Ruuhkavuodet: Joskus vähempikin riittää

Olen tyypillinen suorittajanainen, joka on suorittanut itsensä hyvin arvosanoin koulusta suoraan yliopistoon ja sieltä nopeasti työelämään. Olen mukana erilaisissa järjestöissä, samoin leivon mielelläni mokkapalat jos toisetkin. Yhdessä asiassa olen kuitenkin uinut monia naisia vastavirtaan: en neuvo miestäni missään lastenhoitoon liittyvässä asiassa. Lähtökohtani perheen perustamisessa on alusta alkaen ollut se, että molemmat kantavat yhtäläisen vastuun ja kumpikin osaa hoitaa homman aivan täysin toisen poissa ollessa. Tämä on vapauttanut minut tekemään aivan yhtälailla töitä kuin miehenikin.

Mieheni, entinen maajoukkuetason urheilija, sanoi aikanaan että hän ei oikein kannata lasten ohjattua liikuntaa alle kouluikäisinä. Hänen mukaansa lapset puuhailevat mielellään kaikkea ilman mitään ohjattuja tuntejakin. Minulle tämä sopi mainiosti, sillä ajatus muskarista tai vauvauinnista on ollut minulle aina kovin epähoukutteleva. En erityisemmin ole myöskään viihtynyt erilaisissa aktiivisuuspuistoissa, joten näissäkään emme ole juuri käyneet. Vanhemman, nyt jo 9-vuotiaan lapsen harrastuksetkin ovat sellaisia, joihin hän pääsee suurelta osin itsekseen.

Vauvasoseet ostin myös valmiina, ja vaipatkin epäekologisesti kertakäyttöisinä. Olen innokas kokkailija, mutta siitäkin hommasta voi selvitä ilman stressiä, varsinkin kun keittiön siivouksen hoitaa yleensä mieheni. Teen aika kasvispitoista ruokaa, ja joitain vuosia sitten tuolloin 6-vuotias poikani huokasi syvään munakoisocouscous-lautanen edessään. Kysyin että mikä hätänä? Hän vastasi: Voi kun olisin lehmä, niin voisin märehtiä sen hyvän lounaan, jonka söin eskarissa. Koulussa on siis hyvät ruoat, vaikka levite ei olisikaan kaikkien mielestä oikeanlaista.

Haluan näin kannustaa teitä kaikkia ruuhkavuosia eläviä äitejä, että joskus vähempikin riittää. Tämä vaatii vain kapulan ojennusta kotona miehelle, sillä mitä väliä, jos lapsella on väärät vaatteet tai pikaruokana nakkeja. Äitiys ei ole suorittamista eikä täydellisyys kunnia-asia. Näin meillä jää aikaa hoitaa täysillä työmmekin, sillä minusta mikään ei ole este sille, etteivätkö äidit voisi johtaa maailmaa.

------

Tämä blogi on julkaistu myös Työ ja elämä -sivustolla.

Avainsanat:

hyvinvointi Blogi