Suomalaisten ilmastopäästöistä valtaosa aiheutuu asumisesta ja liikenteestä. Monesti kuulee väittämän, että näihin kaikista keskeisimpiin päästölähteisiin emme juurikaan itse voi vaikuttaa tai ainakin, että näihin vaikuttaminen edellyttää todella isoja investointeja tai uhrauksia.
Ei muuten pidä paikkansa. Nykyisellä 4G- ja IoT-verkkoja hyödyntävillä ratkaisuilla voi isosti vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeensä.
Rakennusten lämmittämisestä osa on täysin turhaa tai tehdään väärään aikaan. Varastoissa ja tyhjissä tiloissa on sama lämpö kuin rakennusten muissa tiloissa. Asuintiloja ja konttoreita lämmitetään turhaan silloin kun niissä ei ole ihmisiä. Makuhuoneissa ei tiputeta lämpötilaa, vaikka nukkuminen olisi parempaa 18 asteessa kuin 21 asteessa. Lämmitystä ei ohjata pois kysyntähuipuista, vaikka tämän voisi hyvin tehdä.
Pelkästään järkevämmällä lämpötilojen säätämisellä on mahdollista säästää jopa 30 % lämmitykseen käytettävästä energiasta.
Eikä edes asuinmukavuus kärsi, päinvastoin! Energiaa ja rahaa säästyy ja päästöjä syntyy vähemmän. Tämä on todella fiksu ja merkittävä ilmastoteko. Rakennusten lämmittäminen on yksi Suomen suurimmista hiilidioksidipäästöjen aiheuttajista. Helsingissä se tuottaa jopa 56 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja koko pääkaupunkiseudullakin yli puolet päästöistä.
2. Käyttöveden lotraus näkyväksi
Myös käyttöveden lämmittäminen edellyttää valtavasti energiaa. Harva meistä mieltää että yksi 10 min suihku kuluttaa yhtä paljon energiaa kuin sähkökiukaan lämmittäminen 40 minuuttia... tai kuin kännykkälaturi vuodessa.
Pelkästään tekemällä vedenkäyttö näkyväksi, voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä veden käytössä. Esimerkiksi ottamalla käyttöön yksinkertaiset älykkäät vesimittarit, on saavutettu 30 % säästöjä vedenkulutuksessa kymmenissä tuhansissa kotitalouksissa.
3. Työ sinne, missä sitä on järkevintä tehdä
Liikenteen päästöistä valtaosa syntyy työmatkailusta ja lyhyistä, muutaman kilometrin pituisista matkoista. Etätyötä ja etäpalavereita suosimalla voidaan siis olennaisesti vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja ilmanlaatuun. Kun yhä suurempi osa työstä tehdään muualla kuin toimistoissa, usein kotona, myös toimitilojen tilantarve vähenee. Samalla myös toimitilojen energiankulutus ja päästöt pienenevät.
Meillä DNA:lla Mutkattoman työn malli on vähentänyt työmatkaliikkumisen päästöjä noin 49 prosenttia ja samalla lisännyt merkittävästi työtyytyväisyyttä (2018 teettämämme tutkimus). Tämä tietenkin on edellyttänyt, että kaikilla on käytössä on nopeat liittymät ja hyvät etätyön ja etäkokoustamisen välineet.
Näillä kolmella keinolla on yhteistä se, että kaikki pienentävät merkittävästi ilmastopäästöjä, kaikkiin on jo olemassa ratkaisut, yksikään niistä ei edellytä valtavia uusinvestointeja eikä yksikään heikennä elämänlaatua - päinvastoin.
Ilmastomuutoksen hillitsemiseksi päästöjä pitäisi vähentää nopeasti. Pitkällä aikavälillä siirtyminen uusiutuvan energian käyttämiseen on ainut kestävä tapa. Siirtyminen tulee kestämään kuitenkin vuosikymmeniä. Teknologialla, joka auttaa energiankulutuksen pienentämisellä voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä heti.
Ehkä seuraava ilmastotekosi on ottaa turha lämmittäminen esille asuntoyhtiösi yhtiökokouksessa tai etätyön lisääminen kehityskeskustelussa esimiehesi kanssa?
Lue myös: Esineiden internet vyöryy talotekniikkaan
