Oletko kuullut kahdesta johtajasta, jotka keskustelivat henkilöstön koulutuksesta? Siinä toinen pohtii, että mitä tapahtuu, jos koulutamme työntekijöitä ja ne päättävät nostaa kytkintä. Toinen taas mietti, että mitä tapahtuu, jos emme kouluta työntekijöitä, mutta he kuitenkin päättävät jäädä.
On totta, että henkilökunnan kouluttaminen on kallista. Mitään varmuutta ei ole siitä, että osaavat ihmiset pysyvät lisäkoulutuksen jälkeen talossa. Kilpailukyvyn ja tulevaisuuden kannalta on taas katastrofaalista, jos talossa on vain eilisen päivän osaamisella varustettuja työntekijöitä.
Tuottavuus kumpuaa kovasta osaamisesta, joka on ihmisissä
Tuottavuutta on perinteisesti pyritty parantamaan uusilla ja tehokkaimmilla koneilla, laitteilla, työvälineillä ja prosesseilla. Vasta viime aikoina ihmisten osaamisen kehittäminen ja työelämän laadun merkityksen korostaminen ovat nousseet tuottavuuden kehittämisen kovaan ytimeen.
Osaavien ammattilaisten liiketoimintaosaaminen mahdollistaa kehittyvän yritystoiminnan ja tekninen osaaminen vastaavasti teknologian paremman hyödyntämisen. Vastaavasti, jos ihmisillä ei ole osaamista, uusimmista laitteista ja palveluista ei saada hyötyä irti. Liiketoimintaosaamisen puute aiheuttaa paikalla junnaavaa tehottomuutta ja estää uusiutumisen.
Tällä hetkellä liiketoiminnan uhat ja mahdollisuudet liittyvät suoraan tai välillisesti digitalisaation hyödyntämisen osaamiseen. Digitalisaatio ei ole enää vain ATK:ta, vaan koko yrityksen toimintaympäristö ja konteksti, joka ympäröi meidät joka suunnasta. Digivapaita alueita ei normaalissa arjessa enää ole.
Kone ei tuo tuottavuutta, jos ihminen ei sitä osaa hyödyntää
Asiakasarvoa tuottavaan osaamispääomaan investoiminen on haaste niin pienissä kuin suurissakin yrityksissä. On tärkeä havaita, että kuitenkin huomattavasti kevyemmin perusteluin investoidaan uusiin laitteisiin, koneisiin ja palveluihin. Niiden ajatellaan maagisesti yksinään tuottavan uutta arvoa ja kilpailukykyä. Näin se ei ole.
Kuinka usein käykään, että hankittua teknologiaa ei osatakaan hyödyntää parhaalla tavalla? Osaamisvajeen vuoksi tuottavuusloikkaa ei tapahdu, vaan se voi jopa laskea.
Hankitun teknologian arvopotentiaali happanee käsiin osaamisen puutteesta. Suoranaista hullutta on ostaa kallista teknologiaa ja jättää se nurkkaan sen vuoksi, ettei sitä osata käyttää.
Tuottavuuden kehittymisen esteitä on monia
Tuottavuushypyn esteenä on usein inhimillinen osaamisvaje, joka syvenee, jos asenne on teknologiavastainen tai teknologia pelottaa. Jäljet johtavat joissain tapauksissa myös sylttytehtaalle eli kulmahuoneeseen.
Vuodelta 2015 olevassa tuottavuuden kehittämisen esteitä käsitelleessä tutkimusraportissa todetaan, että yrityksen sisäisestä näkökulmasta tarkasteltuna tuottavuuden kehittämisen haasteet ovatkin siirtymässä osaamattomista työntekijöistä osaamattomaan johtoon.
Johtamisessa on kyse myös resurssien tehokkaasta ohjaamisesta. Mitä teemme itse ja mitä ostamme muilta? Millaisilla koneilla ja laitteilla hommaa pyöritetään? Ja millä osaamisella? Huomattavaa on, että teknologian hankkiminen ei ole avain onneen. Tuloksia syntyy, kun sitä osataan käyttää ja hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.
Viime kesänä julkaistun Digibarometri 2019 -tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Suomessa yritysten digiedellytykset eli markkinoilla oleva digitalisaation mahdollistava infra, käytännössä verkot, liittymät ja laitteet, on verrokkimaihin nähden oikeinkin hyvällä tasolla. Myös teknologiaan investoidaan samalla tavalla kuin monessa muussa maassa.
Jäämme muista jälkeen teknologian vaikuttavuudessa
Maatasolla tarkasteltuna emme sen sijaan saa kunnon tuottoa tekemillemme teknologiainvestoinneille. Meitä ympäröi valtava teknologinen tuottavuuspotentiaali, jota emme osaa hyödyntää. Arvaatko, missä on syy? Meillä ei ole osaamista ottaa kaikkea hyötyä irti hankitusta teknologiasta. Väitän siis, että kysymys on inhimillisestä osaamisvajeesta.
Vaihtoehto ei ole jättää teknologiaa hankkimatta. Mutta mitä jos seuraavaksi keskittyisimme osaamispääoman kehittämiseen teknologiainvestointien rinnalla?
Meidän olisi rehellisesti myönnettävä, että tarvitsemme lisää osaamista. Nyt meillä on työpaikoille ja kulmahuoneisiin mukavasti asettunut virtahepo olohuoneessa – tiedostettu ongelma, josta kuitenkin vaietaan. Osaamattomuuden muuri pitää kaataa.
Tietoon ja osaamispääomaan perustuvassa liiketoiminnan tuottavuuden kehittämisessä ei tule kovin nopeasti rajoja vastaan. Nyt on ihmisen aika ottaa kaikki irti koneesta. Tervetuloa osaamispääoman aikakausi.
Me DNA:lla haluamme tukea yrittäjyyttä Suomessa ja olla mukana tekemässä yrittäjien arjesta mutkattomampaa
Yrittäjän digiakatemia on maksuton verkkokurssi, jossa saat olennaisimmat opit tietoturvasta, some-markkinoinnista, elämää helpottavista digityökaluista ja yrittäjälle tärkeistä laitteista.
Tutustu
