Tekoälyasiantuntija Antti Merilehdon mukaan tekoäly ei tulevaisuudessakaan tee päätöksiä ihmisen puolesta – mutta se neuvoo yhä useammassa päätöksessä.
Tekoälykeskustelua määrittävät usein uhkat. Hellityissä maailmanlopun ennusteissa se vie työpaikat, saavuttaa ihmisen älykkyyden ja lopulta alistaa ihmiskunnan.
Tekoälyasiantuntija Antti Merilehto on pitkästynyt pohtimaan, milloin tekoäly saavuttaa ihmisen älykkyyden tason. Hän povaa, että tekoäly parantaa ihmisen päätöksiä – ei tee niitä ihmisen puolesta.
”Mielestäni on kovin epärelevantti kysymys, milloin tekoäly saavuttaa ihmisen älykkyyden. Sitä paitsi maailmassa ei ole yhtään ihmistä, joka voi reaaliaikaisesti kertoa luistelijan hypyn pituuden ja korkeuden”, Merilehto sanoo.
Merilehto viittaa kansainvälisen luisteluliiton tänä vuonna käyttöön ottamaan tekoälyteknologiaan, joka kertoo reaaliaikaisesti luistelijan hypyn korkeuden, pituuden ja laskeutumisnopeuden.
Selkoäly perustelee ja auttaa päätöksenteossa
Merilehdon mukaan tekoälyn tulevaisuus on selkoälyssä (explainable AI), joka tuo tekoälyn suomalaisten arkeen aivan uudella tavalla.
Yksinkertaistettuna selkoäly kertoo perustellen, miksi jokin arvio on annettu. Ennuste voi olla esimerkiksi vaihteluväli, josta käy ilmi arviota nostavat ja laskevat tekijät.
”Data voi olla värittynyttä tai väärin painottunutta. Selkoälyn myötä ammattilainen saa enemmän työkaluja arvioida tekoälyn työtä ja mahdollisesti todeta, että suositus ei pidä paikkaansa”, Merilehto kertoo.
Merilehto nostaa esimerkiksi kuvitteellisen hypermarketin puolen sivun lehtimainoksen, johon mahtuu kuusi tuotetta. Tekoäly voi kertoa, mitkä tuotteet auttavat kasvattamaan viikonlopun kassatapahtumien tai katteen määrää.
”Tekoäly ei tiedä, mitä kilpailijalla on ollut viime viikonloppuna tarjouksessa tai tuleeko Coca-Cola-rekka paikkakunnalle ensi viikonloppuna tuntuvien tarjousten kanssa. Siinä ihmisen ammattitaito tulee käyttöön”, sanoo Merilehto.
Älä laske kertolaskua kilpaa koneen kanssa
Moni pelkää, että tekoäly tai kone vie työpaikan. Mutta kannattaako sitä pelätä?
”Meidän ei pidä asettaa itseämme kilpailuasetelmaan koneen kanssa. Ei Excelin kanssa kannata laskea kertolaskua kilpaa, koska ihminen häviää aina. Monissa töissä on ollut hyvin mekanistinen mittaustapa. Jatkossa esimiestyön pitää olla aidosti valmentavaa eikä kyylätä jotain yhtä suoritusnumeroa”, Merilehto sanoo.
Merilehto huomauttaa, että yritysten kannattaa ottaa uutta teknologiaa käyttöön fiksusti. Jos kone maalataan alusta alkaen uhkaksi työpaikoille, voivat työntekijät hiljaa kieltäytyä esimerkiksi syöttämästä dataa koneeseen.
”Työntekijät oppivat nopeasti, miten teknologiaa kannattaa opettaa tai olla opettamatta, jos vaarana on työpaikan menetys”, Merilehto sanoo.
Kehityksen lakipistettä ei ole vieläkään saavutettu. Sen pullonkaulana ei ole teknologia vaan verkon ja reaalimaailman välissä harhaileva ihminen.
”Koneen ja ihmisen yhteistyön pitää nousta seuraavalle tasolle, että pääsemme nykytilanteesta eteenpäin”, Merilehto sanoo.
Artikkeli on osa DNA Busineksen Teknologia-Suomi 2020 -matkaa. Siinä luotaamme teknologian uusia tuulia artikkeleissa, videoissa ja podcastissa.
Lue myös: 17 teknologiatrendiä vuodelle 2020!
