Oppiminen tulevaisuudessa – intoa ja ahaa-elämyksiä

Tulevaisuuden koulu valmistaa nuoria alati uudistuvaan maailmaan eikä vain seuraavaan kokeeseen.

Tulevaisuuden koululaiset haluavat oppia. He innostuvat oppimisesta ja kokevat ahaa-elämyksiä. Tähän haluaa uskoa se joukko, jonka DNA kutsui eri aloilta pohtimaan oppimisen nykytilaa ja tulevaisuutta.

”Lähdin itse opiskelemaan aikoinaan opettajaksi, koska mielestäni koulu oli aika ikävä paikka. Siellä opetettiin asioita kuplassa ja paperilla. Testaamme yhä hyvin paljon ulkoa opittua tietoa – sellaista tietoa, joka löytyy kännykästä nanosekunnissa”, toteaa Microsoftin digitaalisen oppimisen strategian tiimin johtaja, Kati Tiainen.

”Helpoin tapa saada ihan hyvä tulos kokeissa on lukea hirveästi asioita juuri ennen koetta”, harmittelee myös Pekka Peura.

Hän työskentelee lukion rehtorina, ja hänet tunnetaan koulumaailmassa aktiivisena oppimisen uudistajana.

Maailman vai PISAn ehdoilla?

Koulun pitäisi valmistaa nuoria maailmaan, joka muuttuu yhä huimempaa vauhtia.

”Tarvitaan opettajia, jotka ovat hyviä epävarmoissa tilanteissa ja jotka auttavat nuoria luomaan vahvaa itsetuntoa ja sellaista maailmankuvaa, että nämä pärjäävät riippumatta siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Se on vaikea tehtävä”, sanoo koulutusta kehittävän Scool-yhtiön perustaja, innovaation ja luovuuden lietsoja Saku Tuominen.

Opettajien ohella Tuominen haastaa koko koulutusjärjestelmän. Hän toivoo, että Suomi, PISA-tutkimuksen mallioppilas, uskaltaisi uudistua ja kyseenalaistaa koko tutkimuksen.

”Siinä se haaste on. Silloin, kun olet maailman paras, on hirveän vaikea muuttaa yhtälöä. Jos et olekaan sen jälkeen maailman paras, olet epäonnistunut”, Tiainen komppaa.

Digitaaliset välineet käyttöön fiksusti

Peuran mukaan nuorten on sisäistettävä digitalisaatio sen ytimiä myöten, jotta he pärjäisivät digitalisaation mullistamassa maailmassa. Tiainen uskoo, että digitaaliset välineet tarjoavat myös runsaasti mahdollisuuksia uudenlaiseen oppimiseen.

”Teknologialla ei pidä automatisoida vanhaa oppimista, esimerkiksi siirtää työkirjan tehtäviä appiin, vaan teknologian täytyy olla väline, jolla rakennetaan tietoa, pohditaan ja ollaan vuorovaikutuksessa”, Tiainen sanoo.

Muun muassa digitaaliset pelit voivat, hänen mukaansa, tukea oivallisesti ongelmanratkaisua ja yhteistoimintaa. Esimerkiksi Minecraft-peliä hyödynnetään oppimisen välineenä jo kautta maailman.

Oppimisen ja vuorovaikutuksen taitoja

Parhaimmillaan digitaaliset välineet tukevat koulua, jossa jokainen oppilas saa mahdollisuuden oppia omalla tavallaan. Välineet ja valveutuneet opettajat eivät kuitenkaan muuta maailmaa yksin. Jos opitaan uudella tavalla uudenlaisia asioita, vanhanajan mittarit, kuten kokeet, tuskin toimivat. Peura löytää lupaavia merkkejä tänä vuonna uudistuvista opetussuunnitelmista.

”Siellä ei puhuta enää niinkään osaamisen mittaamisesta, vaan arviointi nähdään tavoitteiden asettamisena, ja arviointiprosessi on oppilaan ohjaamista ja kannustamista”, Peura sanoo.

Hänen mukaansa arvosanan sijaan on aika tavoitella oleellisia taitoja – oppimisen ja vuorovaikutuksen taitoja.

Katso lisää alla olevasta videosta.

Avainsanat:

Artikkeli Digitalisaatio Oppiminen

Lue lisää uudesta työstä

Hyödynnetäänkö teillä jo uuden työn mahdollisuuksia? Ota yhteyttä – katsotaan yhdessä parhaat ratkaisut yrityksellesi.