Johtoajatuksia-podcast tarjoaa laaja-alaisen katsauksen siihen, missä teknologinen murros menee juuri nyt – tekoälystrategiasta tietoturvaan, johtamisen muutokseen ja tulevaisuuden verkkoihin. Toimitusjohtajana työskentelevä sekä aktiivisesti startup-kentällä vaikuttava juontajamme Amel Gaily haastaa podcastin vieraita kiperillä, vahvasti liiketoimintaan kytkeytyvillä kysymyksillä.
Gaily kiteyttää podcastin syvimmän tarkoituksen näin:
”Teknologinen kehitys on tällä hetkellä niin nopeaa, että jo se, että pysähdytään hetkeksi vetämään asioita yhteen, on valtavan arvokasta.”
Tekoälystrategian ainekset kumpuavat yrityksen strategiasta
Tekoälystrategiaa käsittelevässä jaksossa AI Finlandin johtaja Karoliina Partanen, OP:n Chief AI Officer Juha Vesanto ja DNA:n viestintäratkaisuliiketoiminnan johtaja Mari Eklund pohtivat, millaisen tekoälystrategian yritykset tarvitsevat ja millaista uutta liiketoimintaa tekoälyn avulla voidaan luoda.
”Ensin tulee tarkastella yrityksen ydinstrategiaa, visiota ja missiota. Mitä tavoitellaan ja miten tekoäly mahdollistaa sen? Uusia mahdollisuuksia on lukemattomia, mutta sitten täytyy käyttää strategista harkintaa: millä ideoilla on suurin vaikutus omaan liiketoimintaan?” Partanen havainnollistaa.
Erityisesti isommissa organisaatioissa on olennaista huolehtia siitä, että tekoälyn hallintamalli on kunnossa. OP:ssa päätöksentekoa on tietoisesti viety alemmas organisaatiossa.
”Vastuuta riskienhallinnasta ja muista kriittisistä osa-alueista täytyy kantaa myös siellä, missä liiketoiminnallinen hyöty syntyy”, Vesanto tiivistää.
Muuttuvat geopoliittiset raamit syöttävät jatkuvia kierrepalloja yrityksille
Myllerrykset maailmalla vaikuttavat myös suomalaisyritysten arkeen. Tietoturvateemaisessa jaksossa Cyberwatch Finlandin perustaja ja toimitusjohtaja Aapo Cederberg, PlusTerveyden tietohallintopäällikkö Mika Alho ja DNA:n kyberturvasta ja digitaalisista alustoista vastaava johtaja Kaapro Kanto sukelsivat tuiki tärkeään johdon tilannekuvaan ja tekoälyn rooliin kyberturvan vahvistamisessa.
”Puhun yleensä älykkäästä kyberturvallisuudesta. Se tarkoittaa sitä, että ei osteta kaikkea, mitä on tarjolla, vaan tiedetään omat tarpeet ja luodaan yritykseen kokonaisvaltainen kyberturvallisuuskulttuuri. Johdon tilannekuvan pitää olla jatkuvasti ajan tasalla”, Cederberg kuvailee.
Yrityksen johto kantaa viime kädessä vastuun kyberturvasta. Siksi jokaisella johtajalla tulee olla ymmärrys siitä, millaisella hiekkalaatikolla leikitään ja millaisia uhkia näköpiirissä lymyilee. Jos omat resurssit eivät riitä, avuksi kannattaa valjastaa kumppani tai kumppaneita, joilla on käytössään viimeisimpiä teknologioita ja vahvaa asiantuntijuutta.
”Meillä on pieni hallinto-organisaatio, joka ei pysty reagoimaan mahdollisiin tietoturvauhkiin kellon ympäri. Tekoälyavusteisen DNA SOC -palvelun avulla pystymme toimimaan luotettavasti ja luottamaan siihen, että tietoturvauhkiin reagoidaan”, Alho kertoo.
Johtajan tärkein taito tekoälyn aikakaudella on kriittinen ajattelu
Gailyn näkökulmasta yksi kauden kiinnostavimmista keskusteluista käytiin kriittisen ajattelun merkityksestä tekoälyn aikakaudella. Jakson vieraat Fennian toimitusjohtaja Hanna Hartikainen, tekoäly-yrittäjä Tero Ojanperä ja DNA:n yritysliiketoiminnan johtaja Anna-Mari Ylihurula olivat yhtä mieltä siitä, että sitä ei saa missään nimessä unohtaa.
