Talvella tuhti lumimäärä ja kesällä ukkosmyrsky lisäävät sähkökatkoksien riskiä, kun kaatuvat puut voivat osua sähkölinjaan. Mutta mitä tarkalleen ottaen tapahtuu, jos näin käy ja huomaat älylaitteesi verkkoyhteyden olevan poikki? DNA tarjoaa harvinaisen katsauksen verkkonsa valvomoon, jossa varmistetaan netin toimivuus myös sään ääriolosuhteiden aikana.
Jos esimerkiksi salama rikkoo tukiaseman tekniikkaa tai myrskytuuli kaataa puun sähkölinjoille, DNA saa tietää verkkohäiriöstä lähes reaaliajassa. Siitä hetkestä lähtee liikkeelle kriittinen selvitysketju: Miksi palvelu on pois käytöstä? Onko jokin hajonnut ja jos, niin mikä? Miten palvelu saadaan takaisin toimintaan mahdollisimman pian?
DNA:n verkonhallintakeskus, eli valvomo, sijaitsee Lahdessa. Oli kyse sitten DNA:n mobiili- tai kiinteistä verkoista, puhelinyhteyksistä tai laajakaistasta, valvomo vastaa verkkojen ja palveluiden toimintakyvyn valvonnasta. Erityisen kovaan testiin joudutaan myrskyn riepotellessa Suomea. Jos puu kaatuu sähkölinjoille aiheuttaen tilapäisen häiriön sähköverkkoon, on maltti valttia.
”Suurin osa häiriöistä on kuitenkin sellaisia, etteivät ne näy asiakkaille laisinkaan. Osan vioista automatiikka korjaa saman tien tai ihminen jopa alle minuutissa etänä, esimerkiksi konfiguraatiomuutoksella tai siirtämällä palveluita varmentaville reiteille. Sähköverkon häiriötilanteessa jokainen tukiasema toimii akkujen varassa keskimäärin kolme tuntia tai jopa pidempään, minkä puitteissa valtaosa häiriöistä päästään korjaamaan”, kertoo DNA:n valvomon osastopäällikkö Visa Urpelainen.
Häiriötilanteissa puhalletaan yhteen hiileen
Joissain tapauksissa vianmääritys tai -korjaus kuitenkin pitkittyy. Valvomoon saattaa esimerkiksi tulla tieto kaapelivauriosta, mutta kylmänä talvena routamaa pitää ensin sulattaa, jotta kaapelin pääsee kaivamaan esiin ja vaurion saa korjattua. Tähän voi mennä jopa vuorokausi. Myös kohteeseen pääsy vaikeutuu, jos lunta on tullut suuri määrä lyhyessä ajassa. Aurauksen tilaamisella voi silloin olla kovakin kiire.
”Ääriolosuhteet ovat aina haaste. Siirrettävän varavoimakoneen toimittaminen vikapaikalle – ja tietenkin myös käyttöönotto – on 40 pakkasasteessa melko lailla vaikeampaa kuin nollakelillä”, Urpelainen kuvailee.
Jos sähköverkkoyhtiöt eivät näytä saavan virtaa palautetuksi kolmen tunnin sisällä, operaattorit toimivat itse verkkojen toiminnallisuuden ylläpitämiseksi. Akkuja voi säästää esimerkiksi ajamalla tukiaseman yksittäistä tekniikkaa alas, jolloin mobiilidatayhteydet hetkellisesti heikkenevät mutta tärkein, eli hätäpuhelujen läpimeno, turvataan. Kriittinen asia on myös varavoiman koordinointi.
Suurin osa häiriöistä on kuitenkin sellaisia, etteivät ne näy asiakkaille laisinkaan.
”Karkeasti kuvaillen 10–15 vuotta sitten jokainen operaattori lähetti oman henkilönsä viemään peräkärryllä varavoimaa samaan kohteeseen, ja siellä autot seisoivat rivissä odottamassa aurausta. Sittemmin on perustettu operaattoreiden yhteinen Häty-ryhmä, jonka mahdollistamalla yhteistyöllä häiriöt saadaan hoidettua järkevämmin. Voimme sopia muiden operaattoreiden kanssa, että vie sinä varavoima tuonne, niin minä vien tänne, jotta varmistetaan hätäpuheluiden toimivuus. Myyntitilanteissa olemme kilpailijoita, mutta suurhäiriötilanteissa parhaita kavereita”, Urpelainen kertoo.
DNA toimii suurhäiriötilanteissa tiiviissä yhteistyössä paitsi valtakunnallisten ja alueellisten operaattoreiden myös hätäkeskuslaitosten, Traficomin, pelastuslaitoksen, Krivat-järjestelmää ylläpitävien erillisverkkojen ja alueellisten alihankkijoiden kanssa. Myös Ilmatieteen laitoksen ennusteista on suuri apu varauduttaessa myrskyihin.
Ohjeet verkkohäiriötilanteessa toimimiseen
- Jos älylaite tippuu myrskyn aikana verkosta, häiriöstä ei tarvitse heti ilmoittaa ilmoitusruuhkan välttämiseksi.
- Odota hetki ja seuraa tilannetta esimerkiksi verkossa olevien häiriötiedotteiden avulla.
- Jos verkko ei myrskyn laannuttuakaan toimi, on oikea hetki olla yhteydessä.
- Häiriöilmoituksen voi tehdä puhelinverkkojen toimiessa vikanumeroon (044 144 044) tai kiinteän verkkoyhteyden toimiessa YritysDNA -itsepalvelukanavan kautta.
Entä mitä tapahtuu, kun kansainväliset tietoliikenneyhteydet takkuilevat? Lue artikkelista, miten DNA huolehtii yhteyksien toimivuudesta kriittisen merikaapelin vaurioituessa.
