Nykyaikainen maitotila ei pärjää ilman toimivaa tietoliikennettä. Haapavedellä sijaitsevan Ollilan tilan tärkein työkalu on lypsyrobotti. Robotilla on oma DNA-liittymä, josta se soittelee kuulumisiaan.
Ollilan tilan arki, kuten pyhäkin, pyörii lehmien ympärillä. Robottinavetassa ja kesäisin laitumella käyskentelee 60 lehmää ja saman verran heidän jälkikasvuaan. Navetan tapahtumista pitää olla koko ajan kuulolla.
– Lypsyrobotti soittaa automaattisesti puhelimeeni, jos siihen tulee jokin vika. Pienemmät asiat, kuten pesuaineen käymisen vähiin, kone muistuttaa tekstiviestillä, Antti Ollila kertoo.
Lypsyrobotti kerää paljon tärkeää tietoa yksittäisistä eläimistä ja koko karjasta yrittäjien päätöksenteon ja tilan päivittäisen johtamisen tueksi. Antti ja Mirka Ollilan työpäivä alkaakin aina edellisen vuorokauden tuotantotulosten analysoimisella.
– Lypsyrobotin tallentamista tiedoista näkee heti, jos jollain lehmällä on terveysongelma, esimerkiksi alkava utaretulehdus. Maitomäärä yleensä laskee ja eläimen käyttäytyminen muutenkin muuttuu. Automaattisen tiedonkeruun ansiosta hoito päästään aloittamaan riittävän varhain, ennen ongelman pahenemista, Ollila sanoo.
– Koko karjan tuotos- ja käyttäytymistiedoista on puolestaan pääteltävissä, jos vaikka rehussa on jotain vikaa eikä ruoka maistu lehmille.
Yrittäjät tarkastelevat tuotantotuloksia useimmiten navetan toimiston tietokoneelta, mutta joskus myös puhelimesta tai kotitietokoneelta. Tilan alueella toimii DNA:n lähiverkko, joka kattaa noin neliökilometrin alueen. Reitittimet siirtävät tietoa langattomasti eri rakennusten välillä.
Toinen tärkeä tuotantoa ohjaava tekijä navetassa on kiimantarkkailujärjestelmä. Sen ansiosta lehmät saadaan siemennettyä oikeaan aikaan eikä maidontuotantoon synny liian pitkiä katkoksia.
Semexin ai24-järjestelmän anturit on kiinnitetty joko lehmän jalkaan tai kaulapantaan. Anturit lähettävät tietoa lehmän aktiivisuudesta eli liikkumisesta navetan kattoon kiinnitetylle keskusyksikölle, joka siirtää tiedon it-sovellukseen. Kun eläimen aktiivisuus nousee nopeasti, on sopiva aika keinosiemennykselle. Kaikkein otollisinta aikaa on vain muutama tunti ja jos tähän ei ehditä, siirtyy seuraava mahdollisuus kolmen viikon päähän.
– Kaikki automatiikan ilmoittamat tiedot tarkastetaan aina omin silmin ja vasta sen jälkeen tehdään lehmien hoitopäätökset. Tietotekniikka ei siis poista kokonaan ihmistyön tarvetta, mutta on nykymaataloudessa hyvä renki. Esimerkiksi lypsyrobotin automaattinen hälytysjärjestelmä vapauttaa minut tekemään muita asioita ja säästää työaikaa. En koekaan puhelimen päivystämistä lainkaan raskaaksi, päin vastoin, Antti Ollila summaa.
VIDEO
