Näpit irti työsähköpostista! Ranskassa astui voimaan laki, joka yrittää suojella työntekijöiden vapaa-aikaa. Näin uutisoi HS vuoden ensimmäisenä päivänä. Vastuu työsähköposteista on pitkälti esimiehellä: työajan jälkeen ei meilailla alaisille.
Laki tuntuu hieman hätäisesti luodulta ratkaisulta todelliseen haasteeseen, mutta uusia työaikalakeja ja avointa keskustelua työstä ja vapaa-ajasta tarvitaan varmasti.
Paljon työajan pohdintaa haastavampaa esimiestyötä on luvassa, kun älypuhelin kädessä syntynyt ”millennium-sukupolvi” alkaa virrata työelämään.
Henkilöstön kehittämiseen ja johtamiseen erikoistuneen konsultin Simon Sinekin videohaastattelu on kovaa kuultavaa. Millennium-lasten vanhempana minulla korvat punoittavat. Sinek kuvailee millenniaaleja – tässä tapauksessa 2000-luvulla syntyneitä – itsekeskeiseksi, narsistiseksi ja laiskaksi sukupolveksi, jolta puuttuu keskittymiskyky ja pitkäjänteisyys.
Sinek ei syytä nuoria, vaan näkee kotikasvatuksen lisäksi kolme keskeistä taustatekijää heidän heikkoon jamaansa. Tässä ne lyhyesti sekä ehdotukseni niiden taklaamiseen työelämässä:
- Teknologia: Älypuhelin ja sosiaalinen media ovat hyvin koukuttavia. Somen käytön on tutkittu vaikuttavan kuten tupakka, alkoholi ja uhkapelaaminen. Kaikki vapauttavat aivoissa addiktiivista mielihyvähormoni dopamiinia, joka aiheuttaa mielihyvän kokemuksia ja osallistuu tunteiden säätelyyn. Näissä dopamiinin tuottajissa ei ole mitään väärää, kunhan ne eivät hallitse elämää.
Millenniaaleille some-työkalut ovat elimellinen osa sosiaalista kanssakäyntiä. Sen sijaan työelämän hitaampien ohjelmisto- ja prosessikehityssyklien todellisuus ja käytössäännöt voivat olla heille uutta. Esimiehen on osattava kohdata eri odotustasot – verkossa ja toimistolla – ja luotava yhteinen kulttuuri.
- Kärsimättömyys: Millennium-sukupolvi on tottunut saamaan kaiken heti. Netti tuo paketin ja pizzan heti kotiin, elokuvan saa heti, jopa deiteille voi mennä tunnin varoitusajalla opettelematta edes alkeellisimpia sosiaalisia taitoja. Tämä on opettanut heidät kärsimättömiksi.
Työelämä kuitenkin tuppaa olemaan pitkäjänteistä puurtamista, jossa välittömiä tuloksia ei aina synny. Puurtaminen on kaikille ikäpolvesta riippumatta mielekkäämpää, kun yhdessä on määritelty välitavoitteita. Voisitko esimiehenä luoda sellaisia?
- Ympäristö: Yritysmaailma on ollut perinteisesti kiinnostunut tuotannosta, kilpailukyvystä, numeroista ja strategiasta, ja johtaminen on linkittynyt vahvasti yrityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Esimiesten tehtävä ei aiemmin ollut opettaa sosiaalisia taitoja, elämän balanssia, pitkäjänteisyyttä, ponnistelua ja tyydytyksen saamista arjesta.
Millenniaalien kohdalla valmentava johtamisote tuonee parhaat tulokset. Siinä olennaista on sisäinen motivaatio ja itsetuntemuksen kehittäminen.
Simon Sinekin maailmankuva ja Sonja Seppälän kirjoitus itseohjautuvasta organisaatiosta ilman esimiehiäantavat jokaiselle tulevaisuuden johtajalle ja esimiehelle paljon pohdittavaa.
Ranskassa työ- ja vapaa-ajan rajanvedon sijaan kannattaisi seurata älykännykän addiktoivia vaikutuksia. Meille kaikille tekisi hyvää irrottaa ote luurista useammin ja katsella maailmaa ympärillämme. Kenties huomaisimme samalla, mitä voisimme oppia millenniaaleilta!
Tämä blogikirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 11.1.2017.
