Nopeammin ja parempaa - viimeiset metrit eivät ole yksin syyllinen

Tietoverkkojen liityntää kiinteistöstä laitetilaan kutsutaan usein viimeiseksi mailiksi, joka meillä on muutamia satoja metrejä. Käytännössä viimeiset metrit kohteeseen ovat palvelun tuottamisen ketjusta vain muutamia promilleja. Verkon hitauden perikuvaksi usein parjattu viimeinen metri määrittelee toki verkkoyhteyden kokonaisnopeutta, mutta se harvoin on todellinen pullonkaula – ainakaan yksin.

Viimeisten metrien korjaamiseen erikoistuneet edustavat useita koulukuntia, jotka vannovat oman teknologiansa nimeen. Yhden mielestä ainoa oikea ratkaisu on valokuituyhteys, toinen uskoo vain 4G/5G-yhteyksiin, kolmas parantaisi edelleen DSL-yhteyksiä.

Ratkaisuesityksiä löytyy ja kuvaavaa on, että objektiivinen keskustelu on todella vaikeaa. Teknologianokittelussa unohtuu usein se tärkein, eli palvelu ja sen hinta-laatusuhde. Onko teknologialla lopulta mitään merkitystä, jos asiakas saa sitä mitä haluaa? Vain sillä on merkitystä, että se toivottu HD -tai 4K-videokuva näkyy tai yritys pystyy sujuvasti käyttämään pilvipohjaisia palveluitaan.

Kyllä verkot saadaan viuhumaan

Palataanpa kuitenkin takaisin käyttäjän luokse. Viimeisistä metreistä puhuttaessa unohdetaan usein kiinteistön sisäverkko ja se, miten laitteet on kytketty käyttöön. Moniko käyttää kotona laitteita niin, että ne on kytketty kiinteällä kaapelilla päätelaitteeseen? Onko kiinteistössä valokuitusisäverkko? Nämäkin vaikuttavat verkon laatuun, nopeuteen ja kustannuksiin.

Tyypillisesti käytössä on langaton lähiverkko. Suomen asuinkiinteistökannasta noin 80 prosentilla on sisäverkkona kaapelitelevisioverkko ja puhelinsisäjohtoverkko. Moneen vanhaan kiinteistöön palvelut saadaan tehokkaasti toimimaan hyödyntäen kaapelitelevisioverkkoa, koska se on sisäverkon kannalta ratkaisu, joka takaa nopeimmat mahdolliset yhteydet. Erityisesti uusissa kiinteistöissä sisäverkko on kuitua, jolloin verkkoyhteydet kannattaa toteuttaa kuidulla. Kaapeliverkossa on jo tarjolla 1 Gbit/s nopeuksia, mutta olemme myös testanneet 4 Gbit/s nopeuksia.

Pientaloalueilla pitää aina katsoa tapauskohtaisesti, mikä on optimaalisin ja asiakkaille edullisin, mutta silti palveluiltaan riittävä ratkaisu. Pientaloissa vanhan kupariverkon tilalle voidaan rakentaa kuituverkkoa tai Fixed Wireless Access -ratkaisuja, jotka tuleva 5G-verkko mahdollistaa ja jotka ovat osittain mahdollisia jo 4G-verkossakin. Viimeistään 5G-verkko ja Fixed Wireless Access mahdollistavat satojen megabittien ja jopa gigabitin nopeusluokat viimeiselle parille sadalla metrille.

Verkkoyhteydet suunnitellaan käyttötarpeen mukaan

Ensin tarve ja sitten teknologia. Verkkoyhteyksien rakentamisessa on katsottava kokonaisuutta.

Operaattorilla on väliä, ja sen tarjoaman verkon nopeuteen ja laatuun vaikuttavat monet asiat: liikenteen määrä suhteessa kapasiteettiin, varmennukset ja reititykset. Loppukäyttäjän kokemaan liikenteen nopeuteen verkossa vaikuttaa lisäksi hänen käyttämänsä pilvipalvelu, joka saattaa olla ulkomailla. Silloin myös loppupalveluntarjoajan verkon kyvykkyys on merkityksellinen.

Kuituverkon käyttö laajenee, koska monessa paikassa se on kiistatta paras ja oikea tapa varmistaa vaadittu palvelutaso. Samaan aikaan meillä on Suomessa paljon kohteita, joissa paras ratkaisu liittää kiinteistö tai asiakkaan päätelaite verkkoon on kaapelitelevisioverkko tai langaton ilmatie.

Pelkällä ilmalla ei verkkoja kuitenkaan toteuteta, lopultahan verkko on aina kuitua. Verkko koostuu monista osista, siksi meidän tulee antaa synninpäästö viimeiselle metrille ja lopettaa teknologianokittelu. Tärkeintä on asiakkaan saama palvelu ja asiakaskokemus.

Lue myös siitä, kuinka priorisoinnilla voi parantaa yritysverkon toimintaa.