyttävien laitteiden määrä tai datan verkossa kulkema matka saattaa vaikuttaa sen toimintatuntumaan. Kun verkko kuormittuu tai tieto kulkee fyysisesti pitkän matkan, näkyy se käyttäjille esimerkiksi pidempinä latausaikoina.
"Kun käyttäjän mobiililaite yhdistyy internetiin, kulkee dataliikenne aina vain muutaman keskitetyn solmupisteen kautta Suomessa, vaikka käyttäjä laitteineen ja käytetty palvelu sijaitsisikin Lappeenrannassa tai Oulussa. Kun data joutuu kiertämään lenkin, syntyy viivettä", selittää Ville Kantola , DNA:n business development manager.
Erityisen pieni viive voi pelastaa hädässä Viive on verkon käyttäjän vihollinen. Sitä muodostuu erityisesti silloin, kun bitin täytyy kulkea fyysisesti pitkä matka. Kun matkaa lyhennetään, myös viive lyhentyy. Viiveen helpottamiseksi, privaattiverkon voi rajata tietylle alueelle ja varmistaa, että verkossa ei ole muuta ruuhkaa. Tällöin bitit eivät joudu matkustamaan fyysisesti pitkiä matkoja eikä verkkoa kuormita toisten käyttäjien liikenne.
Yksi privaattiverkon erityispiirre on erittäin pieni viive. Kun puhutaan siitä, millaisilla toimialoilla privaattiverkkoja voidaan hyödyntää, esiin nostetaan usein kaivostoiminta, autonomiset kulkuneuvot ja tehtaat. Vaikka kaikki edellä mainitut ovatkin erinomaisia esimerkkejä kyseessä olevan teknologian hyödyntämisestä, ne eivät välttämättä avaa privaattiverkon toimintaa helpoimmalla tavalla.
"Sosiaali- ja terveysalalla privaattiverkkoja voisi hyödyntää esimerkiksi ambulansseissa. Kun kyse on ihmishengistä, ovat luotettavat ja toimivat yhteydet äärimmäisen tärkeitä. Ensihoitajien on saatava tarvittavat potilastiedot mahdollisimman nopeasti, eli mahdollisimman pienellä viiveellä", selvittää DNA:n privaattiverkkojen myyntipäällikkö Anssi Johansson .
Heikot yhteydet voivat myös aiheuttaa niin suuren viiveen, että koko järjestelmän yhteys katkeaa. Dataliikenteen optimointi privaattiverkon avulla helpottaa tätä tilannetta. Mitä nopeammin ambulanssihenkilökunta pääsee käsiksi tietoihin, sitä nopeammin apua kaipaavaa henkilöä voidaan hoitaa.
Privaattiverkko lunastaa lupauksensa jo tänään Privaattiverkon käyttäjälle voidaan antaa lupaus laadusta, viiveestä ja nopeudesta. Se lisää myös tietoturvaa, kun dataan pääsevät käsiksi vain tietyllä alueella ja laitteilla toimivat. Taustalla oleva teknologia hyödyntää mobiiliverkkoja, jolloin yhteys rakentuu mobiiliverkon päälle. Sen ansiosta teknologia on helposti saatavilla jo tänään.
"Privaattiverkko tuo yhteydet sellaisiin paikkoihin, jonne esimerkiksi kuidun asentaminen olisi mahdotonta tai kallista, sillä se toimii mobiiliverkon päällä. Tämän vuoksi privaattiverkon voi pystyttää minne tahansa Suomessa, ilman suuria investointeja infrastruktuuriin", toteaa Johansson.
Privaattiverkon voi myös hankkia osaksi täydentämään jo olemassa olevaa infrastruktuuria, sen ei tarvitse olla ainoa tai ensisijainen yhteysvaihtoehto. Kaikkea ei myöskään tarvitse osata, tietää, rakentaa tai ideoida itse, vaan DNA:n ammattilaiset ovat mieluusti apuna ajatuksesta toteutukseen asti.
"Privaattiverkko tarjoaa hyvin skaalautuvia ratkaisuja, muutamista kymmenistä laitteista alkaen aina tuhansiin asti – eli verkko palvelee kaiken kokoisia yrityksiä pienistä suuriin, jos toiminnan profiili on sellainen, että dataliikennettä voidaan optimoida. Kerromme mielellämme lisää privaattiverkoista kaikille kiinnostuneille", Kantola vinkkaa.
Privaattiverkko on helppo ottaa käyttöön kaikkialla, missä on jo mobiiliverkko. Katso videolta, kuinka privaattiverkko lyhentää bitin matkaa ja siten mahdollistaa erittäin pienen viiveen:
VIDEO
Lue lisää: Privaattiverkko takaa kapasiteetin kriittisille liiketoimintasovelluksille
Artikkeli päivitetty 13.9.2022. Alunperin artikkeli on julkaistu 29.4.2022.
