Blogit

"Lyhyemmät työviikot voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, että työntekijät ovat tyytyväisempiä ja tuottavampia, ja että yritykset ovat siten kannattavampia", Joe O´Connor Work Time Reduction Center of Excellencen johtaja ja 4 Day Week Globalin entinen toimitusjohtaja sanoo.

Onnellisempi, terveempi, tuottavampi – Ratkaiseeko nelipäiväinen viikko työpaikkojen burnout-kulttuurin?

Irtisanoutumisaalto, työntekijäpula, lahjakkuuksista kiinnipitäminen, loppuun palaminen - nämä ovat useita aloja vaivaavia ajanmerkkejä monissa länsimaissa.

Suomi ei poikkea tästä. Kauppakamarien jäsenyrityksille tehdyn kyselyn mukaan yrityksistä noin 70 prosentilla on pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta. Peräti 73 prosenttia yrityksistä kertoi työvoiman saatavuuden rajoittavan yrityksensä kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä. Teknologiateollisuus ry on todennut, että teknologiayritykset tarvitsevat 130 000 uutta työntekijää seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kilpailu osaajista on siis kovempaa kuin koskaan. 

Samaan aikaan työntekijät ovat usein väsyneitä tai loppuun palaneita. Kelan tilastojen mukaan mielenterveyden häiriöt aiheuttavat yli kolmanneksen työpoissaoloista. Työterveyslaitoksen mukaan puolestaan noin neljännes väestöstä kärsii vähintään lievästä työuupumuksesta, ja luvut ovat kasvussa. 

Työnantajien tulee siis ratkoa kahta ongelmaa yhtä aikaa: on yritettävä löytää uusia kykyjä ja samalla taata työn mielekkyys nykyisille työntekijöille. Miten yritykset voivat varmistaa, että ne pystyvät pitämään kiinni työntekijöistään nykyisessä myllerryksessä?  

Löytyykö nelipäiväisestä työviikosta ratkaisu?

Nelipäiväisen työviikon mahdollisuuksiin uskoo Joe O'Connor, Work Time Reduction Center of Excellencen johtaja ja 4 Day Week Globalin entinen toimitusjohtaja. 

"Lyhyemmät työviikot voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, että työntekijät ovat tyytyväisempiä ja tuottavampia, ja että yritykset ovat siten kannattavampia", O´Connor sanoo. 

Vuonna 2022 voittoa tavoittelematon 4 Day Week Global -järjestö käynnisti kuuden kuukauden koejakson yrityksille Irlannissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Ison-Britannian kokeilu on tähän mennessä maailman suurin nelipäiväisen viikon testijakso. 

Lähes puolet (46 %) Yhdistyneen kuningaskunnan kokeiluun osallistuneista yrityksistä ilmoitti, että niiden tuottavuus oli pysynyt suunnilleen samalla tasolla kuin viisipäiväisen viikon aikana. Kolmasosa (34 %) sanoi tuottavuuden parantuneen hieman ja 15 prosenttia sanoi sen parantuneen merkittävästi.

"Kokeiluista tehtyjen tutkimusten mukaan lyhyemmät työviikot lisäsivät tuottavuutta, hyvinvointia ja työntekijöiden yhteishenkeä. Ne myös paransivat osaajien houkuttelua ja sitouttamista. Esimerkiksi eräässä kokeiluun osallistuneessa yrityksessä hakemusten määrä avoimiin työpaikkoihin viisinkertaistui ja työntekijöiden pysyvyys parani merkittävästi. Yritys oli aiemmin kamppaillut molempien kanssa, ja sen oli erityisen vaikea pitää kiinni työntekijöistään", O'Connor sanoo. 

O'Connorin mukaan lisääntynyt pysyvyys ja siitä johtuvat kustannussäästöt yritysten rekrytoinnissa ja työhönotossa voivat olla niin merkittäviä, että jotkut yritykset tyytyvät siihen, että tuottavuus ei pysy pilottia edeltävällä tasolla. Etenkin, kun toisessa vaakakupissa on pienemmät terveydenhuoltokustannukset, irtisanoutumisten väheneminen ja lahjakkuuksien houkuttelevuuden lisääntyminen. 

Harvojen herkkua vaiko hopealuoti joka saralle?

Ilmassa leijuu kysymyksiä: Onko tämä tarkoitettu kaikille? Entä siitä aiheutuvat palkanalennukset matalapalkka-aloilla?  

"Edistämämme nelipäiväisen työviikon malli tarkoittaa työviikon lyhentämistä 40 tunnista 32 tuntiin samalla palkalla ja eduilla. Se, miten tämä järjestetään, voi näyttää erilaiselta eri toimialoilla, jopa samassa yrityksessä, jossa on useita osastoja. Joissain voi olla erilaisia tarpeita järjestää henkilöstön saatavuus viikon aikana", O'Connor sanoo. 

Pilottihankkeet, jotka ovat suurelta osin onnistuneet, ovat myös paljastaneet parantamisen varaa. 