”Vaikka tekoälystä on paljon hyötyä, olen samaan aikaan huolissani omasta ajattelusta. Oma ajattelu voi jäädä ohueksi tai jopa olemattomaksi, jos näkemyksellisyyden ulkoistaa”, Hartikainen pohtii.
Toisaalta tekoäly voi myös demokratisoida keskustelua. Tekoäly selittää vieraat termit ja avaa ammattijargonin nopeasti esimerkiksi johtoryhmän kokouksessa, jolloin ymmärrys syntyy nopeammin ja keskustelu helpottuu.
Tekoälyn todellinen hyöty syntyy kuitenkin siitä, miten sitä hyödynnetään liiketoiminnan kehittämisessä ja asiakkaiden tarpeisiin vastaamisessa.
”Jos ajatellaan kärjistetysti, niin tekoäly tekee teknologiasta yksinkertaisempaa, jolloin asioita voidaan tehdä paljon nopeammin. Johtajan tehtävä on varmistaa, että organisaatio ei keskity tekoälyn tekemiseen vaan siihen, miten tekoäly tuottaa asiakasarvoa”, Ojanperä kertoo.
Tulevaisuuden verkot luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia
Verkkoja käsittelevässä jaksossa VTT:n Connectivity Lead Mika Rantakokko, Virran energiapalveluista vastaava johtaja Juha Karppinen ja DNA:n teknologiajohtaja Sari Leppänen syventyivät tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksiin. Mitkä toimialat hyötyvät ensimmäisten joukossa 6G:n ja muiden uusien verkkoratkaisujen kehityksestä?
”Ensimmäisenä mieleen nousee teollisuus, jossa tietoverkkojen luotettavuus, matala latenssi ja suuri kapasiteetti ovat kriittisiä. Myös liikenne ja logistiikka hyötyvät merkittävästi: olemme menossa kohti yhä autonomisempia ajoneuvoja ja automaattisempia logistisia verkkoja, ja se vaatii taustalle erittäin luotettavaa teknologiaa. Samalla verkkojen merkitys kasvaa myös resilienssin ja turvallisuuden näkökulmasta”, Rantakokko kertoo.
Karppinen nostaa esiin konkreettisen esimerkin siitä, miten sähköautot voivat tasapainottaa sähköverkkoa mahdollisten vika- tai häiriötilanteiden aikana:
”Suurin sähkönvarastokapasiteetti tulee olemaan sähköautoissa. Perinteinen henkilöauto on valtaosan ajasta parkissa, jolloin se voi osallistua energiaverkkojen toimintaan. Vehicle-to-grid-teknologia mahdollistaa sen, että kun auto kytketään latauspisteeseen, se muuttuu akuksi. Näin meillä on maailman suurin akku käytettävissämme.”
Teknologiamurros on myös ihmismielen murros
Neljään jaksoon mahtui paljon asiaa, mutta jotain täytyy aina rajata myös ulkopuolelle. Mikä on sellainen aihe, josta Gaily haluaisi vielä kuulla lisää?
”Olisi hienoa keskustella vieraan kanssa, joka analysoi ihmismieltä tämän teknologisen murroksen kourissa. Teknologiasta puhutaan paljon, mutta vähemmän siitä, mitä se tekee meille ihmisinä. Miten mieli käsittelee jatkuvaa muutosta, epävarmuutta ja tunnetta siitä, että oma osaaminen vanhenee?”
Gaily muistuttaa, että teknologinen kehitys on osa loogista jatkumoa, vaikka se tuntuisi hetkessä mullistavalta.
”Monesti muutos voi tuntua epäloogiselta ja liian nopealta. Silti jälkikäteen katsottuna kehitys on usein ollut varsin johdonmukaista. Olisi kiinnostavaa purkaa, miksi mielemme vastustaa muutosta silloinkin, kun se objektiivisesti parantaa asioita – ja miten johtajat voivat tukea ihmisiä niin, että he kokevat olevansa muutoksen tekijöitä, eivät sen kohteita.”
”Jaksoissa nousee esiin vahva positiivisuus ja mahdollisuuksien näkökulma. Kehitysvauhtiin ei tarvitse suhtautua niin, että kaikki muuttuu hallitsemattomasti. Päinvastoin: meillä on käsissämme hyviä työkaluja, joilla asiat voi tehdä paljon paremmin kuin ennen”, Gaily jatkaa.
Kuuntele kaikki Johtoajatuksia-podcastin jaksot täältä!
