Blogit

Johanna Vilmin ja Veera Virintien perustama Silta Education rakentaa nimensä veroisesti siltaa keskittymiskyvyn tutkimuksen ja käytännön työkalujen välille. 

Onko yrityksessäsi fokus- vai burnout-kulttuuri? – Keskittymisvalmentajan opeilla treenaat organisaatiosi keskittymiskyvyn huippuunsa

Moni tietotyötä tekevistä on huomannut saman ongelman: keskittymisestä on tullut entistä vaikeampaa. Jatkuvasti ilmoituksista piippaavat laitteet ja älypuhelinta hamuava käsi eivät tee nykypäivän keskittymisympäristöstä helppoa. Onneksi keskittymiskykyä voi kuitenkin treenata. Mikä parasta, samoilla nikseillä kehität myös ongelmanratkaisukykyäsi ja luovuuttasi.

Tietotyöläisen aivot joutuvat koville kamppaillessaan erilaisten ärsykkeiden kanssa joka päivä. Tietotulva on valtava ja eri kanavia on lukematon määrä. Koska häiriötekijöitä on enemmän kuin koskaan, on keskittymiskyvyssä nähty selvää laskua.

”Keskittymisvaikeuksista ja muistinheikkenemisestä raportoidaan yhä enemmän. Se johtuu multitaskaamisesta eli siitä, että poukkoilemme tehtävästä toiseen. Vuonna 2023 tehdyn tutkimuksen mukaan tietotyöläinen vaihtaa tehtävää keskimäärin 47 sekunnin välein. Vielä pari vuotta sitten kyseinen aika oli kolme minuuttia”, Veera Virintie kertoo.

Tietotyöläinen vaihtaa tehtävää keskimäärin 47 sekunnin välein.

Virintie on aivotutkimukseen erikoistunut kasvatustieteilijä. Hänen ja Johanna Vilmin perustama Silta Education rakentaa nimensä veroisesti siltaa keskittymiskyvyn tutkimuksen ja käytännön työkalujen välille. Fiksumman aivotyön ja kestävämmän työelämän asiantuntijat tavoittelevat maailmaa, jossa burnoutataan harvemmin ja keskitytään paremmin.

Virintie kuitenkin uskoo yhtiökumppaninsa kanssa, että keskittymisvaikeuksien suhteen kyseessä on heiluriliike. Nyt ollaan keskittymiskyvyn aallonpohjalla, mutta suunta voi myöhemmin kääntyä. 

Ihmisen aivoja ei ole luotu keskittymään – mutta onneksi keskittymiskykyä voi treenata

Olemme opettaneet aivomme hamuamaan jatkuvia keskeytyksiä. Vaihdamme jatkuvasti tehtävää ja tarjoamme aivoillemme vain lyhyttä keskittymistä vaativia tehtäviä. Meille on miellyttävämpää tehdä tehtäviä, jotka ovat keskittymiseltään lyhytjänteisiä, kuten vastata viesteihin ja sähköposteihin, ja siirtää pidempää keskittymistä vaativat tehtävät tulevaisuuteen.

”Haluan kuitenkin lohduttaa, että keskittymisen haasteissa tulee ymmärtää, että ihmiset ovat luonnostaan aika huonoja keskittymään. Meillä on edelleen samat aivot kuin metsästäjä-keräilijöillä 15 000 vuotta sitten. Aivomme ovat kehittyneet huomaamaan kaiken ympäristössämme uhkaavan, uuden tai nautintoa tuottavan”, Virintie muistuttaa.

Vaikka omassa keskittymiskyvyssä olisi havainnut muutoksen huonompaan suuntaan, ei kannata vaipua epätoivoon. Keskittymiskykyyn tulee suhtautua kuin mihin tahansa treenattavaan lihakseen.

”Hyvä tapa treenata keskittymistä on esimerkiksi kirjan lukeminen. Tutkaile, kauanko maltoit keskittyä, kunnes ajatus lähti harhailemaan. Systemaattinen keskittymistreeni tuo tuloksia ja mahdollisuuden päästä syväkeskittyneeseen tilaan, jossa ratkotaan ongelmia ja ollaan luovia.” 

Tiedostaminen onkin ensimmäinen ja tärkein askel keskittymiskyvyn korjaamiseen. Kun mieli lähtee harhailemaan, sen voi huomata ja näin palauttaa kesken jääneeseen tehtävään, kuten raportin kirjoittamiseen.  

Arjen peruspalikat ovat myös keskittymiskyvyn rakennusainetta 

Keskittymiskyvyn parantaminen ei vaadi vippaskonsteja, vaan perusasioilla pääsee pitkälle. 

”Liikunta tekee ihmisen fiksummaksi. Hippokampuksessa, joka on aivojen muistikeskus, syntyy liikunnan aikana uusia aivosoluja. Liikunnan jälkeen oppiminen on tehokkaampaa, kun päästään hyödyntämään uusia soluja”, Virintie kertoo. 

Tämän vuoksi etätyöläisen aamukävely korttelin ympäri tai työmatkan hyötyliikunta ei olekaan treeniä vain keholle, vaan myös aivoille. 

