Metaversumin käsitteen sisäistäminen konkreettisten käyttömahdollisuuksien puitteissa on haastavaa niin teknologia-alan ammattilaisille kuin asiaan perehtymättömille. Mutta mitä etuja ja uusia työskentelyn ulottuvuuksia metaversumi avaa teollisuudelle?
Kun puhutaan metaversumista, puhutaan yleisesti virtuaalisesta kolmiulotteisesta maailmasta, jossa käyttäjät ohjastavat avatar-näköishahmojaan. Alustana voi olla esimerkiksi tietokone, älylaite tai virtuaalitodellisuuden mahdollistavat VR-lasit. Ytimeltään metaversumit ovat eri käyttäjien kansoittamia virtuaalimaailmoja, joiden yksilöllisissä puitteissa käyttäjät voivat elää vuorovaikutuksessa toisiinsa ja ympäristöihinsä.
Mitä tämä sitten tarkoittaa vaikkapa teollisen toiminnan viitekehyksessä? Montaakin asiaa, sillä metaversumilla on potentiaalia tarjota merkittäviä etuja ja mahdollisuuksia teollisuusympäristölle. Näin toteaa metaversumin asiantuntija sekä globaalin markkinoinnin ja pelikehityksen ammattilainen Marja Konttinen.
Teollisuuden tarpeisiin vastaavat metaversumit tulevat todennäköisesti olemaan arkipäivää ennen kuin kuluttajille suunnatut metaversumialustat saavuttavat merkittävän jalansijan markkinoilla. Konttinen toteaakin, että metaversumit tulevat vaikuttamaan syvästi ja pysyvästi teollisuuteen ja liiketoimintaan ennen kuin kuluttajia koskettava potentiaali on täysin saavutettu. Yksi keskeinen tekijä on se, että teollisten alojen yksittäiset tarpeet, toiminnallisuuksien asiayhteydet ja haasteiden polttopisteet on helpompi eritellä.
Metaversumi tarjoaa mahdollisuuksia entistä ketterämpään työskentelyyn
Yksi metaversumin hyödyntämisen keskeisiä etuja teollisuudessa on virtuaalisen koulutuksen mahdollistaminen. Työntekijät voivat esimerkiksi oppia uusia taitoja ja turvallisuusprotokollia ennen niiden käyttöönottoa. Opittuja käytäntöjä voi harjoitella turvallisessa ja mahdolliset materiaalikulut säästävässä virtuaalitilassa. Tämä vähentää esimerkiksi työtapaturmien riskejä tinkimättä työntekijöiden valmiuksille elintärkeistä koulutuksista.
Osansa kokonaisuudessa on myös paikkariippumattomuudella ja digitaalisilla kaksosilla, joista puhutaan myös Teollisuuden lean -oppaassamme. Metaversumin avulla on mahdollista esimerkiksi hienosäätää toiseen maahan tai kaukaiselle paikkakunnalle valmistuvan tehtaan toiminnallisuuksia sekä tarkastaa tehdyn työn eteneminen ilman reissusavottaa. Jotain digitaalisten kaksosten hyödyistä kertonee se, että termi on alkujaan NASA:n insinöörien lanseeraama. NASA on hyödyntänyt virtuaalitiloja ja simulaatioita astronauttien ja muun henkilöstön koulutuksessa jo vuosikymmeniä.
“Virtuaalisessa ympäristössä tapahtuvan etäyhteistyön mahdollisuudet eivät rajoitu vain digitaalisiin kaksosiin, koulutukseen tai arkkitehtuuria koskeviin päätöksiin”, Konttinen jatkaa. “Metaversumien hyödyntäminen mahdollistaa esimerkiksi eri maissa toimivien tiimien jäsenten sujuvan ja välittömän yhteistyön. Työntekijät voivat osallistua kokouksiin ja suunnittelusessioihin virtuaalisesti, mikä säästää aikaa ja resursseja“.
Metaversumi mahdollistaa myös monimutkaisten mallien, prototyyppien ja suunnitelmien yhteisen tarkastelun ja muokkaamisen reaaliajassa. Uusien laitteiden ja komponenttien käyttöönotto on yhtä lailla sujuvampaa, kun työntekijät voidaan perehdyttää niiden tekniikkaan virtuaalisesti.
”Visiona metaversumia voi ajatella vaikkapa eräänlaisena tulevaisuuden Teams-puheluna, yrityksen immersiivisenä intranetinä tai työntekijöiden koulutusalustana”, summaa Konttinen.
Optimoinnista hyötyvät kaikki
Metaversumi voi myös mahdollistaa uudenlaisia toimintatapoja silloin, kun tavoitteena on parantaa toimialan prosesseja. Esimerkiksi virtuaalisen simuloinnin avulla voidaan optimoida tuotantolinjoja ja testata erilaisia skenaarioita ennen fyysisten muutosten tekemistä. Ennakoiva, virtuaaliseen työskentelyyn perustuva esityö voi vähentää kustannuksia merkittävästi sekä lisätä uudistuksilla ansaittua tehokkuutta, kun mahdolliset osatekijät ja toisiinsa vaikuttavat prosessit on koeajettu virtuaalisesti.
Vaikka metaversumien hyödyt teollisessa ympäristössä voidaan kiteyttää laadunvalvonnan, toiminnallisuuksien testaamisen ja lean-periaatteita myötäilevän työympäristön luomisen työkaluihin, se tarjoaa myös mahdollisuuksia luoda uusia liiketoimintamalleja. ”Esimerkiksi virtuaaliset myymälät ja showroomit mahdollistavat asiakkaille kokemuksellisen ostoelämyksen ja tuotteiden tarkastelun etänä”, Konttinen toteaa.
On tärkeää ottaa huomioon, että metaversumin hyödyntäminen teollisuudessa sisältää myös haasteita, kuten tietoturvaan ja yksityisyyteen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi tarvitaan infrastruktuurin kehittämistä ja standardien luomista, jotta eri virtuaalimaailmat voivat toimia yhdessä saumattomasti. Kehittyvän teknologian myötä teollisuudelle avautuu uusia tapoja valjastaa virtuaalimaailmojen potentiaali käyttöönsä ja saavuttaa kilpailuetua, mutta todellisen hyödyn yritys niittää metaversumista vasta sitten, kun sen käyttöönotolle on määritelty yrityksen tarpeita myötäilevä toimintasuunnitelma.
Metaversumissa riittääkin pähkinää purtavaksi molemmille hammasrivistöille. Omaa metaversumin ymmärrystä voi jatkojalostaa kuuntelemalla DNA:n Yllättävän yksinkertaista -podcastin kolmannen jakson, jossa Marja Konttinen kertoo lisää metaversumeista. Kuulet, kuinka sinne päästään, mitä siellä tehdään – ja tulisiko yritysten jo kiirehtiä varaamaan paikkansa.
Kuuntele jakso täältä!