"Pilottihankkeiden aikana saimme selville, että suuremmat yritykset tarvitsevat enemmän räätälöityä apua. Koejakson on oltava pidempi kuin kuusi kuukautta, ehkä yhteensä 12–24 kuukautta. Suuremmat yritykset tarvitsevat myös enemmän räätälöintiä järjestelmään, ja malli on ehkä sopeutettava eri tavoin eri osastoille. Esimerkiksi asiakaspalvelussa ei välttämättä ole järkevää antaa kaikille vapaata perjantaisin", O'Connor sanoo.

Valtaosa pitää muutosta kannattavana. "Lähes 90 prosenttia kokeilun läpikäyneistä yrityksistä aikoo pitää kiinni nelipäiväisestä työviikosta", O'Connor sanoo. 

Tästä huolimatta O´Connor muistuttaa, että tulokset ovat valikoidulta ryhmältä. 

"Pilottiin osallistuvat yritykset ovat jo melko edistyksellisiä ja sitoutuneita pilottiin.  Ne, jotka eivät pysy muutoksessa mukana pilotin jälkeen, joutuvat yleensä kohtaamaan epäjatkuvuustekijöitä: johtajan vaihtuminen, yrityksen taloudellisen aseman muuttuminen ja niin edelleen."  

Sukupuolten tasa-arvon puolesta  

Nelipäiväinen työviikko merkitsee muutosta kaikille työntekijöille, ja se saattaa samalla tasoittaa sukupuolten välistä kilpailuasemaa. 

"Kun työskentelin eräässä irlantilaisessa ammattiliitossa, teimme kyselytutkimuksen jäsentemme keskuudessa. Monet naiset kertoivat meille, että vaikka he tekevät nimellisesti nelipäiväistä työviikkoa, odotukset ja työpanos pysyvät samoina – heille vain maksetaan vähemmän. Yleinen nelipäiväinen työviikko voisi tasoittaa toimintaedellytyksiä. Kyseessä on siis merkittävä uraan liittyvä tasa-arvokysymys", O'Connor sanoo. 

Palkattoman työn jakautuminen tarkoittaa sitä, että pääasiassa naiset tekevät osa-aikatyötä, mikä vaikuttaa usein naisten urakehitykseen ja helpottaa sukupuolten välisiä eroja työpaikoilla. Noin 17 prosenttia suomalaisista tekee osa-aikatyötä, naiset huomattavasti useammin kuin miehet: joka viides nainen tekee osa-aikatyötä, miehistä joka kymmenes. 

Kiistatonta on, että uteliaisuus on herännyt, eikä nelipäiväinen viikko ole enää vain teoreettinen rakennelma: joissakin maissa lainsäätäjät ovat panneet asioita liikkeelle. 

Suomessa pääministeri Marin pohti nelipäiväisen viikon mahdollisuutta jo kautensa alussa, mutta sittemmin keskustelu on hiipunut.  Isossa-Britanniassa lakiesitystä nelipäiväisen työviikon säätämisestä käsiteltiin parlamentin alahuoneessa lokakuussa 2022. 

Jotta ehdotuksesta tulisi laki, sen on ylitettävä monia esteitä, ja se on kaukana hyväksymisestä. Se on kuitenkin osoitus siitä, että keskustelu on saamassa jalansijaa. 

 

Työuupumuksen selättämiseen on monta tapaa. Lue, miten digitaalisia hyvinvointi ja terveyspalveluita tarjoava Auntie käy verkkotapaamisilla työuupumusta vastaan

Avainsanat:

Muuttuva työ Työkulttuuri Johtaminen

Lue lisää uudesta työstä

Artikkeli
7/2024 DNA Yrityksille

Älä anna stressin ottaa ohjaksia – hyvinvointilääkärin vinkit työn ja vapaa-ajan tasapainoon

Artikkeli
7/2024 DNA Yrityksille

10+1 välttämätöntä vinkkiä yrityksen kyberresilienssin vahvistamiseksi

Artikkeli
7/2024 DNA Yrityksille

Miten teknologiayritys uudistuu palveluorganisaatioksi?

Artikkeli
7/2024 DNA Yrityksille

Terveydenhuoltokin hyötyy reunalaskennasta – parempaa hoitoa haja-asutusalueille

Miltä näyttää teknologian vuosi 2024?

Uljaan uuden huomisen onnennumero on 14 – nimittäin niin monta nousevaa teknologiatrendiä esitellään DNA:n vuoden 2024 teknologiatrendiraportissa! Lue valppaasti, sillä monet näistä trendeistä tulevat jättämään jälkensä historiaan.

 

Pysy digitalisaation vauhdissa.

Tilaa DNA Yrityksille -uutiskirje sähköpostiisi!

Hyödynnetäänkö teillä jo uuden työn mahdollisuuksia? Ota yhteyttä – katsotaan yhdessä parhaat ratkaisut yrityksellesi.