Ruuan verkkokauppa saapui keväällä joka niemeen, notkoon ja saarelmaan. Koronakevään aiheuttama valtava loikka verkkokaupassa ja kuluttajapakkausten kysynnässä yllätti koko elintarvikeketjun, mutta poikkeusoloista on selvitty hienosti.
Ruuan verkkokauppa otti keväällä ison harppauksen eteenpäin, kun ihmiset olivat yhä enemmän kotona ja ravintolasyöminen vähentyi rajusti. Tänä vuonna ruuan verkkokaupan osuudeksi on ennustettu 2–2,5 prosenttia, kun se viime vuonna oli 0,6 prosenttia.
”Tällaista kasvua oli maalattu vuoteen 2024 ja siitä eteenpäin. Ruuan verkkokauppa on tullut jäädäkseen, vaikka sen osuus varmasti laskeekin akuutin tilanteen jälkeen. Todennäköisesti moni kuluttaja siirtyy malliin, jossa isot ostokset tilataan harvemmin, ja näitä ostoksia täydennetään kaupasta”, ennustaa Relexin head of central solution consulting Eero Äijälä.
Relex on nopeasti kasvava suomalainen IT-yritys, jonka työkenttä kattaa koko vähittäiskaupan suunnittelun. Siihen kuuluu tilausten lisäksi työvuorojen optimointia, tilanhallintaa, valikoiman hallintaa ja tavaravirran ennustamista.
Ruuan verkkokauppaan on tullut paljon uusia käyttäjiä. Samalla myös maantieteellinen kattavuus on räjähtänyt, kun verkkokauppoja on avattu nopealla tahdilla myös pienemmille paikkakunnille.
Kaikkiaan ruokakauppa on Suomessa 18,6 miljardin euron kokonaismarkkina. Viime vuonna ruuan verkkokauppa oli siitä noin 110 miljoonaa euroa. Osuus on pieni verrattuna vaikka Iso-Britanniaan, jossa verkkokaupalla on 7 prosentin markkinaosuus kaikista myydyistä elintarvikkeista.
Kaupan hyllyt eivät täyty itsestään
Ruokakaupan täydet hyllyt ja kotiin saapuva ruokatoimitus ovat joka yö tapahtuvia logistiikan ja tietojärjestelmien ihmeitä. Sen takana on rutkasti työtä, tekoälyä ja peittoamatonta näkemystä siitä, mitä asiakkaat haluavat ostaa.
Esimerkiksi sään vaikutus ruokakauppaan on valtava. Helteellä maistuvat jäätelö ja kylmät juomat, jotka tyypillisesti haetaan pienestä lähikaupasta. Räntäsateessa harvempi istahtaa ystävien kanssa nurmikolle jäätelötötterön ja oluttölkin kanssa.
”Tämän hetken kuumin trendi on automatiikan ja tekoälyn hyödyntäminen. Tilastollista ennustamista korvataan koneoppivalla ennustamisella, joka ottaa huomioon esimerkiksi sääennusteen”, Äijälä sanoo.
Kaupassa muutos on iso. Aiemmin vaikkapa viikonlopun tilaukset tehtiin sääennustetta syynäten ja pieni tuskanhiki ohimolla. Mitä jos viikonlopun grillilihat eivät käykään kaupaksi? Juomatilaustakaan ei enää tarvitse erikseen soittaa panimolle.
”Nykyään automatiikka hoitaa 99 prosenttia kaikesta tilaamisesta. Tarkkuus riippuu siitä, miten hyvin taustalla pyörivää dataa ylläpidetään. Esimerkiksi ylioppilasjuhlaviikonlopun tuoman kysynnän voi ennustaa hyvinkin tarkasti”, Äijälä jatkaa.
Verkkokaupan mahdollisuudet ja data
Perinteisesti ruokakauppa on katsonut myyntidatassa peräpeiliin. Data on tullut kassalta, kun asiakas on jo ostopäätöksensä tehnyt. Verkkokauppa muuttaa logiikkaa, kun asiakas voi kertoa jo keskiviikkona haluavansa perjantain toimitukseen kuhaa ja parsaa.
”Verkkokaupan yleistyminen muuttaa markkinointia. Nyt asiakkaille voi aidosti kohdentaa heille osuvia tarjouksia, kuten vaikka vaippatarjouksia lapsiperheille. Se avaa paljon mahdollisuuksia”, Äijälä sanoo.
Jatkossa myös elintarviketeollisuus voi huomioida tuotelanseerauksensa verkkokaupassa. Esimerkiksi uutuusleikkeleen menekkiä voi maistattavan konsulentin lisäksi vauhdittaa kohdennetuilla tarjouksilla.
”Verkkokaupassa ostaminen jää näköaistin varaan, kun tuotteita ei voi hypistellä tai haistaa. Verkkokaupan toimivuudella ja tuotteiden laadulla on valtava merkitys asiakkaalle. Jos asiakas kerran saa huonolaatuista tavaraa, ei hän sieltä toista kertaa tilaa”, Äijälä sanoo.
Myös yksi asia jää verkkokaupassa vähemmälle: heräteostokset. Harva lisää virtuaaliseen ostoskoriin ruusupuskaa tai suklaapatukkaa vain hetkeä ennen maksutapahtumaa.
”On hyvä kysymys, miten heräteostoksia voi verkkokauppana korostaa.”
Lue myös: Ruoka verkossa – kolme esimerkkiä uuden ajan bisneksestä
