Suomen maatalous kypsyy hiljalleen esineiden internetin hyödyntäjäksi. Soveltamisen mahdollisuuksia avautuu runsaasti, kun kalustoa, maaperää ja karjaa varustetaan dataa keräävillä sensoreilla. Rohkeimmissa visioissa Suomi voi nousta IoT:n avulla puhtaan ruoantuotannon ja vähän ympäristöä kuormittavan maatalouden pioneeriksi.
Suomen pelloilla ajelee jo IoT-antureilla höystettyjä traktoreita, ja maatiloilla käyskentelee aktiivisuusantureilla varustettuja lehmiä. Esineiden internetin teknologialla kuitenkin riittää valtavasti kyntämätöntä sarkaa.
“Jos IoT-teknologiaa alettaisiin hyödyntää laajasti, maatalous voisi nousta osaksi Suomen ict-alan voittokulkua. Monesti on niin, että suurimmat mahdollisuudet syntyvät, kun tuodaan yhteen toimialat, jotka tuntuvat olevan kaukana toisistaan”, sanoo tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen Pellervon taloustutkimuksesta PTT:stä.
Hän pitää IoT:tä välineenä, jolla maatalous voi parantaa toimintaansa siinä missä muutkin toimialat. Sensoreista saadaan hyödyllistä dataa asioista, jotka muuten jäävät arvailun varaan tai kokonaan piiloon.
“IoT-laitteet tekevät näkymättömän näkyväksi myös maataloudessa. Esimerkiksi suoraan pellosta mitatun datan avulla maanviljelijä voi käyttää vähemmän lannoitteita ja saada säästöä tuotantokustannuksissa”, Ruuskanen sanoo.
Kohti kestävää ruoantuotantoa
Ruuskanen luettelee tukuittain maatalouden IoT:n mahdollisuuksia: kannattavuuden parantaminen, täsmäviljely, tuotannon automaatio ja järkiperäistäminen, älykkäät tuotantolaitokset, tuotantoeläinten rehujen syötön optimointi, kaluston ennakoiva huolto, tuotteiden alkuperän jäljittäminen ja niin edelleen. Karjankasvatuksessa on edetty jo kohti sensoriteknologian avulla ohjattavia älykkäitä tuotantolaitoksia.
“Viljelypuoli on herännyt hitaammin, vaikka viljelyssä olisi teknologisesti kiinnostavimpia juttuja tarjolla. Esimerkiksi maaperän analysointi yhdistettynä ilmastoanalyysiin ja optimaaliseen viljelylajikkeiden käyttöön sekä lannoitteiden optimointiin voisi parantaa paljon tuotannon laatua ja tuottavuutta”, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen arvioi.
Yksi kiehtova visio on niin sanottu älypöly.
“Älypöly on teknologinen visio erittäin pienistä IoT-laitteista, joita voitaisiin levittää laajamittaisesti esimerkiksi pelloille ja metsiin. Nämä laitteet kommunikoisivat kuin hermoverkko ja tuottaisivat dataa. Kokonainen maatila voitaisiin saada älypölyllä tarkan mitattavuuden kohteeksi”, Ruuskanen kuvailee.
Tuotannon maksimoinnin sijasta hän kuitenkin nostaisi tavoitteeksi ennen kaikkea kestävän ruoantuotannon, joka minimoi maatalouden ympäristökuormituksen vesistöille ja ilmalle.
“IoT-ratkaisut voidaan yhdistää puhtaaseen ruoantuotantoon ja ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Suomella on mahdollisuudet toimia tässä edelläkävijänä”, Ruuskanen sanoo.
Läpimurto vaatii rohkeita kokeiluja
Suomessa on hyvät valmiudet kehittää IoT-ratkaisuja ja aloittaa niiden laajamittainen hyödyntäminen. Sensorien ominaisuudet riittävät hyvin maatalouden tarpeisiin. Datan niistä saa välitettyä haluttuun kohteeseen esimerkiksi DNA:n laajan NB-IoT-verkon välityksellä. Sensorit ovat myös hyvin edullisia ja pieniä. Lisäksi maatalouden toimijoilla on matala kynnys omaksua uutta teknologiaa, ja maatalousväestö on keskimäärin hyvin koulutettua.
“Suomesta löytyy viljelijöitä, jotka ovat aika innoissaan. Myös IoT-investointien kustannukset madaltuvat koko ajan voimakkaasti”, Ruuskanen selostaa.
Todellinen maatalouden IoT:n läpimurto Suomessa kuitenkin odottaa tuloaan. Kaupallisesti tuotteistetut ja menestyksekkäät ratkaisut ovat hyvin vähissä. PTT:n Ruuskanen pelkää, että Suomi jää jälkeen kehityksessä.
“Suomella on kaikki mahdollisuudet nousta maatalouden IoT-ratkaisujen viejäksi, jos saadaan luotua skaalattavaa teknologiaa. Valitettavasti keskeinen kehitystyö ei tapahdu tällä hetkellä meillä, vaan Hollannissa ja Tanskassa. Ne ovat tässä hommassa vahvoilla, Suomi ei”, hän kertoo.
Hän toivoo, että Suomessa alettaisiin määrätietoisesti tekemään pilotti- ja tutkimushankkeita maatalouden eri osa-alueilla. Pilotointi on edullista.
“Maatalous luonnollisesti tarvitsee taloudellisen motivaation ja todisteita, että IoT kannattaa. Se vaatii kokeiluja. Meidän pitäisi uskaltaa tukea rohkeampia avauksia”, tutkimusjohtaja Ruuskanen sanoo.
Tiellä menestykseen on muitakin harmillisia esteitä. Yksi kiistakapula on datan omistajuus. Ongelma on myös kannusteiden puute.
“Läpimurtoa edistäisi, jos valtio ottaa isomman roolin, koska Suomen maatalouden rakenne ei tällä hetkellä kannusta innovointiin. Pitää luoda rakenteita, jotta olisi aidosti halua ja tarvetta kohottaa tuottavuutta myös IoT:n kaltaisella teknologialla”, Ruuskanen peräänkuuluttaa.
Lue lisää: Mobiilipalvelut tulivat myös pellolle