”Liikunnan hyödyt näkyvät myös luovassa ajattelussa. Liikuntasuoritus kohentaa mielialaa ja lisää hyvän olon välittäjäaineiden, eli dopamiinin, endorfiinin ja serotoniinin, määrää. Kun mieliala on koholla, saamme positiivisempia ajatuksia ja enemmän uusia ideoita.” 

Liikunnan lisäksi nukkuminen on tärkeä puhdistautumisrituaali aivoille, jotka oppivat työssä jatkuvasti uutta. 

”Uni on kaiken oppimisen perusta. Laadukas ja riittävän pitkä uni huuhtelee aivoistamme pois kaiken kuonan, mikä tietotyössä kertyy. Unen lisäksi tauot ovat tärkeitä palautumishetkiä. Esimerkiksi lennonjohtaja saa tehdä töitä vain kaksi tuntia putkeen ennen taukoa, sillä sen jälkeen heidät nähdään vaarana lentoliikenteelle. Ihminen ei pysty keskittymään ja käyttämään keskittymiseen ja motivaatioon tarvittavaa etuotsalohkoa kovin pitkiä aikoja kerrallaan.” 

Entä millainen on parhaiten palauttava tauko?

”Paras tauko on sellainen, jonka aikana noustaan ylös ja tehdään jotain ihan muuta. Ärsykkeellinen somen selailu ei ole aivoille oikea tauko.”

Luo organisaatiokulttuuri, joka tukee keskittymistä

Vaikka keskittymiskyky lähtee yksilöstä, se on myös organisaation yhteinen asia. Keskittymiskyvyn tulisi kiinnostaa myös yrityksen johtoa, sillä se on tuottavuuden ja uusien innovaatioiden edellytys. Virintie puhuu kahden eri kulttuurin organisaatioista: fokus- ja burnout-kulttuureista.

Keskittymiskyky on tuottavuuden ja innovaatioiden edellytys.

”Burnout-kulttuurissa arki on tulipalojen sammuttelua ja multitaskaamista. Taitoja tai tahtoa keskittymiskyvyn parantamiseen ei ole. Vapaa-ajalla ei tapahdu riittävää palautumista.”

Jos organisaatio päättää tehdä keskittymiskyvyn tukemisessa ryhtiliikkeen, muutos lähtee pelisääntöjen määrittämisestä koko organisaatiolle. Nappaa alta Virintien vinkit burnout-kulttuurin muuttamisesta fokuskulttuuriksi.

Kysymyksiä keskittymisen pelisääntöjen määrittelyyn

1. Toiminta palavereissa. Kunnioitetaanko palavereissa läsnäoloa, vai onko lupa multitaskata, mikä vähentää keskittymistä palaverin aiheeseen? 

2. Viesteihin vastailu. Tuleeko viesteihin vastata viipymättä, vai riittääkö, että jokainen tarkistaa viestinsä esimerkiksi parin tunnin välein? 

3. Fokusaika kalenterista. Onko kalenterista lupa varata aikaa työnteolle ja keskittymiselle? Saako työkaverin fokusajan päälle buukata palaverin? 

4. Paukut palautumiseen. Odotetaanko viesteihin vastaamista myös työajan ulkopuolella? 

5. Tapa puhua, tapa toimia. Huolehditaanko organisaatiossa, että työntekijöiden työkuormat kannustavat keskittymiseen eivätkä hutilointiin? Puhutaanko organisaatiossa avoimesti keskittymisen haasteista ja yhteisistä toimintavoista?

 

Kun tietotyöläisten keskittymiskyky on hiottu huippuunsa, on syytä tarkistaa, että myös yhteydet tukevat optimaalisesti työntekijöidesi työtä. Lue lisää! 

Avainsanat:

Muuttuva työ Työkulttuuri Johtaminen

Lue lisää uudesta työstä

Artikkeli
6/2024 DNA Yrityksille

Johtaja, älä kurista yrityksesi verkkoja – vanhanaikainen verkkoinfra hidastaa toimintaa ja lisää riskejä

Artikkeli
6/2024 DNA Yrityksille

Muhoslaisia energiavarastoja pian ympäri Eurooppaa? Cactos tähtää kansainvälisille markkinoille

Artikkeli
6/2024 DNA Yrityksille

Korvat hörölle: luvassa on teknologiaa, tietoturvaa ja trendejä

Artikkeli
5/2024 DNA Yrityksille

Liningin vedenohjausjärjestelmä valvoo maailman puhtaimman veden kulkua IoT- ja APN-ratkaisujen avulla

Miltä näyttää teknologian vuosi 2024?

Uljaan uuden huomisen onnennumero on 14 – nimittäin niin monta nousevaa teknologiatrendiä esitellään DNA:n vuoden 2024 teknologiatrendiraportissa! Lue valppaasti, sillä monet näistä trendeistä tulevat jättämään jälkensä historiaan.

 

Pysy digitalisaation vauhdissa.

Tilaa DNA Yrityksille -uutiskirje sähköpostiisi!

Hyödynnetäänkö teillä jo uuden työn mahdollisuuksia? Ota yhteyttä – katsotaan yhdessä parhaat ratkaisut yrityksellesi.